| Aihe: Yngwie J. Malmsteen | |
|---|
|
En ole ihan viime aikoina seurannut Ynkän edesottamuksia joten käsitänkö oikein... Eli Ynkkä olisi niin vaikea persoona ettei kellään potentiaalisella laulajalla olisi halua olla samassa bändissä hänen kanssaan? Liikaa diktaattorin elkeitäkö? | |
Regalis Apertura: En ole ihan viime aikoina seurannut Ynkän edesottamuksia joten käsitänkö oikein... Eli Ynkkä olisi niin vaikea persoona ettei kellään potentiaalisella laulajalla olisi halua olla samassa bändissä hänen kanssaan? Liikaa diktaattorin elkeitäkö?
Varmaan osittain semmoisten syiden takia sillä on laulajat (ja muukin bändi toki) niin usein vaihtuneet, ja usein vielä huonompaan suuntaan. Hyville laulajille on varmaan tarjolla parempiakin projekteja. Tai helpompia. | |
Pelkkää arvuuttelua tämä, mutta voi olla herra Malmsteenilla myös semmonen homma että ei halua/pysty tms. maksamaan liksaa ammattilaulajalle, rumpalille, miksaajalle/tuottajalle jne.
Siksi tekee kaiken itse. No..johan tuolla periaatteella tehdyn jäljen kuuli Spellbound albumilla.. eli ei toimi. ( ainakaan mulle )
Vähän sama juttu livehommissa viime vuosilta, muusikot ns.sivummalla, lauluja vetää kiipparisti jne ja lähes koko stage Ynkyn rötkyilylle "aseteltu".
Ainahan Yngwien lavan set up on ollu vuodesta `84 lähtien maestrolle katettu, mutta ei tolla tavalla mitä parit viime vuodet ollu..
Se kirja "Relentless - voittamaton" on periaatteessa hauskaa luettavaa, teksteissä "äänessä" mestari itse, kuten memoirs kirjoissa kuuluukin, ja meininki sen mukaista : ) hyvässä ja pahassa, esim. hyvin tulee esille miehen tie sveduista ameriikan ihmemaahan, toisaalta hemmon rajua alkoholin hörppimistä ei juurikaan käsitellä saati reipasta kokkelin imuroitia.. ja niiden tuomia ongelmia, ja en tarkoita että niillä pitäs mitenkään retostella tms ne vaan kuuluu Yngwien historiaan. Mutta joo, se on Yngwien omakohtaisesti kertoma kirja ja hän kertoo siinä sen mitä hän haluaa kertoa.
Sitä toista kirjaa, olikohan se "As above so below", en ole lukenut vielä. Eri medioista oon lukenu että olisi parempi kuin Relentless. | |
Pitääkö muuten paikkaansa että jostain luin että Jorn Lande lähti jollain kiertueella bändistä kun Ynkkä (tai manageriko se oli) kieltäytyi maksamasta liksaa sovittuna aikana? Siksi ei varmaan laulanut millään Ynkän levyllä... | |
Jaa.. tietynlainen mielenkiinto heräsi, vaikka Spellbound pettymys olikin lähinnä mieleenpainumattomien kappaleiden vuoksi. Ynkän aiempien levyjen blues-vokaalivedot sopivat bonusraidoiksi kyllä, mutta jos tuon haastattelun mukaan vokaalit tulevat kappaleiden tyylin mukaisesti (eli ymmärrän, että neoklassinen / powermetalli) niin jännäksi menee. Jos sieltä tulisi vaikka jotain Straton vanhojen levyjen tyylistä raakaa ulosantia, niin kelpaisi kyllä.
Sikäli yritän ymmärtää tuota päätöstä olla ottamatta uutta nokkamiestä, että onhan Ynkkä x levyä ja kiertuetta jo tehnyt eri kultakurkkujen kanssa, niin periaatteessa itseään pääsee syvimmin toteuttamaan, kun tekee itse :)
Cruising through the night with mullets waving high! |  kärsä
23.02.2016 23:52:09 (muokattu 23.02.2016 23:53:47) | |
|
darcade: ...Se kirja "Relentless - voittamaton" on periaatteessa hauskaa luettavaa, teksteissä "äänessä" mestari itse, kuten memoirs kirjoissa kuuluukin, ja meininki sen mukaista : ) hyvässä ja pahassa, esim. hyvin tulee esille miehen tie sveduista ameriikan ihmemaahan, toisaalta hemmon rajua alkoholin hörppimistä ei juurikaan käsitellä saati reipasta kokkelin imuroitia.. ja niiden tuomia ongelmia, ja en tarkoita että niillä pitäs mitenkään retostella tms ne vaan kuuluu Yngwien historiaan...
Kyllähän Yngwie Johann Malmsteen kertoi kirjassa esimerkiksi että helpommat biisit piti laittaa keikkasettien loppuun, koska alkoi olla siinä vaiheessa aika kovissa humaloissa. Mielestäni puhui muutenkin aika avoimesti ainakin alkoholinkäytöstään minun lukemassani Relentless-kirjassa. Huumeiden käytöstä en muista, ne eivät varmaan olleet niin paljoa esillä.
Hienoja biisejä hänen vanhemmassa tuotannossaan, hoitaa parhaiten hommansa omalla musiikillisella sektorillaan.
Garsed&Helmerich: Quid Pro Quo - kitaristin ABC | |
kärsä: Kyllähän Yngwie Johann Malmsteen kertoi kirjassa esimerkiksi että helpommat biisit piti laittaa keikkasettien loppuun, koska alkoi olla siinä vaiheessa aika kovissa humaloissa. Mielestäni puhui muutenkin aika avoimesti ainakin alkoholinkäytöstään minun lukemassani Relentless-kirjassa. Huumeiden käytöstä en muista, ne eivät varmaan olleet niin paljoa esillä.
Hienoja biisejä hänen vanhemmassa tuotannossaan, hoitaa parhaiten hommansa omalla musiikillisella sektorillaan.
Juu, näin on, Relentless kirjassa Yngwie avautui juomisestaan jonkun verran mutta itselleni jäi semmonen mielikuva että ihan kaikkea ei kerrottu. Sillä `80- ja `90- luvulla hemmolla oli todistettavasti erinäisiä ongelmia päihteiden myötä, esim. se kuuluisa kolari 80-luvulla ( joka on toki kirjassakin esillä ) ja 90-luvulla miamin kartanossaan tapahtunut pahoinpitely & ilmapyssy tms. episodi ( suomessakin keltaisessa lehdistössä oli tästä juttua silloin, vuotta en tarkalleen enää muista mutta jotain 92-95 se oli, yritin ettiä googlesta tietoa mutta äkkiseltään en löytänyt ).
Muttamutta, nuo nyt on ulkomusiikillisia seikkoja.
Todellakin, hienoja biisejä ja levyjä vanhasta tuotannosta löytyy, Yngwie on ansainnu paikkansa rockhistorian kovimpien joukossa. | |
Regalis Apertura: Pitääkö muuten paikkaansa että jostain luin että Jorn Lande lähti jollain kiertueella bändistä kun Ynkkä (tai manageriko se oli) kieltäytyi maksamasta liksaa sovittuna aikana? Siksi ei varmaan laulanut millään Ynkän levyllä...
Saattaa olla näin. Aikoinaan oli huhuja että Michael Vescerakin lähti samasta syystä liitämään + pari basistia ja rumpalia. Onhan Malmsteenin bändissä ravannu porukkaa sisään ja ulos melkonen määrä. Kiipparisti Mats Olausson vainaa taitaa olla pisimpään Ynkyn mukana pyörinyt ( 1990-2001 ) sekä rumpali Patrick Johansson. | |
Mitenköhän Ynkän arvostukselle olis käyny jos olis kuollut silloin 80-luvun lopussa Ferrarin kans puuhun?
Epäilen et ois aika kova jumala nykyään tyyliin SRV, Hendrix yms kuolleet starat.
"Heroes don't ask why, Soldiers in a straight line" | |
VIPMetal: Mitenköhän Ynkän arvostukselle olis käyny jos olis kuollut silloin 80-luvun lopussa Ferrarin kans puuhun?
Epäilen et ois aika kova jumala nykyään tyyliin SRV, Hendrix yms kuolleet starat.
No häh. Kyllähän Ynkka kuulostaa aina vaan Ynkalta. Ei kukaan muua kuulosta samalta paitsi Ynkan kopiot. Eetteri on kyllä pullollaan Ynkka kopioita/vaikutetyyppejä ja monet aika hyviäkin. Ynkka on luonut oman soundin ja sitä on myäs kopioitu ja sitä on pakko arvostaa.
Ei enää vanhuksia kaipaan tukkivat jonot
-Haitaripartio- | |
JS: Odyssey on kanssa ihan ok lätty, hyviä biisejä vaikka ei Ynkän parasta kitarointia olekaan
Dreaming on suosikkipiisini. Reenaan jokapäivä. Luupperiin vedän melodian, ah aika mukava vetää siihen.
Aivan sama mitkä on pääteputket. Eipä vaikuta saundiin pätkän vertaa.
5e3 parani huomattavasti, kun vaihdoin V30 WGS Reaperiin.
Tärkeintä on säröputki, ja ensimmäinen, jos haluaa puhdasta.
Ditto. Flashback, nähty. Ei Minulle. Nova.
Ditto Looper | |
VIPMetal: Mitenköhän Ynkän arvostukselle olis käyny jos olis kuollut silloin 80-luvun lopussa Ferrarin kans puuhun?
Epäilen et ois aika kova jumala nykyään tyyliin SRV, Hendrix yms kuolleet starat.
Ihan mahdollista. Äijä suurin piirtein loi neoklassisen kitaroinnin ja yhdisti sen heviin.
Onhan Ynkkää tosin arvostettu koko ajan joten ei kuoleminen olisi ollut ainut "buusti".
Muuten, tuli mieleen myös Randy Rhoads (tosin lento-onnettomuudessa)... Tietysti Randya arvostettiin eläessäänkin (ainakin sellaisen käsityksen olen saanut)? | |
darcade: Pelkkää arvuuttelua tämä, mutta voi olla herra Malmsteenilla myös semmonen homma että ei halua/pysty tms. maksamaan liksaa ammattilaulajalle, rumpalille, miksaajalle/tuottajalle jne.
Siksi tekee kaiken itse. No..johan tuolla periaatteella tehdyn jäljen kuuli Spellbound albumilla.. eli ei toimi. ( ainakaan mulle )
Vähän sama juttu livehommissa viime vuosilta, muusikot ns.sivummalla, lauluja vetää kiipparisti jne ja lähes koko stage Ynkyn rötkyilylle "aseteltu".
Ainahan Yngwien lavan set up on ollu vuodesta `84 lähtien maestrolle katettu, mutta ei tolla tavalla mitä parit viime vuodet ollu..
Se kirja "Relentless - voittamaton" on periaatteessa hauskaa luettavaa, teksteissä "äänessä" mestari itse, kuten memoirs kirjoissa kuuluukin, ja meininki sen mukaista : ) hyvässä ja pahassa, esim. hyvin tulee esille miehen tie sveduista ameriikan ihmemaahan, toisaalta hemmon rajua alkoholin hörppimistä ei juurikaan käsitellä saati reipasta kokkelin imuroitia.. ja niiden tuomia ongelmia, ja en tarkoita että niillä pitäs mitenkään retostella tms ne vaan kuuluu Yngwien historiaan. Mutta joo, se on Yngwien omakohtaisesti kertoma kirja ja hän kertoo siinä sen mitä hän haluaa kertoa.
Sitä toista kirjaa, olikohan se "As above so below", en ole lukenut vielä. Eri medioista oon lukenu että olisi parempi kuin Relentless.
varmaan ynkälläkin käynyt se miina että " jokainen idea päätyy levylle". kun ei ole ulkopuolisia korvia tuottamassa ja sanomassa mielipidettä ideoista!! | |
Alchemy ehkä viimeinen levy, jota on jaksanu Ynkältä kuunnella. Seventh Sign ja Magnum Opus viimeisimmät todella kovat levyt. Säälittää, että luulee olevansa jo laulajakin nykyään. Kuulematta paskaa...
"Heroes don't ask why, Soldiers in a straight line" | |
locoloco: varmaan ynkälläkin käynyt se miina että " jokainen idea päätyy levylle". kun ei ole ulkopuolisia korvia tuottamassa ja sanomassa mielipidettä ideoista!!
Niin, onhan se menettänyt täysin todellisuuden tajunsa omasta musastaan, tämä tuli ilmi, kun luki herran Relentless kirjan.
"Heroes don't ask why, Soldiers in a straight line" |  Burn
10.03.2016 10:58:54 (muokattu 10.03.2016 11:06:53) | |
|
Kirja on yhtä lukua vaille valmis. Äijästä sai paikotellen aika erilaisen kuvan, mitä odotti. Kunnianhimoinen, tinkimätön ja tarkka, noin niinkun musamielessä, mutta vanhoille päivilleen asti aivan lapanen talousasioissa. Monet, monet kerrat toistelee sitä, miten oli niin kokematon ja keskittyi vain musiikkiin, että managerit ym. veivät häneltä MILJOONIA dollareita. Miellyttävän vähän oli semmoista 100 lasissa pröystäilyä, vaikka sitäkin sai lukea. Mutta varsin mielenkiintoinen pläjäys tämäkin, vaikka joitain levyjä olisi voinut avata hiukan enemmän.
EDIT kuuntelin Ynkän levyjä korvanapeilla aina kun luin kirjaa ja täytyy sanoa, että mielenkiintoisia miksauksia levyillä, etenkin kun gubbe aloitti nauhotteluhommat paljon ennen jenkkeihin matkustamista. En ole edes kiinnittänyt asiaan huomiota, mutta vanhemmilla levyillä on monesti yksi ainoa komppikitararaita, joka on snadisti pannattu oikealle. Ei paljoa, mutta niin että erottaa. Soolot tulee keskeltä, mutta jos on harmonioita niin ovat 100% vasen ja oikea. Ilmankos ovat ohkaisen kuuloisia levyjä.
Vessajono: Tämä vetää kyllä ohi jopa siitä kaverista joka aikanaan kun piti kirjoittaa aine jostain tunnetusta romaanista, kirjoitti aineen Mulkosilmä-Asserista. | |
Burn: Kirja on yhtä lukua vaille valmis. Äijästä sai paikotellen aika erilaisen kuvan, mitä odotti. Kunnianhimoinen, tinkimätön ja tarkka, noin niinkun musamielessä, mutta vanhoille päivilleen asti aivan lapanen talousasioissa. Monet, monet kerrat toistelee sitä, miten oli niin kokematon ja keskittyi vain musiikkiin, että managerit ym. veivät häneltä MILJOONIA dollareita. Miellyttävän vähän oli semmoista 100 lasissa pröystäilyä, vaikka sitäkin sai lukea. Mutta varsin mielenkiintoinen pläjäys tämäkin, vaikka joitain levyjä olisi voinut avata hiukan enemmän.
EDIT kuuntelin Ynkän levyjä korvanapeilla aina kun luin kirjaa ja täytyy sanoa, että mielenkiintoisia miksauksia levyillä, etenkin kun gubbe aloitti nauhotteluhommat paljon ennen jenkkeihin matkustamista. En ole edes kiinnittänyt asiaan huomiota, mutta vanhemmilla levyillä on monesti yksi ainoa komppikitararaita, joka on snadisti pannattu oikealle. Ei paljoa, mutta niin että erottaa. Soolot tulee keskeltä, mutta jos on harmonioita niin ovat 100% vasen ja oikea. Ilmankos ovat ohkaisen kuuloisia levyjä.
mää kans ihmettelin kun ei vescerasta oo mitään mainintaa koko opuksessa. kova laulaja ukko on hän. |  Gritsen
10.03.2016 19:50:50 (muokattu 10.03.2016 19:56:34) | |
|
Ekat kolme on tavalla tai toisella ankean kuuloisia, mutta Odysseyn tuotossa on jotain sofistikaatiota, mitä mikään muu vastaava rock-hevilevy ole tavoittanut. Rohkeita ratkaisuja heti Rising Force -biisin alun jumalattoman kuuloisesta virvelitykityksestä, lisäksi Ynkän kaikkien aikojen paras-ikinä komppi/soolotone pääsee täyteen dynaamiseen ja värikkääseen rooliinsa. Vaikka joku torjuu kohta kaiken sanomani "kasarikliseiden" johdosta, mielestäni ollaan joka instrumentin ja yleissoundin kanssa tuotannollisesti niin asian ytimessä kun voidaan olla, as in samaa levyä ei voisi vangita nauhalle toistamiseen. Kyllä tätä ilolla vertaa moderniin ilmattomaan Axe-FX -preset-hevituottoon. En tosiaan tajua miksi 2000-luvun lähentyessä ja ylittyessä Yngvi unohti erään oleellisimmista klassisen musiikin ominaisuuksista - voimakkaan dynamiikanvaihtelun ja nauhoitteiden headroomin, ja liiskasi kaiken zeitgeistin mukaan ruman kuuloiseksi palikaksi.
Eclipsekin miellyttää korvaa tosi paljon, mutta Göran Edman on joko ässävikainen tai lauluraidassa on liian ronski de-esser päällä. Häiritsevää. | |
Odyssey on kyllä mielestäni lähestulkoon paras Ynkkä-levy. Ei juuri yhtään filleriä. Ynkän soitto sekä biisinteko oli parhaimmassa iskussa ja Turnerkin veti hyvät suoritukset. Teininä tuli kuunneltua monttu auki miten kovaa soittoa ja soundimaailmaa oli saatu levylle aikaiseksi. | |
Facing The Animalia tulee kuunneltua aika paljon. Kyllä Cozy setä puhalsi siihen niin uskomattoman testamenttinsa soitollaan. Soundit ja groove käy päälle kuin myrskytuuli.
Ei enää vanhuksia kaipaan tukkivat jonot
-Haitaripartio- | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
