| Aihe: Judas Priest - 'Yleistä Keskustelua' | |
|---|
|
tuskiz: Kyllähän Bruce vielä jaksaa laulaa, ei tarvitse downtuunata kitaroita ja hidastaa tempoja, toisin kuin Priestillä.
Toki jaksaakin. Ei Maidenin tarvisikaan tehdä muuta, kuin pitää laulumelodiat samoissa korkeuksissa kuin vanhoissa biiseissä, mut kun ne nykyisin menee usein korkeammalle.
Brucen elämänkerta osittain taisi selventää tuota mentaliteettia (taisi olla juuri Book of Soulsin nauhoitukset), että muut bändin jäsenet kysy, että laskettaisko pikkusen näitä melodioita, ja Bruce haluaa puskea läpi ja näyttää, että kyllä ne lähtee. Vaikka sitten lopputulos olisikin kireämpi ja ei-niin-miellyttävä.
My Ka is screaming, my pulse is speeding until - I cross the line |
 Lifelover
08.03.2018 18:50:05 (muokattu 08.03.2018 18:53:05) | |
|
Cadaver: Toki jaksaakin. Ei Maidenin tarvisikaan tehdä muuta, kuin pitää laulumelodiat samoissa korkeuksissa kuin vanhoissa biiseissä, mut kun ne nykyisin menee usein korkeammalle.
Brucen elämänkerta osittain taisi selventää tuota mentaliteettia (taisi olla juuri Book of Soulsin nauhoitukset), että muut bändin jäsenet kysy, että laskettaisko pikkusen näitä melodioita, ja Bruce haluaa puskea läpi ja näyttää, että kyllä ne lähtee. Vaikka sitten lopputulos olisikin kireämpi ja ei-niin-miellyttävä.
Tuo tulee kieltämättä vähän yllätyksenä kun miettii että Brucen soolotuotanto, jossa hänellä on kaikki päätäntävalta on puolestaan aina ollut huomattavasti hillitympää laulumelodioiden osalta ja muutenkin raskaampaa ja matalavireisempää. Toisaalta Roy Z:hän on tunnettu siitä, että osaa kaivaa esiin laulajien vahvuudet ja säveltää biisit niiden pohjalta kuten hän teki Halfordinkin kanssa, joten ehkä Bruce olisi kiekunut enemmän soolobiiseissäänkin jos Roy ei olisi ollut ohjaamassa.
No love for killer babies |
 kupteri
08.03.2018 21:39:26 (muokattu 08.03.2018 21:41:19) | |
|
Onpa vaan hyvää settiä. Rupesin kuunteleen biisi kerrallaan loopissa. So far (menossa vitosbiisissä) vain yhtä osaa oon vierastanu: Evil Never Sleepsissä on ärsyttävä lyhyt duurikohta. No, niin on ollu jollain kasarin alkupuolen levylläkin jokin ärsyttävä osa muuten loistokkaassa biisissä, mutta sitten ajan kans tottu. Varmaan siis tähänkin.
Aiemmilta pyörähdyksiltä Flame Thrower ei oikein iskeny ja Children Of The Sun on vähän täytebiisin oloinen (tosin vain kertsin osalta, muuten tossa on hienoa hiljentelyä). Muuten kyllä loppupäästäkin löytyy kovaa settiä, en ollenkaan yhdy johonkin arvioon että Lone Wolf ei sovi levylle. Hyvää ja vaihtelevaa matskua, ei pääse puutumaan.
Niin joo, Rob on kyllä todella kovassa iskussa. |
|
Kyllä toimii 11/10 ensiarvosana! :) |
|
Ei prkl että on kova!
Minkä sormet heittää, sen wahi peittää |
|
Aivan mainion kuuloinen levy, Halford tosiaan laulaa komeasti ja biisitkin viimeaikojen priest tuotantoa paremman tuntuisia. Täytyy ehkä pari kertaa vielä pyöräyttää ennen lopullista tuomiota. Ei harmita yhtään jos tämä jää Priestin viimeiseksi levyksi. Monista biiseistä tulee itseasiassa mieleen Halfordin eka soololevy.
On tämäkin levy ehkä vähän liian pitkä minkä vuoksi on vähän hankala saada yhdellä kuuntelulla otetta. |
|
Joo olihan se heti bändin toisiks paras levy. Nyt niillä on jo kaks mitä kandee kuunnella.
Rahka pulla
Sinkki kuume mittari |
 Arkka
09.03.2018 15:29:56 (muokattu 09.03.2018 15:30:54) | |
|
Kiva levy; ei ehkä ihan täys ykstoista, mut lämmitti kuunnella hyvää vanhan liiton heviä. Tuotantoa en kommentoi kun kuuntelin paskoilla napeilla matkalla töihin ja takas. Rattoista matkantekoa oli. Seuraavan kiekan taidan ottaa kitara kädessä.
E: siis kuuntelun, en työmatkaa, heh. |
 Metal God
09.03.2018 16:54:39 (muokattu 09.03.2018 16:55:38) | |
|
Parasta priestiä sitten painkillerin. Kyllä sediltä lähtee vielä. Evil Never Diesin lopussa kylmät väreet.
Priestin levyjen top viiteen heittämällä. |
|
Nyt on niin monta pyöräytystä takana (10 kertaa koko levy, paras biisi eli Never The Heroes jo 34 kertaa), että voipi sanoa, että ainoastaan Flame Thrower jää täytebiisiksi. Se ei nyt vaan ittelle iske mutta ei tokikaan ole huono. Muista löytyy tarttumapintaa, fiilistä ja riittävästi vaihtelua. Ja vaikka joku osa vielä ehkä vaatii totuttelua tai pikkusen keskinkertaisesti junnaa, niin on vastaavasti jotain koukkuja, mitkä nostaa biisin sitten kirkkaasti plussalle.
Ja edelleen: näitä tasapainoisia soundeja ja Robin ääntä voi vain ihailla. Kokonaisuus paras sitten Painkillerin. |
 The Jack
10.03.2018 10:48:20 (muokattu 10.03.2018 11:02:25) | |
|
kupteri: So far (menossa vitosbiisissä) vain yhtä osaa oon vierastanu: Evil Never Sleepsissä on ärsyttävä lyhyt duurikohta. No, niin on ollu jollain kasarin alkupuolen levylläkin jokin ärsyttävä osa muuten loistokkaassa biisissä, mutta sitten ajan kans tottu. Varmaan siis tähänkin.
Jaa, mulle toi on ensikuuntelujen perusteella paras biisi ja pidän erityisesti siitä duurikohdasta. Tällaisia koukkuja olisin kaivannut lisää, kun nyt suurin osa kappaleista etenee aika ennalta arvattavissa rakenteissa. Saisivat soittaa enemmänkin duurissa ja 80-lukulaisella rokkimeiningillä. Omia suosikkeja Priestin kataloogissa on Rock Hard Ride Free ja Im A Rocker tyyliset veisut, ja näitä bändi ei enää valitettavasti tee.
kupteri: Ja edelleen: näitä tasapainoisia soundeja ja Robin ääntä voi vain ihailla. Kokonaisuus paras sitten Painkillerin.
Kitarasoundi on omaan makuun liian tasapainoista ja steriilistä junttaa. Vaikka arvostankin Faulknerin soittotaitoja, niin Tiptonia ja Downingia jää kaipaamaan. Tipton toki on mukana levyllä, mutta tuskin kovin suuressa osassa. Olisivat voineet ottaa studioon mukaan vanhan JCM 800:n ja pari perinteisemmin mikitettyä Gibsonia lisämausteeksi. En ole perehtynyt tällä kertaa käytettyihin kamoihin, mutta varmaan siellä on EMG:tä soitettu ENGL:in Invaderin tai vastaavan läpi. Pätevä setti käyttää keikoilla, mutta studiossa voisi panostaa enemmän nyansseihin, eikä välttämättä jokaisessa biisissä tarvitsisi käyttää sitä samaa perussoundia. Alkaa näin pitkällä levyllä loppua kohti kyllästyttämään.
Firepower on puutteistaan huolimatta oikein hyvä levy ja tästä riittää kuuntelua pidemmäksi aikaa. Vielä ensivaikutelmasta puhutaan, mutta ei ehkä kuitenkaan yhtä kova kuin muut Halfordin paluun jälkeiset levyt. Tuskin tämä tulee pääsemään lähellekään sitä määrää mitä Angel of Retributionia tuli aikanaan kuunneltua. AOR:lla oli esim. Worth Fighting For, joka on eri kaliiberin biisi kuin nyt tullut samanhenkinen Never The Heroes. Tuolla levyllä Halfordin suoritus oli myös viimeisen kerran loistava. Hyvin Rob laulaa edelleen ja osaa käyttää jäljellä olevaa ääntään järkevästi. Toisin kuin täälläkin mainittu Dickinson, joka suoranaisesti on pilannut biisejä parilla viime albumilla kiljumisellaan. Jos ei lähde enää, niin yliyrittäminen vaan alleviivaa sitä menetettyä ääntä. Robin laulukaan ei enää paranna biisejä ja toimi efektinä, mutta se ei sentään häiritse. |
The Jack
10.03.2018 11:16:15 (muokattu 10.03.2018 11:20:00) | |
|
Metal God: Parasta priestiä sitten painkillerin. Kyllä sediltä lähtee vielä. Evil Never Diesin lopussa kylmät väreet.
On kyllä upea lopetus biisissä. Melkein pelästyin kun Halford hyökkää soolon jälkeen kunnon falsetillla ihan kuin ennen vanhaan. Tässä kohdin Robin laulu on mahtava efekti, mutta varmaan studion apuja on täytynyt käyttää suht paljon tohon kohtaan. |
|
Onkohan tuota Robin laulua autotunetettu missään levyllä? |
 varpio
10.03.2018 16:57:07 (muokattu 10.03.2018 16:57:25) | |
|
En ole ihan varma että mitä kasettia te olette oikein kuunnelleet. Minusta oli niin tasaista ja mielikuvituksetonta hevimetallia kun vaan ikinä voi olla. Jo piisien nimistä lähtien, jumalauta. Firepower, Lightning Strike, Flame Thrower, Lone Wolf. Mistä ne edes keksivät näitä? Kaksi tai kolme kertaa kuuntelin ja ei kyllä oikein mitään jäänyt mieleen. |
|
varpio: En ole ihan varma että mitä kasettia te olette oikein kuunnelleet. Minusta oli niin tasaista ja mielikuvituksetonta hevimetallia kun vaan ikinä voi olla. Jo piisien nimistä lähtien, jumalauta. Firepower, Lightning Strike, Flame Thrower, Lone Wolf. Mistä ne edes keksivät näitä? Kaksi tai kolme kertaa kuuntelin ja ei kyllä oikein mitään jäänyt mieleen.
Niin, mitäs kasettia itse kuuntelit? |
|
phiit: Niin, mitäs kasettia itse kuuntelit?
No justiin sitä jolla ainakin nuo mainitut piisit olivat. Ränttätänttä sitä ja hevimetal tätä. |
|
varpio: No justiin sitä jolla ainakin nuo mainitut piisit olivat. Ränttätänttä sitä ja hevimetal tätä.
Kuulijassa vikaa ;) |
|
Ihan hyvä levy. Ei nyt mihinkään top-vitoseen kyllä itsellä mene, mielestäni Jugulator on parempi. Lempparibiisiksi taitaa jäädä No Surrender.
Kyllähän tämä nykypäivän riffittömät ihmeet pesee milloin vaan ja missä vaan.
No love for killer babies |
|
varpio: No justiin sitä jolla ainakin nuo mainitut piisit olivat. Ränttätänttä sitä ja hevimetal tätä.
Kaikki muu paitsi hevimetal on turhaa |
|
Varpio aina rollaamassa oli aiheena mikä tahansa. Paheksun. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
