| Aihe: Dimmu Borgir | |
|---|
 Billsner
18.08.2004 19:51:01 (muokattu 18.08.2004 19:51:16) | |
|
Just laitoin DCA:n myyntiin. Sillä levyllä ei ole minun mielestä kuin yksi hyvä biisi. PEM on sitten taas x-kertaa parempi. Biisit ovat menevempiä kuin DCA:lla.
You cannot rest here. Either find an inn, or rest outside. | |
Ainakin muutama hyvä biisi, mutten ole kunnolla jaksanut perehtyä.
. |  KTR
18.08.2004 20:30:30 | |
|
Olipas hieman sekava postaus. Aika sama vielä tässä vaiheessa :)
No minusta bändeillä on oikeus soittaa ihan mitä huvittaa. Tarkoittaa se "omistautuminen" muuten, että tehdään vain suhinademoja, eikä myydä paljon levyjä? Välillä tuntuu, että musiikilliset intohimot ja ns. omistautuminen ovat toisensa pois sulkevia asioita.
|  Turmis
18.08.2004 21:07:35 (muokattu 18.08.2004 21:16:02) | |
|
Dimmu Borgir on jo vuosia sitten harhautunut raiteiltaan. Musiikki on sinäänsä hyvää vieläkin, ihan hyvä meininki jne. Mutta mitä se oikeasti edustaa?
Melodista Black Metallia? EI NÄIN!
Black Metal oli syntyessään Underground skene. Kun Dimmu Borgir syntyi, oli se melodisuuksissaan kuitenkin kohtuu primitiivistä, pienen lafkan bändi. Solmittuaan sopimuksen Nuken kanssa taisi pojille raha maittaa. Tottakai bändeillä pitää olla tilaa kehittyä, kuitenkaan liiallisuuksiin ei pitäisi mennä. Dimmu Borgir ei ole mitään oikeata black metallia, black metal edustaa jotain "hieman" muuta.
Toki Dimmun levyjä omistan, mutta kun olen tässä aikojen saatossa tajunnut miten typerästi bändin pojat ovat tehneet, tajuan että he eivät ole kuitenkaan niin omistautuneita, kun joskus muinoin.
Tämä viesti ehdottomasti Black Metal -FAQ:iin jos sellainen joskus tulee, oli meinaan niin perinteistä "truepaatosta" kuin ikinä voi olla.
Jos se kuulostaa ihan OK:lta/hyvältä, niin onko genrellä väliä? Miksi kaikki oma häviää kaikilta bändeiltä kun ne saavat diilin isolta lafkalta? Mistä yleensä voi tietää ettei bändi ole enää yhtä omistautunut musiikilleen kuin ennen? Mikä on todellista black metallia? Miksi? Mitä? Mistä... en jaksaa enää kysellä.
Tämä asiakirja on elektronisesti allekirjoitettu. | KTR
18.08.2004 21:23:17 | |
|
Miksi kaikki oma häviää kaikilta bändeiltä kun ne saavat diilin isolta lafkalta? Mistä yleensä voi tietää ettei bändi ole enää yhtä omistautunut musiikilleen kuin ennen? .
Se on se, kun bändi pääsee isolle lafkalle, niin silloin siitä tulee tunnetumpi ja Tr00-Pertin nössöt kaveritkin saa tietää bändistä ja ehkä jopa tykkää siitä. Tr00-Pertille tämä on kova pala, koska nyt hänen salainen suosikkibändinsä on hänen nössö-kavereidensakin tiedossa.
Siinä yksi esimerkki. | |
Stormblåst on ihan ok lätty, tosin tulee kuunneltua todella harvoin. SBD:ltä menee pari biisiä. Nuo uudemmat tekeleet ovat sitten aikamoista kuraa.
Let us go in; The fog is rising. | |
Spiritual Black Dimensions on ihan kuunneltava levy, varsinkin biisit Dreamside Dominions ja The Promised Future Aeons. Puritanical Euphoric Misanthropian omistan myös, mutta siinä ei tunnu olevan mitään hyvää...
Life is a vacuum cleaner, it sucks. |  Da Make
18.08.2004 22:14:32 (muokattu 18.08.2004 22:15:02) | |
|
Stromblåst, Enthorne Darkeness Triumphant, Spiritual Black Dimensions, Puritanical Euphoric Misanthropia ovat aivan ykköstavaraa lajissaan.
Death Cult Armageddonissa on puolensa. |  rc
18.08.2004 23:10:15 (muokattu 19.08.2004 14:47:55) | |
|
No niin, joku kehtasi avata tällaisenkin topicin. Aihe Dimmu Borgir on vaan yhtä räjähdysherkkää kuin k.o. bändin jotkut biisit... Mun musiikkimaun kehityksessä näytellyt suurta roolia, lähinnä siten että löysin modernin blackmetallin EDT:n kautta ja teknisen deathmetallin PEM:n kautta... Livenä bändi ei ole niin vakuuttava, tosin olin hieman sekaisin viime lokakuussa kun heidät näin. Kuinka vaan, pistetään juttua kaikista kuudesta lätystä (tulee vähän pitkä juttu)
For All Tid
Pirun kauniita melodioita. Kuulostavat tosi hienoilta. Levyn tunnelma on hieno. Sirkkelikitarat sopivat levyyn jotenkin. Sanoituksista ei saa mitään tolkkua (norjaksi yms.) enkä ehkä haluaisikaan. Vokalistina on Silenoz, joka on suoraan sanoen aika paska. Kuulostaa jonkun taruolennon imitoimiselta, eikä kovin luonnolliselta. Soundit ovat aivan perseestä, eikä levyltä löydy huippukohtia. Kaunis levy on, mutta soundit (vars.rummut) sekä luokaton laulu (varsinkin puhtaissa osuuksissa) ovat jättäneet levyn aika vähälle kuuntelulle. Folkkijutuista en pidä, joku ehkä pitää.
Stormblåst
Stian Aarstad on helvetinmoinen pianisti tällä levyllä. Alt Lys Er Svunnet Henin alku sekä ennenkaikkea Sorgens Kammer ovat kauneinta musiikkia mitä Pohjoismaista on tullut (yhdessä Opethin muutamien balladien kanssa). Bläkkispuolella ollaan kehitytty, kuten melodiapuolellakin, tosin kitarasoundi on nyt vuorostaan aivan kaamea. Kun vaikka nimibiisiä vertaa siihe, miltä se kuulostaa livenä, niin eihän tässä levyversiossa ole munaa nimeksikään. Lisäksi pari viimeista biisiä on aika turhia. Sanoitukset ovat sitä perus-norjabläkkistä. Ihan hyvä levy, ne pianokohdat varsinkin.
Enthrone Darkness Triumphant
Vuonna 97 ilmestyi mielestäni kaksi parasta (kunnon) BM-levyä mitä on tehty, tämä ja Emperorin Anthems. Levy alkaa Dimmun hitillä, joka soi päässäni monta viikkoa levyn hankinnan jälkeen. Spellbound pistää pidemmän kuuntelun jälkeen paremmaksi. In Death's Embrace taas on vieläkin mahtavampi. Jylhyyttä, raskautta, kauneutta, jyrää, paras BM biisi mihin olen törmännyt. Sitten kolme brutaalia palaa (en näe tässä levyssä mitään hittihakuista), yksi rauhallisempi, kaksi mättöä ja vielä kaksi rauhallista biisiä, joista viimeinen on yhtä ässä kuin mitä nimikin (suomeksi "musta mies raiskaa pässiä metsässä" jos oikein muistan, korjatkaa jos meni väärin). Vtn kova levy tämä.
Spiritual Black Dimensions
Kauheaa kuraa suurilta osin. Nagash on tehnyt tästä puolet mun tietääkseni, enkä yhtään ihmettele miksi sai potkut. Dreamside Dominions omaa tosi hienon väliosan, The Insight & The Catharsis on Hestnaesin takia tosi kaunis, ja Arcane Lifeforce Mysteria on myös hyvä. Muuten tämä levy on täynnä "taiteellista", suttuista materiaalia, josta en ole koskaan löytänyt tarttumapintaa. Jäänyt vähälle kuuntelulle myös sen takia, että tällä bändillä on parempia levyjä.
Puritanical Euphoric Misanthropia
Yksi parhaista levyistä ikinä tehty metallimusiikin historiassa. Tällä levyllä yhdistyy Nightwish-tyyppiset melodiat, tekninen deathmetal (kitarat/rummut, kuulostaa joltain jenkkideathbändiltä), klassinen musiikki ja moderni blackmetal (laulu/pohja yms.). Intro kasaa hyvin tunnelman ennen kuin Blessings Upon the Throne of Tyranny tykittää aivot pihalle. Kun ostin tämän levyn, en ollut oikein tottunut tämäntyyppiseen musiikkiin, mutta tästä biisistä, ynnä muista mätöistä tällä levyllä, innostus varsinkin deathiin lähti. Sitten Kings of the Carnival Creation, tämän bändin masterpiece, täydellinen biisi omassa genressään. Kertsin jälkeen tulevan kitarasoolon melodia on yksi hienoimmista mitä vtt on. Paras biisi. Hybrid Stigmata ja Architecture of A Genocidal Nature ei yllä tuolle tasolle, hyviä biisejä kuitenkin. Puritania (kuunnelkaas Mokoman Sudet ihmisten vaatteissa ja verratkaa tähän) on aika hauska veto, tosin vähän outo. IndoctriNation, Maelstrom Mephisto ja Absolute Sole Right tykittävät sitten aivan uskomattoman kovaa. Hestnaes on hieno laulaja, mutta Shagrath ei, jotkut niistä sen kikoista toimii, jotkut ei. Sitten vielä Sympozium, melkein Carnival Creationin veroinen biisi. Mahtava veisu. Ja outro. (mulla vielä Twisted Sister coveri bonuksena). Paras.
Death Cult Armageddon
Odotukset oli kovat. Progenies of the Great Apocalypsen olin jo kuullut, tyylilajien sekoitus tekee siitä hiton kieron biisin, iski heti tajuntaan. Liian mahtipontinen biisi kuunneltavaksi, ehkä. Biisien taso on korkea, mutta vaihtelua on vähemmän kuin PEM:llä. Norjan kielen käyttäminen oli hyvä veto. Rummut kuulostavat rummuilta, mutta kitarat laimeilta. Pöh. Orkesteriosuudet ovat levyn kohokohtia, ainakin mulle. Tapporiffejä ei vaan tässä niin paljon ole (lukuunottamatta Cataclysm Childreniä). Shagrath on opetellut kurkkulaulun kunnolla (Lepers Among Us, sen kertsi on aikamoinen suoritus). Levyn toinen kohokohta Progeniesin ohella mulle oli Allehelgens Död I Helveds Rike, monipuolisempi biisi kuin monet muut. Eradication Instincts Defined (lyriikoita ei voi ymmärtää kolmella viimeisellä levyllä) toimii, tosin biisi on outo. Kaksi viimeistä ja varsinkin bonuscoveri ovat ihan turhia. Ei yhtä hyvä kuin PEM, mutta hyvä silti.
Tulipas vtn pitkä juttu. Bannatkaa mut.
Aika nilettää | |
Puritania (kuunnelkaas Mokoman Sudet ihmisten vaatteissa ja verratkaa tähän)
Ei mutta vittu. Enpä ole tuotakaan huomannut.
Love Subverted, Lust Perverted | |
On tämä hupaisaa kaikenlaisten perusjannujen kritisointi bändiä kohtaan.
Bändi joka on aika pitkälle päässyt ja jota kannattaisi edes vähän kunnioittaa.
Muutama viimeinen albumi on DBn parasta antia.
Mahtava mahtipontinen meininki, hienolta kuulostavat orkesterit mukana, ammattimaiset kappaleet, todella hyvät soundit albumeissa.
Eli tr00t voisi ehkä vilkaista näitä albumeja jos ne on äänitetty vanhalla paskalla kasetille josta hädin tuskin saa selvää mikä on menossa.
No, jokainen kuuntelee sitä mitä tykkää mutta haukkuminen bändiä kohtaan joka on haukkujaansa niin paljon edellä niin se on vähän turhaa.
Tänne "keskustelua raskaammasta musiikista" alueelle on vähän turha nykyään puhua järkevästi mistään. | |
On tämä hupaisaa kaikenlaisten perusjannujen kritisointi bändiä kohtaan.
Bändi joka on aika pitkälle päässyt ja jota kannattaisi edes vähän kunnioittaa.
Muutama viimeinen albumi on DBn parasta antia.
Mahtava mahtipontinen meininki, hienolta kuulostavat orkesterit mukana, ammattimaiset kappaleet, todella hyvät soundit albumeissa.
Eli tr00t voisi ehkä vilkaista näitä albumeja jos ne on äänitetty vanhalla paskalla kasetille josta hädin tuskin saa selvää mikä on menossa.
No, jokainen kuuntelee sitä mitä tykkää mutta haukkuminen bändiä kohtaan joka on haukkujaansa niin paljon edellä niin se on vähän turhaa.
Tänne "keskustelua raskaammasta musiikista" alueelle on vähän turha nykyään puhua järkevästi mistään.
Onkos tämä nyt joku provo ?
Menee pahemmin yli hilseen kuin omat jutut.
"Hail to eternal Troo Haapawater Frost-Metallism!! Total Musicism and lighting fast drummings. Mythical lyricalism!"
-leka
K100#3 |  lxi
19.08.2004 11:29:10 | |
|
Tänne "keskustelua raskaammasta musiikista" alueelle on vähän turha nykyään puhua järkevästi mistään.
Hiljaakin saa olla.
Tämä keskusteluhan on ollut suorastaan harvinaisen asiallinen tähän asti.
The fact that no one understands you doesn't make you an artist. | |
Tämä keskusteluhan on ollut suorastaan harvinaisen asiallinen tähän asti.
Sinun postauksesi loppuko asiallisuuden sitten turmeli? ;)
Noh, leikki sikseen ennen kuin joku ottaa tosissaan. Dimmu toimi ainakin minulle ensimmäisenä ponnahduslautana black metaliin. Ja mainittu hitti Mourning Palace kuulosti eka kerralla ihan järisyttävältä, siinä oli raskautta ja melodiaa jota on hankala selittää. Aiemmin käsitin BM:n ihme surinana, jossa ei melodioille ole sijaa. Tykkään Mourningista vieläkin.
Henkilökohtaisesti ei kauheasti kiinnosta mitä true-BM-miehet ajattelevat, minulle DB toimii örinähevinä, ja jos ei se täytä tiettyjä vakavastiotettavuuden koomisia ;) kriteereitä, niin älköön täyttäkö. Kuuntelen sitä silti, muun BM:n seassa.
Taitaa "hengille" tulla lähtö kun laitetaan Partnerit soimaan. | |
Enthrone Darkness Triumphantista pidän eniten. Sillä levyllä ei kovin montaa paskaa kipaletta ole. Yleensä ei oikein nappaa hevimusiikki, jossa on paljon syntikoita, mutta EDT toimii jostain syystä helwatan hyvin. SBD:lla on sitten Dimmun levyistä paras tunnelma, mutta aika heikko biisimateriaali, vaikea selittää. Todella yhtenäinen levy, mutta en ole oikein kunnolla päässyt vuosien saatossa sisälle tähän levyyn. PEM on periaatteessa biiseiltään vitin vahva paketti, mutta ei vain oikein uppoa, en tiedä miksi. Uusimmalta DCA:lta olen kuullut pari biisiä ja ihan paskalta kuulostivat, en ole vaivautunut hankkimaan levyä. Ja ne kaksi ekaa levyä ovat hirveää paskaa. För all tidin omistan jostain kumman syystä, ehkä kolme kertaa pystynyt kuuntelemaan läpi, ei tipahda yhtään. "I ain't givin' you no three fitty you goddamn Loch Ness Monster! Get your own goddamn money!"
Möö. | |
Tilasin kirjastosta EDT:n kun se on kuulema Dimmun paras levy, mutta petyin. Ihan kivalta kuulostaa mutta ei sillä tavalla kolahtanut. Tuntuu että ne on vieneet sävellystä enemmän jonkinlaiseen Iron Maiden suuntaan, siis perinteiseen heviin, verrattuna aiempiin black metal suuruuksiin. Tämä ei välttämättä ole hyvä juttu.
What's there to live for? Who needs the peace corps? |  lethus1
19.08.2004 16:37:30 (muokattu 19.08.2004 16:45:11) | |
|
Mutta mitä se oikeasti edustaa?
Melodista Black Metallia? EI NÄIN!
Black Metal oli syntyessään Underground skene. . Dimmu Borgir ei ole mitään oikeata black metallia, black metal edustaa jotain "hieman" muuta. jne jäkjäk...
Toki Dimmun levyjä omistan, mutta kun olen tässä aikojen saatossa tajunnut miten typerästi bändin pojat ovat tehneet, tajuan että he eivät ole kuitenkaan niin omistautuneita, kun joskus muinoin.
Ei voi muuta kun hymistellä topikin aloittajan (tai mistä minä tiedän...) kanssa näille vastauksille. "bläk metal oli syntyessään sitä tätä.. miten typerästi pojat ovat tehneet jne." Ei siinä mitään, mielipiteitähän nämä ovat, mutta jotenkin huvittaa lukea niitä ihmisiltä jotka eivät tasan varmasti ole itse täydellisen omistautuneita bm:n ja siihen liittyvään maailmankatsomukseen. Paskana vertauksena Oikeutta Eläimille-foorumille (tm:) intohimoisesti postaava harrastuksestaa hurmioitunut varhaisnuori joka kävelee tietokoneen äärestä keittiöön käristämään pannulla kunnon parinsadan gramman naudan ulkofilepihviä. Nam.
EDIT: no niinhän tuo t.s.slayer jo oikeastaan sanoinkin jo saman aikaisemmin eri muodossa.
EDIT2: Ja kanttori. | gheisari
19.08.2004 17:03:49 (muokattu 19.08.2004 17:04:58) | |
|
Black metalli on samassa tilanteessa ku punkki oli joskus 80-luvulla.
Äkillisen kasvupyrähdyksen jälkeen tulleet/vat uudet bändit vaan vetävät vanhojen bändien malliin, samalla jarruttaen kehitystä. Teehän poika jotain uutta, niin et ole enää true/punk. Kliseistä ja tylsää on suurin osa uudesta black metallista mitä korviini kantautuu.
Onhan noita originelleja bändejäkin vielä jäljellä: Summoningin romanttinen eskapismi, Drudkhin luonnonpalvonta (ei ehkä uusi aihe, mutta todella hienosti/kauniisti toteutettu) ja Deathspell Omegan älykäs kristinusko satiiri.
Uusia konsepteja kehiin. Ei pelkkää irvistelyä ja trueilua.
e: dimmu borgir! jee! meinas mennä off topikiksi | |
Kings of Carnival Creation on ihan ässä biisi.
En uskalla dimmu-topicciin sanoa muuta kuin että tässä on biisi josta pidän. Ihan kingi viisu.
Ostetaan 2 lippua Slayerin keikalle. Laita pikaviestiä. |  miscage
19.08.2004 19:40:42 (muokattu 19.08.2004 19:41:09) | |
|
Dimmua on tullut kuunneltua aika vähän...muistiin jäi että EDT on kova, PEM on kovempi, tai sitten toisin päin. Uudesta en sitten saanut mitään selvää, kuulosti Jurassic Parkilta.
Siitä kaupallisuudesta sen verran että kai Dimmu on kaupallista BLÄK-asteikossa, mutta eihän siitä nyt jumalauta voi kaupalliseksi sanoa muussa yhteydessä mitenkään.
...paskathan tässä tulee housuun.
"Se on vähän sama kuin paskois housuun." | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
