| Aihe: Arjen Lucassen (Ayreon, Star One, Stream Of Passion ym.) | |
|---|
|
Noo nyt on levy hallussa ja eka cd kuultu. Kyllähän tuo Arjenin laulu toimii vaikka olin hieman skeptinen aluksi;)... Sitten toisen cdn kimppuun.
edit: juu nyt on molemmat tyypätty ja hyviksi havaittu;). Kovereista Veteran, Welcome sekä Battle toimivat yllättävän "raskaina" versioinakin. Taitaa olla vuoden kovin progepläjäys meikäläisen kirjoissa? No ainakin siihen asti kun Neal Morse julkaisee uuden levyn;). |
|
Regalis Apertura: Sanokaapas levyn kuulleet että jaksaako Arjenin laulua kuunnella tuplalevyn verran;)... Veikkaisin että tuotantopuolessa ja itse biiseissä ei hirveästi ole pelkoa että olisi "tuubaa"? Onko miten erilaista kamaa esim. Ayreoniin/Star Oneen verrattuina?
On hyvä - taisi mennä omista favoriteista kolmanneksi Universal Migrator -tuplan ja Electric Castlen jälkeen. Tyyliltään aika lähellä Dream Sequenceria mun mielestä, eli ei mitään kovin rankkaa. Mutta hienoja biisejä ja melodioita ja Arjen hoitaa laulupuolenkin ihan mallikkaasti.
Karma kuittaa kalavelat |
|
On kyllä kerrassaan mainio tää uutukainen. Parasta Arjenia sitten 01011001:n. Ja nyt puhun nimenomaan varsinaisesta Lost in the new Realista, en kakkos cd:stä. Kakkos cd:ssä nuo coverit häiritsee niin paljon, että sitä ei juurikaan tule kuunneltua.
Whatever you got, I'm against it. |
|
Mun mielestä taas nuo coverit on tehty maulla ja sopivat ihan hyvin Arjenin omien biisien sekaan... Okei no olihan tuo Battle Of Evermore ensikuulemalla vähän "mitä ihmettä se Arjen oikein aatteli kun teki tälläisen version" mutta toisella kerralla alkoi toimia paremmin;)... |
|
Pomps.
Uutta Ayreonia olis tulollaan ja odotukset on kyllä korkealla - vierailijoista on tähän mennessä tiedossa ainakin Keith Emerson, Rick Wakeman, Jordan Rudess ja Steve Hackett.
http://www.youtube.com/watch?v=IdI3cLWN7AA&feature=youtu.be
Ikään kuin mainitussa kvartetissa ei olisi tarpeeksi sulattelemista, niin jos tuo ei ole John Wetton, lupaan syödä hatullisen paskaa.
Lähdetkö kanssani BORNOBAARIIN? |
|
Jokos on mainittu täällä Marco Hietalan mukanaolo? Jos ei niin näin kuulemma olisi;)... |
|
Ayreonin uusi albumi The Theory of Everything julkaistaan marraskuussa 2013
Hollantilainen Arjen Anthony Lucassen on valmis siirtymään kokonaan uuteen Ayreon-universumiin, kun tämän pitkäaikaisimman projektin Ayreonin uusi albumi The Theory of Everything julkaistaan marraskuussa 2013. Ayreonille tuttuun tapaan tupla-albumin mittoihin kasvanut teos tulee koostumaan valloittavista progerockia ja progemetallia yhteenliittävistä sävellyksistä, kirjavasta laulajakatraasta ja toistaiseksi tuntemattomasta kokonaan uudesta konseptista.
Edellinen Ayreon-albumi 01011001 julkaistiin tammikuussa 2008. Tuo albumi ja sitä seurannut Timeline-kokoelma paketoivat tuohon asti kasvaneen Ayreonin tarinakokonaisuuden ja julkaistuaan parin seuraavan vuoden aikana albumeita niin Guilt Machine ja Star One projektienkin nimissä, päätyi Arjen Lucassen viime vuonna ilmestyneen sooloalbumin jälkeen takaisin Ayreonin maailmoihin.
Levystä tulee jälleen saataville muutamia eri versioita ja myös vinyylipainos, jotka tulevat pian ennakkovarattaviksi Arjen Lucassenin viralliseen verkkokauppaan!
ALBUMIN KANSI NÄHTÄVISSÄ TÄÄLLÄ
LAULAJAT
JB (Grand Magus)
Sara Squadrani (Ancient Bards)
Michael Mills (Toehider)
Cristina Scabbia (Lacuna Coil)
Tommy Karevik (Kamelot, Seventh Wonder)
Marco Hietala (Tarot, Nightwish)
John Wetton (Asia, King Crimson)
SOITTAJAT
Arjen Anthony Lucassen Sähkökitarat, akustiset kitarat, bassokitarat, mandoliini ja koskettimet
Ed Warby (Hail of Bullets, Gorefest) - Rummut
Rick Wakeman (Yes) - Koskettimet
Keith Emerson (Emerson Lake and Palmer) - Koskettimet
Jordan Rudess (Dream Theater) - Koskettimet
Steve Hackett (Genesis) - Soolokitara
Troy Donockley (Nightwish) - Pillipiiparoinnit
Ben Mathot (Dis) - Viulut
Maaike Peterse (Kingfisher Sky) - Sellot
Jeroen Goossens (Flairck) - Huilut
Siddharta Barnhoorn - Orkestroinnit
Michael Mills (Toehider) Bouzouki
Wilmer Waarbroek - Taustalaulut |
|
https://www.youtube.com/watch?v=V7QL2DXc4do
Tuossa on uusi traileri. Tulossa taas parhautta. |
|
Tuli kylmät väreet trailerista. Kovat odotukset tälle. :) |
|
Tulipa laitettua tilaukseen tuo LP-kokoluokan taidekirjacdpläjäys, sopivasti loppukuusta kun on syndetkin :) |
|
Pläjäys tuli haettua tänää ja paketti on hieno! Musiikki... Ensikuuntelulta tunnelma on hieman *hörppy olutta* ettenkö sanois hajanainen, hiukka liian pieniin bitseihin jaettu tarina. Tosin tämä on siis rehellinen ensivaikutelma, lisäkuuntelulla uskoisin kokonaisuuden eheytyvän. Joten Karevikin potentiaalia ei ole ihan täysin hyödynnetty, tunnelma on aika seesteinen joka mielyttänee niitä joille raskaus ei putoa. Kuitenkin positiivisen puolelle jäädään silti. |
|
vt1100: Pläjäys tuli haettua tänää ja paketti on hieno! Musiikki... Ensikuuntelulta tunnelma on hieman *hörppy olutta* ettenkö sanois hajanainen, hiukka liian pieniin bitseihin jaettu tarina. Tosin tämä on siis rehellinen ensivaikutelma, lisäkuuntelulla uskoisin kokonaisuuden eheytyvän.
Oon täysin samaa mieltä! Mutta hyvää musaa ja hieno tarina. :)
Ite ennakkotilasin nimmarilla varustetun mediabookin, t-paidan ja julisteen. |
|
Ja kyllähän tämä tosiaan on parantunut kuuntelu kuuntelulta. Tarina on tällä kertaa varsin mukanaan vievä ja varsin simppeli ilman turhia ufoiluja (no melkein ainakin...), nousee musiikkiakin vahvemmaksi elementiksi mikä ei ole mitenkään huono asia. |
|
Aivan paska levy. Kyllä tuntuu olevan paukut lopussa Lucassenilta. Tavoitteena on ollut tehdä jonkinlainen eeppinen tarinalevy, mutta alkaa puuduttamaan. Tuntuu sävellyksessä olevan vaihtoehtona enää joko ihme tippeltappeli instrumentaatiosta koostuvat välisoitot tai sitten ehtymättömän paatokselliset, puuduttavan alleviivaavat lauluosuudet. Aina kun hengähdyksen jälkeen pykälä saadaan uudestaan päälle niin mahtipontisuutta kerjäävää iskusäveltä alkaa tulla taas yhtenä jonona. Kyllä tulee ikävä jotain Ayreonin vanhaa musaa, esim. Universal Migratorin biisejä 2084 tai My house on Mars. Oli sävellyksissä vielä toisella lailla annettavaa. |
|
ReBeat: Aivan paska levy. Kyllä tuntuu olevan paukut lopussa Lucassenilta. Tavoitteena on ollut tehdä jonkinlainen eeppinen tarinalevy, mutta alkaa puuduttamaan. Tuntuu sävellyksessä olevan vaihtoehtona enää joko ihme tippeltappeli instrumentaatiosta koostuvat välisoitot tai sitten ehtymättömän paatokselliset, puuduttavan alleviivaavat lauluosuudet. Aina kun hengähdyksen jälkeen pykälä saadaan uudestaan päälle niin mahtipontisuutta kerjäävää iskusäveltä alkaa tulla taas yhtenä jonona. Kyllä tulee ikävä jotain Ayreonin vanhaa musaa, esim. Universal Migratorin biisejä 2084 tai My house on Mars. Oli sävellyksissä vielä toisella lailla annettavaa.
Aika pitkälti samaa mieltä viimeisestä levystä vaikka pidin kyllä Human Equationista ja sitä seuraaviltakin yleensä löytyi joku tarttuva raita tai pari. Mikäköhän näitä Inside Outin suuria nimiä vaivaa? Samana päivänä ilmestynyt Flower Kingsikin on yhtä mieleen painumatonta pötköä... |
|
No mitä nyt taas? Täähän on aivan 5/5 matskua. Miten tästä voi olla edes pitämättä? Ylempiä kommentteja kun lukee, niin tulee sellanen olo että puhutaan aivan eri levystä. |
|
Itselle putoaa juurikin tässä levyssä oleva, ettenkö sanoisi minimalistinen meininki. Turha bombastisuus on poissa ja antaa tilaa laulajien tulkinnoille ja muutenkin levy kuulostaa varsin ilmavalta kun kaikkea ei ole koitettu ahtaa mukaan. Suosittelisin dissajille että antavat lätylle mahdollisuuden ja useamman kuuntelukerran ennenkuin lyttää täysin.
Tosin jos ei puto niin sitten ei putoa, ei kait siinä. |
|
Ayreon varsin massiivisesti esillä SUEn uudessa numerossa. :)
http://www.lehtiluukku.fi/pub?id=39103
Sieltä löytyy aukeaman haastattelun ohella myös pääarvio, 9/10 pistein! |
|
Uusi levy ei ole täydellinen, eikä edes muutamaa kohtaa lukuunottamatta loistava. Se on hyvä. Siitä kuulee Lucassenin yrittävän uusia asioita, ja muutamaa Déjà-vu-kohtaa lukuunottamatta se kuulostaakin aivan uudenlaiselta Ayreonilta.
Musiikillinen anti levyllä on loistavaa, vaikka olen edelleen sitä mieltä että levy olisi toiminut paremmin neljänä pitkänä kappaleena 42 lyhyen sijaan. Tuotanto on muuten hyvä, mutta aiempien Ayreon-levyjen tapaan äänimaailma on ehkä hiukan liian dynaamisesti lytätty (tosin ei siltikään yhtä pahasti kuin mikä on populaarimusiikissa standardi). Konsepti tällä kertaa oli taas aika tylsä ja pinnallinen, eikä ainakaan minussa aiheuttanut aiempien levyjen tapaista pohdintaa. Pinnallisuus ei olisi pahasta jos tarina toteutettaisiin Into the Electric Castle (edelleen muuten paras Ayreoni) -tyyliin kieli-poskella, mutta tämä levy tuntuu ottavan itsensä välillä aivan liian vakavasti. Tai ehkä en vain huomaa niitä (hypoteettisia, kenties hienovaraisia?) ironianpuuskia Marco Hietalan laulamien hirveiden hahmolyriikoiden seasta. Kaikessa tässä ärsyttää varsinkin se että tällä tarinalla olisi selvästi ollut potentiaalia! Huonosti kirjoitetut hahmot kuitenkin turmelevat sen lähes tasolle jolla sitä ei välillä voi pitää kuin jonkun suuruudenhullun lapsen raapustuksina.
Noh, ehkä tuo oli vähän liioittelua, mutta varmasti tuo ilmi kärjistetyn mielipiteeni tarinasta.
Toivoisin muuten että Lucassen palaa Guilt Machinen pariin. On This Perfect Day oli kevyesti parasta mitä mies on tehnyt aikoihin. Sooloalbumikin oli mukava hengähdys raskaammista projekteista, enkä panisi pahakseni toista (vai kenties kolmatta?) samankaltaista. Ehkä kuitenkin vasta muutaman raskaamman levyn jälkeen.
P.S. Tuleehan tämä "arvio" vähän myöhässä, mutta sain profiilini salasanan vaihdettua vasta nyt. Jos pitäisi levylle arvosana antaa niin kai se olisi 8/10.
P.P.S. Itse muuten ennakkotilasin sen LP-kokoinen ja allekirjoitetun "Limited Artbook"-version. Olen todella mielissäni siitä että varsinkin Lucassenin tapaisen nerokkaan taiteilijan tuotantoa saa näinkin laadukkaina julkaisuina!
http://www.last.fm/user/CptQwark |
|
Olenko muuten ainut täällä joka haluaisi seuraavaksi Arjenin pykäävän kolmannen Star One-levyn? Vähän kuin vastapainoksi kevyemmän Ayreonin jälkeen... |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
