| Aihe: Moodeista (taas)? | |
|---|
|
Eli siis, kuinka niitä käytetään.. Ja vaikka mäkKyveri oli siitä kirjottanu, nii ei siinä lukenu, muuta kun "nippeli" tietoo, millä ei mitään tee, jos ei tiedä miten niitä käytetään..=I
Eli sointukierto on vaikka tämmönen: I - III - VI - IV V . Mitä tulee mihinkin, jos oletetaan että toi menee C-duurissa. Entä jos se menee F-duurissa? Ja mistä sen tietää/mikä sen määrää mikä mihinkin tulee?
Sitte toinen kymysys.. C-doorinenhan on tavallaan niiku Bb-duurista, mutta soitetaan vaan C-> C, eikö? Ja taas C-lyydinen on G-duurista ja soitetaan C-> C, vai? Tossa siis on joku logiikka, minkä mukaan noi kaikki menee, mut siis mikä se on, en saa sitä millään tulemaan päähäni.. MInkä mukaan esim. F-lyydinen tulee, jne..
Kiitäs kaikkia vastanneita..=)
(vääntäkää sitten tyhmälle rautalangasta..=))
"All I think abaut is time and groove" J. Porcaro | |
Eli siis, kuinka niitä käytetään.. Ja vaikka mäkKyveri oli siitä kirjottanu, nii ei siinä lukenu, muuta kun "nippeli" tietoo, millä ei mitään tee, jos ei tiedä miten niitä käytetään..=I
Eli sointukierto on vaikka tämmönen: I - III - VI - IV V . Mitä tulee mihinkin, jos oletetaan että toi menee C-duurissa. Entä jos se menee F-duurissa? Ja mistä sen tietää/mikä sen määrää mikä mihinkin tulee?
Sitte toinen kymysys.. C-doorinenhan on tavallaan niiku Bb-duurista, mutta soitetaan vaan C-> C, eikö? Ja taas C-lyydinen on G-duurista ja soitetaan C-> C, vai? Tossa siis on joku logiikka, minkä mukaan noi kaikki menee, mut siis mikä se on, en saa sitä millään tulemaan päähäni.. MInkä mukaan esim. F-lyydinen tulee, jne..
Kiitäs kaikkia vastanneita..=)
(vääntäkää sitten tyhmälle rautalangasta..=))
Siis. Kierto on I-III-VI-IV-V.
I asteen sointuun (C-duuri) käytetään toki C-joonista.
III asteen sointuun (E-molli) käytetään siis 3. asteen moodia eli E-fryygistä.
VI asteen sointuun (A-molli) käytetään 6. asteen moodia eli A-aiolista (mollia)
IV asteen sointuun (F-duuri) käytetään 4. asteen moodia eli F-lyydistä.
V asteen sointuun (G-duuri) käytetään 5. asteen moodia eli G-miksolyydistä.
Tuossa asia periaatteellisella tasolla. Mklami ja muut ansioituneemmat tietävät toki paremmin käytännön sovellutuksista. Kirjoitukseni tarkoituksena ei ollut millään muotoa selittää syvällisemmin skaaloja, vaan ainoastaan esittää se, mille ne perustuvat ja miten ne rakentuvat. Toki skaalojen käytön teoria on tärkeää, mutta tuollaisen perustavanlaatuisen tiedon vähätteleminen on jo aika rankka kannanotto, joka tuskin mairittelee lausujaansa.
-MacGyver |  mklami
26.04.2003 15:27:08 (muokattu 26.04.2003 15:27:34) | |
|
Eli siis, kuinka niitä käytetään.. Ja vaikka mäkKyveri oli siitä kirjottanu, nii ei siinä lukenu, muuta kun "nippeli" tietoo, millä ei mitään tee, jos ei tiedä miten niitä käytetään..=I
Ellei ymmärrä, miten jokin asia toimii, on sitä vaikeaa käyttää. Tämä pätee myös musiikissa. Teoria-asiat voi selittää vielä FAQissa, mutta jos eri asioiden käytännön sovellutuksista yrittäisi tehdä FAQin, olisi se tietenkin periaatteessa mahdollista, mutta FAQista tulisi loputtoman pitkä, ja nuotti- ym. esimerkkejä tarvittaisiin paljon. Eivät ne aihetta käsittelevät kirjatkaan mitään kymmensivuisia ole, yleensä sivuja voi olla 300 paremmallakin puolella.
Koska käytännön sovellutuksia on niin paljon erilaisia, on niitä mahdotonta tiivistää lyhyeksi paketiksi.
Eli sointukierto on vaikka tämmönen: I - III - VI - IV V . Mitä tulee mihinkin, jos oletetaan että toi menee C-duurissa. Entä jos se menee F-duurissa?
MacGyver ehtikin jo vastata, mutta tuosta F-duurista... Jos olet saanut selville, miten homma menee C-duurissa, menee se funktionaalisesti aivan samoin F-duurissakin, koko homma on vaan transponoitu puhdasta kvarttia ylöspäin / puhdasta kvinttiä alaspäin.
Trying to be succesful is failure. Trying to be you is success.
- Vangelis | |
Tottakai tarttee tietää kaiken perustan ja muun, mutta tarkotin (esitin asian ehkä vähä huonosti) että sillä tiedolla, että doorisessa moodissa on kolmas ja seittämäs sävel alennettu, niin sillä tiedolla ei kukaan tee mitään, jos ei tiedä mitä se käytännössä tarkottaa.. Asian voin taas tapani mukaan esittää karrikoidusti..: Hammaslääkärissä käydessään oppii kaikkia hienoja sanoja, mitkä tarkottaa jotain, hui mä olen nyt viisas, kun mä tiedän kaikkia hammaslääkäreitten termiä.. sitä en tiedä mitä ne tarkottaa, mut ei sillä väliä... Vähä sama asia..Mut todellakin kaikki perusta tarttee tietää.. Ja se miks noin sanoin, nii joku mainitsematon henkilö sattui rähjäämään siitä, kun en ollut kysyisen henkilön FAQia lukenu, vaan kysyin suoraan että mitä moodit on ja miten niitä käytetään.. No ystävällistä neuvontaa saaden katosoin sen FAQin, ja huomasin että ei siellä ollutkaan mitään niiden käytöstä.. no eni wei, en haasta enempää riitaa..
"All I think abaut is time and groove" J. Porcaro | |
?? Aivan yliloistava tuo hammaslääkärivertaus. Mä menin aivan sanattomaksi. | |
Tottakai tarttee tietää kaiken perustan ja muun, mutta tarkotin (esitin asian ehkä vähä huonosti) että sillä tiedolla, että doorisessa moodissa on kolmas ja seittämäs sävel alennettu, niin sillä tiedolla ei kukaan tee mitään, jos ei tiedä mitä se käytännössä tarkottaa.
Jos et tiedä mitä tarkoittaa jos kolmas ja seitsemäs sävel on alennettu, niin ei sun varmaan kannata paljoa moodeja vielä miettiä? Lueskeles jostain netistä (tai varmaan tossakin oli jotain FAQkeja) sointujen muodostamisen perusteista. Ihan samat alennukset sielläkin varmaan on. Mutta, lyhyesti, tuo tarkoittaa sitä että doorisessa kolmas ja seitsemäs sävel on alennettu suhteessa vastaavaan duuri-asteikkoon. Eli jos C-duuri on C D E F G A B C (joo, B olis siis H ja sillee joo) niin, C-doorisessa kun on kolmas ja seitsemäs alennettu niin se olis sit : C D Eb F G A Bb C. Ei ole älyttömän vaikeaa. Eb on kolmas ja Bb on seitsemäs? Sitten taas jos ajatellaan vaikka Lyydistä jossa on neljäs ylennetty. Eli #4, niin eikös se olisi saman kaavan mukaan kohtuu helppo päätellä? C D E _F#_ G A B C. Ja jotain siihen suuntaan. En kyllä taaskaan jaksanut lukea kaikkia tekstejä. Its the Cofi talking.
You can play anything on any chord as long as you phr^H^H^H play it fast enough. | |
Jos et tiedä mitä tarkoittaa jos kolmas ja seitsemäs sävel on alennettu, niin ei sun varmaan kannata paljoa moodeja vielä miettiä?
No kyllähän mä nyt sen tiedän.. Se oli vaan esimerkki, että sillä tiedolla ei tee mitään, jos ei tiedä mitä se tarkottaa.. Kun siis kysyin mihin moodeja käytetään, mihin niitä tarttetaan käytännössä.. Kun tuli plää plää pläätä että se lukee FAQissa, mut siellä vaan on teoreettinen puoli, jolla ei tee mitään, jos ei tiedä käytäntöä..
"All I think abaut is time and groove" J. Porcaro | |
No kyllähän mä nyt sen tiedän.. Se oli vaan esimerkki, että sillä tiedolla ei tee mitään, jos ei tiedä mitä se tarkottaa.. Kun siis kysyin mihin moodeja käytetään, mihin niitä tarttetaan käytännössä.. Kun tuli plää plää pläätä että se lukee FAQissa, mut siellä vaan on teoreettinen puoli, jolla ei tee mitään, jos ei tiedä käytäntöä..
Ei jumalauta etkö ole hetkeksikään tullut ajatelleeksi minkä takia sitä kutsutaan teoriaksi?
-MacGyver
| |
No kyllähän mä nyt sen tiedän.. Se oli vaan esimerkki, että sillä tiedolla ei tee mitään, jos ei tiedä mitä se tarkottaa.. Kun siis kysyin mihin moodeja käytetään, mihin niitä tarttetaan käytännössä.. Kun tuli plää plää pläätä että se lukee FAQissa, mut siellä vaan on teoreettinen puoli, jolla ei tee mitään, jos ei tiedä käytäntöä..
jooh, no puhuin nyt yleisest. Mutta jos et tiedä käytäntöä niin opettele :) Opettele se teoria ja ala sen pohjalta miettimään niitä juttuja. Moodeja käytetään varmaan yleisesti luomaan erilaista fiilistä soittoon. Katsele niitä moodeja ja mieti minkä soinnun säveliin ne viittaa. Sillähän se selviää.
You can play anything on any chord as long as you phr^H^H^H play it fast enough. | |
Ei jumalauta etkö ole hetkeksikään tullut ajatelleeksi minkä takia sitä kutsutaan teoriaksi?
-MacGyver
No nii nii... Mut mitä sä teet autolla, jos siinä ei oo renkaita, et ainakaan ajele.. (ehkä mielikuvituksissa) Autolla ajetaan, siihen tarttetaan renkaat, musiikkia soitetaan, siihen tarvitaan KÄYTÄNNÖN osaamista (teorian osaamista)..=I
"All I think abaut is time and groove" J. Porcaro | |
No nii nii... Mut mitä sä teet autolla, jos siinä ei oo renkaita, et ainakaan ajele.. (ehkä mielikuvituksissa) Autolla ajetaan, siihen tarttetaan renkaat, musiikkia soitetaan, siihen tarvitaan KÄYTÄNNÖN osaamista (teorian osaamista)..=I
Kun menet autokouluun, niin siellä luennoilla käsitellään liikennemerkkien nimet, joita on noin yksi Suomessa ja paljon muuta turhaa ja ei mielenkiintoista. Nämä on niitä turhauttavia poikkeustapauksia, jotka ovat vain olemassa. Sitten käsitellään, miten risteyksissä ryhmittäydytää, jne. Jos teet nämä asiat niinkuin yleisimmin näkee tai hyvälle tuntuu, on ajotuntuma huteralla pohjalla. Et tunne syitä tähän ja mahdollisten virheiden seurauksia. Poikkeustapauksia ei tule sinulle mieleenkään. Tunneilla puolestaan käsitellään, miten mikäkin on tehtävä ja MIKSI NÄIN ON TEHTÄVÄ. Nämä ovat teoriaa.
Luultavasti suurin osa soittamastasi ja kuuntelemastasi musiikista on tonaalista ja tällöin perusteltavissa jollain teorian asialla. Se on järjestelmä, joka perustelee, miksi mikäkin on niinkuin on, sekä jäsentelee ja nimeää asiat. Sen avulla voit käsittää yhdellä tavalla, mitä teet ja antaa useampia vaihtoehtoja edetä milloin mistäkin.
"Tritonus on harmonian ketsuppi" -E Rautavaara | |
Kun menet autokouluun, niin siellä luennoilla käsitellään liikennemerkkien nimet, joita on noin yksi Suomessa ja paljon muuta turhaa ja ei mielenkiintoista. Nämä on niitä turhauttavia poikkeustapauksia, jotka ovat vain olemassa. Sitten käsitellään, miten risteyksissä ryhmittäydytää, jne. Jos teet nämä asiat niinkuin yleisimmin näkee tai hyvälle tuntuu, on ajotuntuma huteralla pohjalla. Et tunne syitä tähän ja mahdollisten virheiden seurauksia. Poikkeustapauksia ei tule sinulle mieleenkään. Tunneilla puolestaan käsitellään, miten mikäkin on tehtävä ja MIKSI NÄIN ON TEHTÄVÄ. Nämä ovat teoriaa.
No näin varmaan tulee käymään sitte öö.. 50 vuoden päästä, seittämänkymppisenä kiukkusena äijänkäppänänä kai se kortti pitää vissiin uusia..=)
Luultavasti suurin osa soittamastasi ja kuuntelemastasi musiikista on tonaalista ja tällöin perusteltavissa jollain teorian asialla.
Joo tosiaankaan en kuuntele mitään atonaalista musiikkia..=/ Mutta siis tietty teoria pitää tuntea, ja tunnenkin, mutta sillä ei edellenkään ole mitään hyötyä/väliä, jos ei osaa soveltaa sitä käytäntään, vai onko joku erimieltä.. (tyhmä kysymys, tottakai kaikki on erimieltä)
"All I think abaut is time and groove" J. Porcaro | |
Mutta siis tietty teoria pitää tuntea, ja tunnenkin, mutta sillä ei edellenkään ole mitään hyötyä/väliä, jos ei osaa soveltaa sitä käytäntään, vai onko joku erimieltä.. (tyhmä kysymys, tottakai kaikki on erimieltä)
Mutta siis? Se teoriahan nimenomaan kirjaa niitä käytännön asioita. Se on teoriaa. Ei se ole mikään työkalu sanan siinä mielessä, että sillä erikseen tehtäisiin jotain.
Se vaan kertoo, miksi jokin asia on niin kuin se on. Ja samat asiat on samoja asioita, osaa ne teoreettisin termein selittää tai ei. | |
Joo tosiaankaan en kuuntele mitään atonaalista musiikkia..=/ Mutta siis tietty teoria pitää tuntea, ja tunnenkin, mutta sillä ei edellenkään ole mitään hyötyä/väliä, jos ei osaa soveltaa sitä käytäntään, vai onko joku erimieltä.. (tyhmä kysymys, tottakai kaikki on erimieltä)
Teoria on musiikin kielioppi. Ajattele jos joku ei osaisi oman äidinkielensäkään kielioppia...
-MacGyver | |
Teoria on musiikin kielioppi. Ajattele jos joku ei osaisi oman äidinkielensäkään kielioppia...
... niin hän ei kirjoittaisi kieltä kovin selkeästi, mutta puhuisi sitä siinä missä kuka tahansa meistä. Ehkä vähän niin kuin soittajavirtuoosit, jotka improvisoivat missä hyvänsä sointuharmoniassa ilman formaalia teoriakoulutusta. Teoria on musiikista tehty malli, ei pohja musiikille. Eli siinä mielessä samassa asemassa kuin kielioppi kielessä IMHO.
| |
... niin hän ei kirjoittaisi kieltä kovin selkeästi, mutta puhuisi sitä siinä missä kuka tahansa meistä. Ehkä vähän niin kuin soittajavirtuoosit, jotka improvisoivat missä hyvänsä sointuharmoniassa ilman formaalia teoriakoulutusta. Teoria on musiikista tehty malli, ei pohja musiikille. Eli siinä mielessä samassa asemassa kuin kielioppi kielessä IMHO.
Mutta kuten kielessäkin, teorian ulottumattomiin jäävä esitys kuulostaa lähes poikkeuksetta tökeröltä ja tahattoman koomiselta - kuvittele huviksesi vaikka omata-verbiä ja sinä-passiivia vilisevä musiikillinen ulosanti. Kuten aiemmin on mainittu, asioita on vaikea käyttää ellei tiedä miten ne toimivat. Toki yritys-erehdys -metodilla saa aika ajoin jotain aikaan, mutta totuus on, että teoriaa tuntevien muusikoiden on helpompi valita juuri ne oikeat sävelet.
-MacGyver
| |
No nii nii... Mut mitä sä teet autolla, jos siinä ei oo renkaita, et ainakaan ajele.. (ehkä mielikuvituksissa) Autolla ajetaan, siihen tarttetaan renkaat, musiikkia soitetaan, siihen tarvitaan KÄYTÄNNÖN osaamista (teorian osaamista)..=I
Analogia muuten ontuu pahasti. Miten sitä autoa ajaa jos ei tiedä mikä on kytkin, mikä jarru ja mikä kaasu - virtalukosta puhumattakaan? Voihan sitä opetella kantapään kautta, mutta helpommalla pääsisi kun katsoisi kirjasta tai joku kertoisi.
Toisaalta auto on verrattavissa ainoastaan soittimeen. Toki ajamaan oppii kokeilemallakin, mutta koitas mennä liikenteeseen ilman koulutusta - siinä käy hassusti. Positiivinen vuorovaikutus muun liikenteen kanssa on nimittäin paljon helpompaa jos tuntee yhteiset pelisäännöt.
-MacGyver
| |
Mutta kuten kielessäkin, teorian ulottumattomiin jäävä esitys kuulostaa lähes poikkeuksetta tökeröltä ja tahattoman koomiselta - kuvittele huviksesi vaikka omata-verbiä ja sinä-passiivia vilisevä musiikillinen ulosanti. Kuten aiemmin on mainittu, asioita on vaikea käyttää ellei tiedä miten ne toimivat. Toki yritys-erehdys -metodilla saa aika ajoin jotain aikaan, mutta totuus on, että teoriaa tuntevien muusikoiden on helpompi valita juuri ne oikeat sävelet.
-MacGyver
Hömhöm, menin kirjoittamaan taas hieman oman mielipiteeni vierestä... Eli tarkoitus ei ollut sanoa, että kielioppia osaamattomat olisivat yhtä kuin soitinvirtuooseja... ;) Tarkoituksena oli sanoa, että teoria on aina malli jostakin, eikä asian ymmärtäminen voi täten vaatia sen osaamista (olisihan mahdollista ymmärtää asia toisella tavalla, vaikkapa toisen mallin avulla - oli tämä malli sitten formaali esitys tai pelkkä "fiilis"). Jokainen suomea äidinkielenään puhuva osaa kielen täydellisesti. Hän ei välttämättä tunne kirjoitetun kielen normeja, mutta nämä normit ovat sopimuksia, jotka eivät mene yksiin puhekielen kanssa.
Mitä tulee tuohon sinä-passiiviin tai muihin kielenhuoltoasioihin, niin tökeröltähän se kuulostaa. Mutta tällä hetkellä puhekieli vain sattuu toimimaan sillä tavalla. Kieli muuttuu, mutta mielipiteet kielestä laahaavat perässä - ei kaikista suomea äidinkielenään puhuvista tunnu ollenkaan erikoiselta kuulla sinä-passiivia, ja varmasti ainakin itse käytän sitä puheessa paljonkin, vaikka osaankin varoa sitä kirjoitetussa tekstissä.
Ja kyllä, olet oikeassa, teoria auttaa soittajia hyvinkin paljon. Itse ainakin olen kaukana sellaisesta nerosta, joka olisi missään vaiheessa kuullut kaikki harmoniat tuosta vaan ilman teorian apua. Takerrun vain aina opintohistoriastani johtuen mielelläni kielivertauksiin ja teorian ja musiikin väliseen suhteeseen. Jos ei muuten, niin keskustelun vuoksi. Te kun olette aivan verrattomia keskustelukumppaneita! ;-)
Onnistuinkohan taas sekoittamaan itseni ja muut..? ;)
| |
Noh.. nyt kun on ruettu puhumaan keilestä, niin otampa toisen esimerkin..
Joku pänttää hullunlailla ranskan sanoja, ottaa jonku kirjan kirjastosta, ja rupeaa vaan opettelemaan sanoja umpimähkään tai järjestyksessä.. Noh.. ajan mittaan se oppi kokonaisia lauseita.. Ja sit se hoksaa laittaa niitä satunnaisesti opittuja sanoja järjestykseen.. oi.. se kuullostaa hienolta.. Vuoden päästä tämä tyyppi osaa koko kirjan sanat ulkoa.. Ja voéla, nyt se osaa varmasti kaikkein yleisempiä sanoja ranskaa.. hänhän voisi mennä ranskaan, jutella ihan severeenisti ranskalaisten kanssa.. ei mitään ongelmaa.. näin helppoa se on..=)
Ainut vaan, että tyyppi ei ymmärrä yhtään mitä hän sanoo, tai mitä muut sanovat, ehkä joku tuttu sana siellä välissä saattaa pujahtaa, mutta ei se miestä lannista, juttu kulkee ja hyvä niin, joskus joku saattaa punastua, tai suuttua, mutta ei se mitään, virheistä oppii.. Kymmenen vuoden aikana varmasti on oppinut hoksaamaan, mitä lauseita kannattaa käyttää, ja mitä sanoja missäkin.. Ehkä jonkun sanan on oppinut ymmärtämäänkin, mitä se tarkoittaa.. Toki sen asian ois voinu hoitaa monella tapaa helpomminkin, esim. olisi voinut kysyä joltain, joka ymmärtää sitä kieltä, että mitä tarkottaa tämä, ja tämä.. Näin hän olisi oppinut, jos vaan olisi löytänyt ihmisen, joka ei olisi niin ylimielinen, että suostuu toista osaamatonta auttamaan, eikä heti ala vittuilemaan.. Toki siinä kymmenessä vuodessa, mikä muuten olisi siihen pisteeseen asti mennyt, niin kerkeää tavata montamonituista ihmistä..
Eli siis, määki voin lukee ranskan kielisiä lehtiä, kovin montaa sanaa en sieltä ymmrrä, ja osaanpa mää lukea sitä ääneenkin, no en ehkä osaa lausua, mutta vaikka espanja, sitä osaan lausua, sitäkään en osaa kauheesti ymmärtää, mutta lukea osaan.. "1997 relativa a la protección de los consumidores en materia de contratos a distancia" näin.. Mä voisin joltain kysyä, että mitä se tarkottaa, tai sitte voisin rueta selaamaan sanakirjaa, mikä on huomattavasti vaikeampaa, kuin kysyä joltakin.. Mutta kun suomessa ollaan, niin kateus on suuri, ja ja se on joltain pois, jos jotain neuvoo, ja sekin tietää sen minkä minä, joten yleensä sen etinki itse..
Mut samalla lailla, mä tiedän, mitkä äänet tulee F-fryygiseen, mutta sitä en tiedä, miten sitä käytetään, mihin ja niin päin pois.. Mut mä tästä lähdenkin sitte tutkimaan kirjoja, se ei kuittaile kaikesta takasin..=I
"All I think abaut is time and groove" J. Porcaro | |
Tarkoituksena oli sanoa, että teoria on aina malli jostakin, eikä asian ymmärtäminen voi täten vaatia sen osaamista.
Teoria on aina perusteltu olettamus jonkin asian toimintatavasta. Jos asian pystyy jäsentämään, pystyy sitä hyödyntämään. Musiikinteorian eduksi on laskettava se, että se on yleismaailmallinen järjestelmä, ja sen takia se avittaa muusikoiden välisessä kommunikoinnissa.
Jokainen suomea äidinkielenään puhuva osaa kielen täydellisesti. Hän ei välttämättä tunne kirjoitetun kielen normeja, mutta nämä normit ovat sopimuksia, jotka eivät mene yksiin puhekielen kanssa.
No huh huh! Ei pidä paikkaansa likimainkaan. Harva meistä osaa edes käyttää verbejä oikein, possessiivisuffikseista puhumattakaan.
-MacGyver | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
