| Aihe: Skaalojen perusteita | |
|---|
|
Onks' se se piisi, jonka sanat jossain kohdassa menee joteskin "viekää minut baariin veljet, tuoliin nostakaa...etc???"
Kyllä on naulan kantaan |  baron
27.10.2007 16:32:52 (muokattu 27.10.2007 16:33:12) | |
|
Kyllä on naulan kantaan
Mulla on vain jotkut sana/sointulaput siihen, mutta sen mukaanhan se menee pelkästään C-duurin perussointujen mukaan.
Jos haluaa hienostella niin kun sointu
C= jooninen
Em = fryyginen
F = lyydinen
G = miksolyydinen
Am = aiolinen
mutta ei noin yksinkertaisessa piisissä mitään asteikkoja tarvitse ajatella.
Se on kyllä ihan sama, mitä musiikkia soittaa, kunhan sen tekee hyvin (Jean Sibelius) |  Syge
18.11.2007 22:20:53 | |
|
En tajuuuuuu..
Tulee paha olo kun kattookaan tota tekstiä..
H lausutaan h menee vielä, mutta kun ruvetaan puhumaan jostain intervalleista menee niin lujaa ohi.
1 - 1 - - 1 - 1 - 1 -
C, D, E, F, G, A, H, C
Siis nuo välit on nuottiviivastolla?
Jos on ich bin scryywd..
Löytyykö mistään "reading music for dummies" koska pakko opetella tätäkin scheisserswutzenia..
Nimim. Soitellut 5v tabeista :D
Mein.. Bums.. Tot..
Mä skebailen skeidaa. | baron
18.11.2007 22:30:22 (muokattu 18.11.2007 22:31:00) | |
|
En tajuuuuuu..
1 - 1 - - 1 - 1 - 1 -
C, D, E, F, G, A, H, C
En ihan tarkkaan tiedä mitä ajat takaa, ehkä tekstisi ei toistunut siten kuin kirjoitit, mutta E/F ja H/C väli on puolisävelaskel ja muut kokosävelaskel.
Jollet tiedä mitä nuo termit tarkoittaa, lainaa kirjastosta joku lasten alkeiskirja.
"Näkemykseni mukaan pianolla on korkein asema soitinten joukossa" (Franz Liszt)
The piano is essentially a percussion instrument (Cindy Cox) | Syge
18.11.2007 23:12:39 | |
|
Juu tosiaan tuo 1/2 merkki ei tullut mukaan.. Kiitoksia selvennyksestä :D
Mä skebailen skeidaa. | |
Tuo on duuriasteikko = jooninen moodi.
Se ei ole mikään luonnonlaki, että noin pitäisi olla, jostain historiallisista syistä se länsimaisessa musiikissa tuli muotiin joskus 1500-luvulla ja on meillä molliasteikon ohella vallitseva, mutta periaatteessa kaikki muutkin asteikot, joissa puolisävelaskelet ovat ihan eri kohdissa ovat ihan yhtä oikeita.
"Näkemykseni mukaan pianolla on korkein asema soitinten joukossa" (Franz Liszt)
The piano is essentially a percussion instrument (Cindy Cox) | |
Oon aika hakusessa näissä teoria jutuissa. Suuressa kitarakirjassa puhuttiinn jostain leposävelistä,huippusävelistä,johtosävelistä,välittäjistä ym. Mitäs ne on??
kyllä, ibanez roadstar II Seriesillä soitan | |
Verrataan E-blues-duurin säveliä E-blues-molliin ja E-mollipentatoniseen:
E-mollipentatoninen: E, G, A, H, D, E
E-blues-molli: E, G, A, B, H, D, E
E-blues-duuri: E, G, A, B, H, C#, E
nyt en ymmärrä, eikös B ja H ole sama sävel? Ainakin näin on soinnuissa, että H tarkoittaa samaa sointua kuin B?
Parempi koffi käessä ku kaks olvia toisessa käessä. | |
nyt en ymmärrä, eikös B ja H ole sama sävel? Ainakin näin on soinnuissa, että H tarkoittaa samaa sointua kuin B?
Jos puhutaan perinteisestä saksalaisesta tavasta niin H on sävel, joka on puoli sävelaskelta C:n alapuolella ja B sävel joka on kokosävelaskelen sen alapuolella.
Anglosaksinen tapa on nimetä puoli sävelaskelta alapuolella B ja koko sävelaskelta Bb.
Mun mielestä ainoa fiksu tapa on nimetä kokosävelaskelen C:n alapuolella oleva sävel Bb:ksi ja sitten on makuasia, onko puolisävelaskel alempana oleva B vai H.
Tuossa, joka aiheuttaa sulle ongelmia, on kokosävelaskel C:n alapuolella nimetty B:ksi eli oot tavallaan oikeassa ja tavallaan väärässä, mutta ymmärrät tuon oikein kun tulkitse B:n Bb:ksi | |
Jos puhutaan perinteisestä saksalaisesta tavasta niin H on sävel, joka on puoli sävelaskelta C:n alapuolella ja B sävel joka on kokosävelaskelen sen alapuolella.
Anglosaksinen tapa on nimetä puoli sävelaskelta alapuolella B ja koko sävelaskelta Bb.
Tuohon en kyllä ota mitään kantaa, koska oli aivan uutta tietoa tuo tuossa, mutta sekin saattaa olla joskus tarpeen :)
Mun mielestä ainoa fiksu tapa on nimetä kokosävelaskelen C:n alapuolella oleva sävel Bb:ksi ja sitten on makuasia, onko puolisävelaskel alempana oleva B vai H.
Olen täysin samaa mieltä. Itse kun käytän aina merkintää # eli esimerkiksi käytän tuon Bb:n sijaan A# ja sit käytän ihan vaan B:tä, että ei varmasti tule epäselvyyksiä. Käsitykseni mukaan kuitenkin Bb ja A# ovat aivan sama asia.
Toinen asia mikä meinaa hieman ottaa päähän on se, että ku jotkut puhuu näistä Fis ja Ges ja Cis sun muista ja Des ja Dis vai mitä vittuja näitä nyt onkaan ku ei oo mitään harmainta hajuakaan onko aina kyse ylennetystä D:stä ja C:stä ja F:stä vai alennetusta. Onko tähän jokin samanlainen perustelu kuin tuossa tuo ensimmäinen teksti minkä baronilta lainasin? Jos ei ole niin miksi ei voisi vaan selkokielellä laittaa # tai b -merkkiä kirjaimen perään ni vähemmän teoriaakin tietävät tajuaisi? :D Minusta tuo olisi fiksuin tapa.
Tuossa, joka aiheuttaa sulle ongelmia, on kokosävelaskel C:n alapuolella nimetty B:ksi eli oot tavallaan oikeassa ja tavallaan väärässä, mutta ymmärrät tuon oikein kun tulkitse B:n Bb:ksi
Näin olen aina tehnytkin. Opiskelin tuossa hieman tänään noita asteikko juttuja ja alan pikkuhiljaa sisäistämään ne, mutta tuo kun tuli vastaan niin oli pakko postata tulemaan, että saan hieman valistusta ja sitähän tulikin :) Kiitoksia vain.
Parempi koffi käessä ku kaks olvia toisessa käessä. | baron
31.08.2008 23:09:39 (muokattu 31.08.2008 23:10:14) | |
|
Käsitykseni mukaan kuitenkin Bb ja A# ovat aivan sama asia.
Onhan ne kiinteäviritteisillä soittimilla kuten kitara ja piano prikulleen sama sävel.
Kuitenkin on aika merkittävä ero, kirjoitatko piisin Ais-duuriin (10 ristiä) vai Bb-duuriin (kaksi b:tä).
Jonkin verran helpommin luettava tuo Bb-duuri. | |
Jos ei ole niin miksi ei voisi vaan selkokielellä laittaa # tai b -merkkiä kirjaimen perään ni vähemmän teoriaakin tietävät tajuaisi? :D Minusta tuo olisi fiksuin tapa.
Yleisesti ottaen ylennetyt sävelet ovat is-päätteisiä ja alennetut es-päätteisiä. Puheessa nuo ovat ihan käteviä kun voi sanoa että "Fis" sen sijaan että joutuisi sanomaan että "Ylennetty F". Tosin aika paikallinen erikoisuushan tämä on käsittääkseni. Vähän kuin ranskalaisten doremi-homma*. Onhan näistä erikoisuuksista ihan kätevä tietää, jos näihin joskus törmää niin ei mene sormi suuhun - yksinkertaisinta toki olisi jos olisi vain yksi järjestelmä ja kvanttimekaniikka ja suhteellisuusteoria yhdistettäisiin, mutta sitä odottelenemme varmaan vielä pari kuukautta.
Onhan ne kiinteäviritteisillä soittimilla kuten kitara ja piano prikulleen sama sävel.
Kuitenkin on aika merkittävä ero, kirjoitatko piisin Ais-duuriin (10 ristiä) vai Bb-duuriin (kaksi b:tä).
Jonkin verran helpommin luettava tuo Bb-duuri.
Intervalleja on älyttömän paljon helpompi hahmottaa kun ne kirjoittaa enharmonisesti oikein. Erittäin selkeää on se, että E:n terssi on aina G tai G# eikä esimerkiksi F## tai Ab. Kyse on myös nuottikuvasta ja siitä, miten paljon nopeampi sitä on noin tulkita.
*Tämä voi aiheuttaa epäselvyyksiä, joten "In the major Romance languages (Spanish, Portuguese, French, Italian), the syllables Do, Re, Mi, Fa, Sol, La, and Si are used to name notes the same way that the letters C, D, E, F, G, A, and B are used to name notes in English." ja kuva: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/en/0/0d/French_keyboard.png
http://en.wikipedia.org/wiki/Solfege#Fixed_do_solf.C3.A8ge
Jo nuorena Nepsu ajoi geneettisesti määräytyneen suoran hiusrajansa vanhemmiltaan salaa niin sanotuksi mikkihiirimalliksi. | |
Onhan ne kiinteäviritteisillä soittimilla kuten kitara ja piano prikulleen sama sävel.
Kuitenkin on aika merkittävä ero, kirjoitatko piisin Ais-duuriin (10 ristiä) vai Bb-duuriin (kaksi b:tä).
Jonkin verran helpommin luettava tuo Bb-duuri.
Nyt en älynny. Ei täältä pitäis kysellä ku jää jalkoihin ku yks ristihän tuon A:n perään vaan tulis :D
Parempi koffi käessä ku kaks olvia toisessa käessä. | |
Nyt en älynny. Ei täältä pitäis kysellä ku jää jalkoihin ku yks ristihän tuon A:n perään vaan tulis :D
Ais-duuri:
Ais-His-Cisis-Dis-Eis-Fisis-Gisis-Ais
Eli kaikki sävelet on korotettu kertaalleen ja C, F ja G vieläpä kaksoiskorotettu. Yhteensä siis 10 korotusta.
B-duuri:
B-C-D-Es-F-G-A-B
Vain H ja E on alennettu kertaalleen.
Mä käytän H:ta ja B:tä, koska niin olen asiat oppinut ja koska edelleen opinnoissani käytetään vain ja ainoastaan niitä. | |
Pitäisikö moodit ajatella aina joonisen moodin pohjalta? Esim. Wicked Game -biisi menee h-doorisessa, ja musta sen leposävel(korjatkaa jos on väärä termi!) on selkeästi H, eikä A. H-doorinen siis on A-joonisen 2. moodi.
Eli kysymys on tavallaan se, että soitanko duuriasteikkoa alkaen tokasta sävelestä, vai mollia jossa kuudes sävel on korotettu? Miten tämä pitäisi ajatella? Musta jotenkin toka tuntuu luontevammalta. Tavallaan sama asia, mutta silti ei ihan... | |
Pitäisikö moodit ajatella aina joonisen moodin pohjalta? Esim. Wicked Game -biisi menee h-doorisessa, ja musta sen leposävel(korjatkaa jos on väärä termi!) on selkeästi H, eikä A. H-doorinen siis on A-joonisen 2. moodi.
Eli kysymys on tavallaan se, että soitanko duuriasteikkoa alkaen tokasta sävelestä, vai mollia jossa kuudes sävel on korotettu? Miten tämä pitäisi ajatella? Musta jotenkin toka tuntuu luontevammalta. Tavallaan sama asia, mutta silti ei ihan...
Kun sä soitat duuriasteikkoa alkaen tokasta sävelestä, ei se ole enää duuriasteikko.
Siinä on pieni terssi. Ajattelet vain soittavasi doorista. Kuten olet havainnut, se poikkeaa luonnollisesta molliasteikosta (aiolisesta moodista) vain yhden sävelen kohdalla.
Meillähän on muitakin molliasteikkoja, harmoninen molli ja melodinen molli. | |
Kun sä soitat duuriasteikkoa alkaen tokasta sävelestä, ei se ole enää duuriasteikko.
Siinä on pieni terssi. Ajattelet vain soittavasi doorista. Kuten olet havainnut, se poikkeaa luonnollisesta molliasteikosta (aiolisesta moodista) vain yhden sävelen kohdalla.
Meillähän on muitakin molliasteikkoja, harmoninen molli ja melodinen molli.
Jees. Meillä oli toisen kitaristin kanssa tästä pientä väittelyä. | |
Jees. Meillä oli toisen kitaristin kanssa tästä pientä väittelyä.
Mä oon juuri pähkäillyt mun maikan kanssa, milloin pitää käyttää doorista ja milloin aiolista, jos melodia ja sointumerkinnät eivät anna selkeää vastausta. |  komppaaja
20.09.2008 11:23:09 (muokattu 20.09.2008 11:30:46) | |
|
Käsitykseni mukaan kuitenkin Bb ja A# ovat aivan sama asia.
Suomen kielessä noilla sävelillä on puolisävelaskeleen ero.
On the other hand in english B flat is the same as A sharp.
...milloin pitää käyttää doorista ja milloin aiolista, jos melodia ja sointumerkinnät eivät anna selkeää vastausta.
Auttaisiko kappaleen sävellajin tunnistaminen ja jos ei niin miten olisi oma korva? Jos molemmat kuulostavat hyvälle niin käytä molempia. | |
Suomen kielessä noilla sävelillä on puolisävelaskeleen ero.
Mietinkin jo välillä, että käytetäänkö mieluummin termiä heses vai bes. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
