Muusikoiden.net
13.12.2017
JAM Pedals | Boutique pedaalit Kreikasta 

Musiikin teoria ja säveltäminen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Konsonanssi - dissonanssi
1 2
baron
17.07.2016 13:56:24
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Konsonanssi - dissonanssi on pelkkää fysiikkaa: Jos samanaikaisesti soivien sävelien taajuuksien suhde on pienten kokonaislukujen suhde niin kyseessä on konsonanssi ja jos suurten niin dissonanssi.
Miksi jompikumpi olisi "korvalle" (todellisuudessa aivoille) miellyttävämpää?
Viimeisessä Suomen Kuvalehdessä referoitiin Naturessa julkaistua tutkimusta jossa tutkittiin alkuasukasheimoa joka oli säästynyt länsimaiselta "musiikkisaasteelta". Ja heidän mielestään konsonoivat sävelet eivät olleet mitenkään miellyttävämpiä.
Eli kyseessä on täysin opittu asia.
Jos ihminen altistetaan pienenä jolloin aivojen plastisiteetti vielä toimii länsimaiselle musalle niin oppii tykkäämään siitä ja jos muunlaiselle niin sitten siitä.
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
Gary Enfield
03.08.2016 21:21:00 (muokattu 03.08.2016 21:25:06)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jos kuuntelee jotain rekonstruktioita siitä miltä esm antiikin kreikan musiikki on oletettavasti kuulostanut niin onhan se ihan kauheeta.
Tai kiinalainen oopera, tai gamelan. No, gamelan on jotenkin miellyttävämpää vaikka kuulostaakin kakofoniselta. Erillisten, päällekkäin soitettavien kellorivistöjen skaalat on itsessään kuitenkin "järkevissä" sävelsuhteissa.
Länsimaiden temperoidut asteikot taas ei miellytä yhdessä sävellajissa veteleviä. Jostain joskus luin, että kiinalaisessa perinteisessä sointimaailmassa uiskentelevat kokisivat länsimaisen musiikin jokseenkin samanlaiseksi pötköksi, tyylilajista riippumatta.
Jotakuinkin kaikissa vzkiintuneissa genreissä on aikasten tiukat fraseeraus-, yms säännöt. Vapaa on vain umpihanki.
 
Eläkeläissoittaja
08.10.2016 14:16:04 (muokattu 08.10.2016 14:20:54)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Konsonoivat, perus-duuri ja molllsoinut ovat juuri niitä konsonoivia terrssisuhteissaan, pieninä ja suurina tersseinä elikä ns."riidattomia" tunnemielissään. Kaikki muut soinnut, nämä edellamainitutkin eri joinekin lisä-äänineen lukien, kasaten, ovat enemmän tai vähemmän dissonoivia eli "riitasointuja", jotka voivat purkautua konsonoviin muihin sointuihin, taikka vaikka muihin dissonoiviin "riitasointuihin". Korva oppii nämä tunnistamaan, jos oppii. Ellei opi, niin kanattaa suunnata
muut mahdolliset taiteelliset lahjakkuuden osa-alueet täysin muihin toimiin kuin ainoastaan musiikkiin. Kaikista ei ole kaikkeen. :)
No, huonosti ehkä selitin, mutta soittimen ääressä homma olisi helpommin selitettävissä
yst. terv. Sebastian :)
 
Lippu korkealla, rinta rottingilla sekä tanko liukkaana vain kohti uusia nöyryytyksiä musiikintekosarallani mennään. Musanäytteitäni löytyy netistä, jos osaa vain niitä hakea. ;-)
Eläkeläissoittaja
08.10.2016 14:27:36 (muokattu 08.10.2016 14:28:22)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Nämä musiikkitermit, kuten esim. "fraseeraus", tarkoittaa suomenettuna melodian rytmistä jäsentelyä. Artikulaatio selkosanaisuusilmaisua laulaessa, taikkapa vaikkapa puhekielessä. :)
Kummankin hallinta on syytä omaksua, oppia, jotta lopputulos kuulostaa uskottavalta. Ei se silti aina kuulosta. :)
 
Lippu korkealla, rinta rottingilla sekä tanko liukkaana vain kohti uusia nöyryytyksiä musiikintekosarallani mennään. Musanäytteitäni löytyy netistä, jos osaa vain niitä hakea. ;-)
Keppi
02.04.2017 09:40:51
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ihan mielenkiinnosta kun usein kuulee puhuttava minun mielestä virheellisesti riitasoinnista tai dissonanssista niissä yhteydessä, missä sävel oikeasti kuulostaa pahalta ja miten sen nyt sanoisi...ei ole perusteltavissa, eli ns. "eikun" -nuotti?! Siis jos vaikkapa soitan soolon epähuomiossani puoli sävelaskelta ylempää suhteessa sävellajiin:D
Onko sellaisellekin joku termi olemassa, jos se nyt ei mene suoranaisesti tuon riitasoinnin "alle"?
 
...no ei vaineskaan;)
Epämuusikko
02.04.2017 12:33:55
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Hieman asian vierestä Adam Neelyltä videon loppupuolella.
 
https://www.youtube.com/watch?v=GT4fpf1Y4dU
 
"Thank you for the music, white boy". 6-stroke troll #1
Arkka
02.04.2017 13:35:26
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Katoin just Rick Beaton "Immunity to Dissonance - Is It a Real Thing?" -videon, jossa se sanoi, että sen immuniteetti dissonanssia kohtaan on kasvanut vuosien varrella.
https://www.youtube.com/watch?v=aSyC0iNKd4c
 
Tiedä sit, mut ehkä dissonoinnilla oli itellekin suurempi merkitys lapsena.
 
Keppi: Ihan mielenkiinnosta kun usein kuulee puhuttava minun mielestä virheellisesti riitasoinnista tai dissonanssista niissä yhteydessä, missä sävel oikeasti kuulostaa pahalta ja miten sen nyt sanoisi...ei ole perusteltavissa, eli ns. "eikun" -nuotti?! Siis jos vaikkapa soitan soolon epähuomiossani puoli sävelaskelta ylempää suhteessa sävellajiin:D
Onko sellaisellekin joku termi olemassa, jos se nyt ei mene suoranaisesti tuon riitasoinnin "alle"?

 
No jotku puhuu 'jatsista'.
 
Keppi
02.04.2017 16:14:05
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

No jotku puhuu 'jatsista'.
 
Heh, heh...mutta ihan oikeasti kiinnostais?
 
...no ei vaineskaan;)
Arkka
02.04.2017 18:13:10
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Keppi: Heh, heh...mutta ihan oikeasti kiinnostais?
 
Juu sori :D Oikeasti en kyl tiiä onko moiselle yleistä termiä. Meikä näkis, että voi puhua dissonanssista ja riitasoinnusta, vaikka olis tosi isokin intervalli (esim. matala basso vs. korkee liidikitara). Jossain vaiheessahan toki loppunee kyky hahmottaa se dissonanssi tai ainakin tietoisesti kuulla huojunta - ne vaan "ottaa korvaan" (tai ei ota, jos on tottunut).
 
Ja tietenkin ääni saattaa kuulostaa hyvinkin väärältä, vaikka se ei dissonoisi yhtään. Esim. jos se on vaan odottamaton. Äänenkuljetusteoriassa tällasia "virheitä" on varmaan nimetty, tai siis nimetty asioita, joita kannattaa välttää jos haluaa tehdä mahdollisimman "kilttejä" melodioita.
 
Gary Enfield
04.04.2017 12:43:02
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Aiheeseen liittyen; miksi kuulo olisi neutraali konsonanssin/dissonanssin suhteen, jos visuaalisella puolella voidaan todeta vahva mieltymys symmetriaan? Jo muinaiset neanderthalilaiset arvostivat kyseistä ominaisuutta. Vanhat kivityökalut ovat symmetrisiä. Miksi kuulo siis ei suosisi selkeämpiä sävelsuhteita? Mustarastas laulaa ja varis rääkyy.
Että se pohja jolle musiikin taju kehittyy ei olisikaan välinpitämätön konsonanssin ja dissonanssin suhteen. Suurin osa kulttuuripiireiksi laskettavista alueista kai tuntee samatapaiset pentatoniset perussävelsuhteet ja hyödyntää niitä.
 
baron
04.04.2017 18:51:03 (muokattu 04.04.2017 18:53:34)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Gary Enfield: Aiheeseen liittyen; miksi kuulo olisi neutraali konsonanssin/dissonanssin suhteen, jos visuaalisella puolella voidaan todeta vahva mieltymys symmetriaan? Jo muinaiset neanderthalilaiset arvostivat kyseistä ominaisuutta. Vanhat kivityökalut ovat symmetrisiä. Miksi kuulo siis ei suosisi selkeämpiä sävelsuhteita? Mustarastas laulaa ja varis rääkyy.
Että se pohja jolle musiikin taju kehittyy ei olisikaan välinpitämätön konsonanssin ja dissonanssin suhteen. Suurin osa kulttuuripiireiksi laskettavista alueista kai tuntee samatapaiset pentatoniset perussävelsuhteet ja hyödyntää niitä.

 
Ja variksen korva/kuulo tykkää enemmän rääkymisestä!
 
Oktaavi on (tietääkseni) ainoa intervalli joka on yleismaailmallinen mutta sen sisällä on jaettu milloin mitenkin. Se oktaavi vastaa sun visuaalista symmetriaa.
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
Arkka
04.04.2017 20:08:56 (muokattu 04.04.2017 20:19:06)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

baron: Ja variksen korva/kuulo tykkää enemmän rääkymisestä!
 
Oktaavi on (tietääkseni) ainoa intervalli joka on yleismaailmallinen mutta sen sisällä on jaettu milloin mitenkin. Se oktaavi vastaa sun visuaalista symmetriaa.

 
Bob Brozman sanoi, että oman kokemuksensa perusteella oktaavin lisäksi kvintti olis myös joka kulttuurissa, johon on törmännyt, mutta tiedä sitten. Kvintistä voi johtaa 12-sävelasteikon ja se taas ei ole yleismaailmallinen.
 
Leonard Bernsteinilla oli sellanen ajatuksia herättävä luentosarja kuin The Unanswered Question (löytyy Youtubesta), jossa se puhuu musan universaalisesta puolesta jostain vauvan rääkäsystä monimutkaisempaan viestintään, mutta vaikka se on tosi mielenkiintoinen, niin suhtaudun aika skeptisesti kyllä. Tosin herra itekkin sanoo, että se ei ole tieteellistä juttua. Tosin on siinä varmaan totuuttakin takana; universaaleja juttuja on varmasti paljon ottaen huomioon sellaset aistimisen, ihmisäänen ja ajattelun rajoitteet, jotka yhdistää meitä kaikkia - tai lähes kaikkia.
 
Mutta siis dissonanssin kokeminen on tietenkin eri kulttuureissa erilaista. Perstuntumalta jos pitäis arvata, niin dissonanssin kokeminen saattaa tosiaan olla aika erilaista eri ihmisillä ja muuttua tottumusten mukaan. En tosiaan ihmettelisi, vaikka se vähenis sitä mukaa, mitä tietoisempi on soivista äänistä.
 
Gary Enfield
05.04.2017 16:22:30 (muokattu 05.04.2017 16:24:32)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

baron: Ja variksen korva/kuulo tykkää enemmän rääkymisestä!
 
Oktaavi on (tietääkseni) ainoa intervalli joka on yleismaailmallinen mutta sen sisällä on jaettu milloin mitenkin. Se oktaavi vastaa sun visuaalista symmetriaa.

 
Rytmikin on osa tätä symmetriaa. Itse kyllä laskisin oktaavin lisäksi kvintinkin, vaikkei sitä ihan kaikissa maailman skaaloissa olekaan. Suuri terssi on kanssa aika vahvoilla.
 
Mitä tulee variksiin niin en mene puhumaan heidän mielipiteistään kun en tiedä.
 
baron
05.04.2017 18:41:45
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Gary Enfield:Mitä tulee variksiin niin en mene puhumaan heidän mielipiteistään kun en tiedä.
 
Mut kuitenkin otit kantaa? Onko sulla salattua tietoa miten mustarastaat suhtautuu?
Arvostaako ne variksia kun ne tekee sellaista mihin mustarastaat ei pysty?
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
Gary Enfield
05.04.2017 19:38:30
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

baron: Mut kuitenkin otit kantaa? Onko sulla salattua tietoa miten mustarastaat suhtautuu?
Arvostaako ne variksia kun ne tekee sellaista mihin mustarastaat ei pysty?

 
Enpä tiedä mitä väännät. Ihmisen arvioista puhun, en lintujen, koska en niiden sielunelämästä tiedä. Ylipäätäänkään lintujen oma käsitys ääntelystään ei mitenkään liity siihen miten ihminen kokee eri lintujen äänet, että onko ne konsonanssia vai dissonanssia.
 
musamies
24.05.2017 10:54:54 (muokattu 24.05.2017 10:59:24)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Arkka: Katoin just Rick Beaton "Immunity to Dissonance - Is It a Real Thing?" -videon, jossa se sanoi, että sen immuniteetti dissonanssia kohtaan on kasvanut vuosien varrella.
https://www.youtube.com/watch?v=aSyC0iNKd4c

 
Soittamisessa haasteena on miten muistaa dissonanssi soinnut, jotta voi käyttää niitä hallitusti. Johtuuko se siitä, että niitä käytetään vähemmän, ei ole päässä niille niin selkeästi omaa tunnelmaa kuin tavanomaisimmille soinnuille.
 
Kaikki, jotka soittaa ei aktiivisesti pyri hakemaan edes mitään vähän haasavampia sävyjä soittoon. Itselle on mielenkiintoista jos soittoon löytyy uusia mausteita. Tavavomaiset sointumerkinnät on jotenkin epäkätevän oloisia jos haetaan haastavia sävyjä.
 
Lauska
02.08.2017 21:01:36 (muokattu 02.08.2017 21:03:35)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Itseäni kiinnostaa erityisesti Bulgarian Shoplikkien musiikki.
 
Philip Tagg havainnollistaa: https://youtu.be/34ZHJj0lW0I
 
Esimerkkejä https://youtu.be/UTiZmxXR_9Y
 
https://youtu.be/9BtYrAYzdoE
 
Vaikutteita otettu esim Japanin puolessa
https://youtu.be/z64HCi2rQkE
 
kenties tästä?
https://youtu.be/I_1Q5QDXJNE
 
Minusta tämän tyylinen musiikki on dissonoivuudestaan huolimatta usein hyvin kaunista ja ilmaisuvoimaista.
 
Nykyään suuri osa perusmusiikista kuulostaa tylsältä ja olevan täynnä kliseitä genrestä riippumatta. Dissonanssit tai muuten yllättävät harmoniat sekä häröt rytmit taas saa kiinnostumaan
 
Nelisormimangusti
04.08.2017 05:13:09
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Lauska: Itseäni kiinnostaa erityisesti Bulgarian Shoplikkien musiikki.
 
Kiitos vihjeestä. Onpa mainiota settiä!
 
Tuollainen pidempi pätkä tuli myös linkkienne kautta tyrkylle.
 
https://www.youtube.com/watch?v=Bls1NVRNczQ
 
Outo luku on luonnollinen luku, joka on runsas mutta ei puolitäydellinen.
ituvirtanen
14.09.2017 14:15:22
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jos pysytään modernissa länsimaisessa ja siis temperoidussa skaalassa, nämä erilaiset judanssit ovat aika selkeitä. Jos siirrytään toisiin kulttuureihin, joissa oktaavi jaetaan paperilla esimerkiksi 37:ään, olemme jo huomattavasti ohuemmalla jäällä näin länsimaisina kuuntelijoina.
 
Lisäisin tähän pohdintaan myös dynaamisen puolen: Kun skaalaa lasketaan alaspäin, voi joku ääni soida "kirjoitettua" alempana ja ylös mennessä ylempänä. Onko se väärin, jos se puolustaa kuulokuvassa paikkaansa? Minusta ei. Mikä musiikissa on absoluuttista? No, ei mennä tähän.
 
Telemann muistaakseni tavoitteli mahdollisuutta soittaa sointuprogressioita yhden ainoan sävellajin sijasta. Kompromissi oli virittää pieno aiempaan nähden vähän pieleen, siis temperoida soitin. Ei loistava mihinkään mutta siedettävä moneen. (Eikä pienoa voi virittää suoraksi, koska yläsävelet.) Siitä tässä kärsitään tai nautitaan näkökulmasta riippuen. Länsimaisessa musiikissa.
 
(Kohta joku tuo sen viritys-A:n paikan tähän samaan keskusteluun ja sitten mukaan tulevat kaikki hurupäitten new age -jutut.)
 
Nelisormimangusti
14.09.2017 22:17:27
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

ituvirtanen: pieno
 
Aaargglglgl!
 
Outo luku on luonnollinen luku, joka on runsas mutta ei puolitäydellinen.
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2017, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti