Muusikoiden.net
08.12.2016
 

Musiikin teoria ja säveltäminen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Onko kirkko säveljaien kanssasoinnutus erilaista?
1
JPQ
07.01.2015 01:38:22
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Onko kirkko säveljaien kanssasoinnutus erilaista? ja onko niille tiedossa valmiita toimivia kiertoja. Hyvä kierto saa joskus luovuuden kukkimaan.
 
Laajan musiikkityylien kirjon edustaja. Tähän asti kehutuin kappale musiikki näytteessä download linkkinä. Ehkäpä toinen puolisko tyylistäni jota eniten edustan.
JyrinäKatti
20.01.2015 18:45:56
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Yksi kaveri sai hommaksi tehdä dancetaustan valmiiksi laulettuun kuoroäänitykseen. Laulu käytti kirkkosävellajia. Se tausta ei kuulostanut siltä, että se olisi sopinut siihen kuoron lauluun.
 
Kun sitten itse aloin miettimään ratkaisua, en keksinyt. Mutta muistan joskus jostain lukeneeni oikein nuottiesimerkkien kanssa, että kirkkosävellajit eivät ole vain asteikkoja, vaan niissä on erikseen jokaisessa sovittu tietyt kiinteät sävelet, joihin melodia ikäänkuin tähtää, tai alkaa ja loppuu. Jonkinlainen keskiaikainen vastine siis nykyaikaiselle toonika/dominantti-sydeemille. Nyt kun vielä olis linkki niihin nuottiesimerkkeihin... :)
 
Mutta siis että joo, on se soinnutus hiukan erilainen.
 
ganesha
25.01.2015 20:29:26
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

mä oon joskus yrittänyt soinnuttaa jotain kirkkosävellajeja, ja huomasin ett ei tosiaankaan voi oikein vaan kasata terssipinoja kun tulee liian omituisia sointuja.
 
Klezberg
29.01.2015 21:50:31 (muokattu 29.01.2015 21:51:42)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jos nyt tarkoitetaan nykyisen kaltaista moodien käyttöä, niin mulla on jossain kirja, jossa on käsitelty kaikki moodit, esitetty kullekin omat kolme perussointua (just niitä tavallisia terssipinoja) ja niiden käyttö. Just nyt en muista missä se kirja on.
 
Mutta muistin kuitenkin sitten nimen:
Ricigliano: Melody and harmony in contemporary songwriting
 
Tulee soiteltua mitä milloinkin jotenkin sinne päin milloin milläkin soittimella.
JPQ
22.02.2015 07:29:27
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Klezberg: Jos nyt tarkoitetaan nykyisen kaltaista moodien käyttöä, niin mulla on jossain kirja, jossa on käsitelty kaikki moodit, esitetty kullekin omat kolme perussointua (just niitä tavallisia terssipinoja) ja niiden käyttö. Just nyt en muista missä se kirja on.
 
Mutta muistin kuitenkin sitten nimen:
Ricigliano: Melody and harmony in contemporary songwriting

 
Täytyy katsoa jos löytäis jostain progemmalle puolleen tuon.
 
Laajan musiikkityylien kirjon edustaja. Tähän asti kehutuin kappale musiikki näytteessä download linkkinä. Ehkäpä toinen puolisko tyylistäni jota eniten edustan.
ganesha
22.02.2015 20:21:43 (muokattu 22.02.2015 20:22:43)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Klezberg: Jos nyt tarkoitetaan nykyisen kaltaista moodien käyttöä, niin mulla on jossain kirja, jossa on käsitelty kaikki moodit, esitetty kullekin omat kolme perussointua (just niitä tavallisia terssipinoja) ja niiden käyttö. Just nyt en muista missä se kirja on.
 
Mutta muistin kuitenkin sitten nimen:
Ricigliano: Melody and harmony in contemporary songwriting

 
aika vanha opus...vuodelta -78 ja melkoisissa hinnoissa?!? http://www.amazon.com/Melody-Harmon … ongwriting-Ricigliano/dp/093505801X
 
mulla on tämmöinen, joka jeesasi sointujen rakentelussa: http://www.amazon.com/Modal-Jazz-Co … words=ron+miller+modal+jazz+harmony
 
Klezberg
22.02.2015 21:29:48
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

ganesha: aika vanha opus...vuodelta -78 ja melkoisissa hinnoissa?!? http://www.amazon.com/Melody-Harmon … ongwriting-Ricigliano/dp/093505801X

 
Joo, ei sitä kannata alkaa metsästää. Mä olen sattunut hankkimaan sen kun se oli uusi. Muistan vain että siinä oli aika paljon just noita moodeja käsitelty myös soinnutuksen ja sointukulkujen näkökulmasta. Mutta ei se muistaakseni mitään rakettitiedettä ollut.
 
Tulee soiteltua mitä milloinkin jotenkin sinne päin milloin milläkin soittimella.
Carvinen
05.05.2015 22:03:11
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kirkkosävellajeja voipi lähestyä myös kontrapunktin suunnalta. Ideana on siis kirjoittaa melodialle yksi tai useampi vastamelodia. Harmoniselta kannalta kirkkosävellajit ovat tietyssä mielessä vapaampia kuin nämä modernimmat duurit ja mollit. Kirkkosävellajeissa kun harmoniset tilanteet saavat seurata toisiaan suhteellisen vapaasti. Niissäkin tosin ilmenee lopussa nykyistä dominantti-toonika-purkausta kovasti muistuttava rakenne.
 
Kontrapunktin säännöstö voi tuntua vaikealta oppia, mutta harjoitus tekee mestarin. Se voi tuntua myös luovuutta rajoittavalta, mutta se tarjoaa mallit, joita noudattamalla homma taatusti toimii. Ja säännöthän ovat luotu rikottavaksi, kunhan rikkoo harkitusti. Säännöstö ei siis sano, etteikö esimerkiksi G-duuria muistuttavan rakennelman jälkeen saisi tulla F-duuria muistuttavaa rakennelmaa. Sen sijaan se hiukan puuttuu siihen, millaisen liikkein eri äänet (joita aluksi kutsuin vastamelodioiksi) voivat liikkua. Samoin se sääntelee sitä, millaisessa järjestyksessä samanaan aikaan soivat äänet voivat olla kussakin harmonisessa tilanteessa.
 
Osittain kirkkosävellajit harmonioineen voivat kuulostaa vähän oudoilta siitäkin syystä, että duuri- ja mollitonaliteetti on hakkautunut niin tiukasti ainakin joidenkin musiikintajuun. Palestrinan kuuntelu antanee kuitenkin vihin, millaisesta touhusta on kyse tuossa koulumaisessa kirkkosävellajikontrapunktissa. Siihen Palestriinaan vain ei ole mikään pakko takertua, jos ei halua.
 
Mutta niin: kyllä kirkkosävellajeja voi soinnuttaa kolmisoinnuilla pidätyksineen ja muine hienouksineen. Usein (ellei peräti aina) ne harmoniset tilanteet kuitenkin ovat esitettävissä myös kolmisointuina. Pitää kuitenkin muistaa, että renessanssipolyfoniassa esimerkiksi d-f-a ei ole sama harmoninen tilanne kuin d-a-f.
 
Musiikkitiede on meidän epämusikaalisten lohtu
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti