Onko teillä kokemusta supermoodin käytöstä pop-musiikin analysoinnissa? Perinteinen hierarkinen tolppa-analyysi on usein aika riittämätön eikä mooditkaan aina selitä kaikkia sointukulkuja. Supermoodi on David Temperleyn lanseeraama ajatusmalli, jossa on yhdistetty jooninen, aiolinen, doorinen ja miksolyydinen moodi. http://www.mtosmt.org/issues/mto.11.17.4/mto.11.17.4.temperley.html
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1
» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)
