Muusikoiden.net
06.12.2016
 

Musiikin teoria ja säveltäminen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Ases vai Asas??
1
7+sävellajit
05.06.2013 16:53:20
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Alennuksen tunnus on -es aina, kun mahdollista (Des, Ges, Ces, Fes (ja Bes)). E:n ja A:n pesään ei ole kuitenkaan mieltä kirjoittaa E:tä, koska lausuminen tulisi vaikeaksi. Siksi ne ovatkin Es ja As. Sitten, kun siirrytään kaksoisalennettuihin säveliin, tunnus on -eses aina, kun mahdollista. (Esimerkiksi. Deses) E:n perässä on -ses samoin perusteiin, kuin tuolla yhden kerran alennetuissa (Eses). Mutta kun tullaan kaksoisalennettuun A-säveleen, siitä on käytetään kahta eri nimeä: Ases ja Asas. Sävelennimen Asas juuri on ilmeisesti Asin tuplaaminen. Nimen Ases juuri on taas kaksoisalennksen tunnus -eses, josta E katoaa. Wikisanakirjan mukaan Asas on vanhentunut http://fi.wiktionary.org/wiki/asas ja sävelen nykinen nimi on Ases. Ases on minusta loogisempi, koska siinä esiintyy se varsinainen kaksoisalennuksen tunnus, josta ensimmäinen E sulautuu A:han (A + -es = As) (A + -eses = Ases). Kysyn kuitenkin teiltä lukijoilta mieleiipidettä: Kumpaa käytät mieluummin?
 
Janus
05.06.2013 18:54:16 (muokattu 06.06.2013 07:16:33)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mutta kun tullaan kaksoisalennettuun A-säveleen, siitä on käytetään kahta eri nimeä: Ases ja Asas.
 
Ei käytetä. "Ases"-nimitykseen en ole törmännyt 25 vuoteen missään yhteydessä, tekstissä tai puhekielessä. Koita keksiä joku muu lähdeviite kuin suomenkielinen wikisanakirja (fi-wikipediakin on vielä aivan lapsenkengissään).
 
Asas on muutenkin ihan äärimmäisen teoreettinen sävel, kuten kaksoisalennetut sävelet muutenkin - kaksoisylennyksiin törmää useammin, kun pitää kaivaa jostain johtosävel esim. rinnakkaismollille, tai sitten kromaattinen sivusävel valmiiksi ylennetylle sävelelle (esim. E-duurin terssi, gis). Normaalissa tonaalisessa musiikissa "ylimääräisesti" alennettu ääni osuu useimmin vaikkapa duuriasteikon 7., 6. ja 3. sävelelle välidominantin tai rinnakkaismollista lainatun sointutehon vuoksi. Parempi kysymys olisikin "missä musiikillisessa yhteydessä kokisit ylipäätään relevantiksi käyttää asas-säveltä"?
 
7+sävellajit
05.06.2013 21:05:36
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Janus: Ei käytetä. "Ases"-nimitykseen en ole törmännyt 25 vuoteen missään yhteydessä, tekstissä tai puhekielessä. Koita keksiä joku muu lähdeviite kuin suomenkielinen wikisanakirja (fi-wikipediakin on vielä aivan lapsenkengissään).
 
(http://www.dolmetsch.com/musictheory9.htm) Tässä on toinen, jonka mukaan kaksoisalennetun sävelen A nimi on Ases.
 
Sax-pappa
05.06.2013 21:15:18
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

7+sävellajit: (http://www.dolmetsch.com/musictheory9.htm) Tässä on toinen, jonka mukaan kaksoisalennetun sävelen A nimi on Ases.
 
Kaikissa sanaristikoissakin kaksoissävel on aina Asas :-)
 
Janus
05.06.2013 21:28:59
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

7+sävellajit: (http://www.dolmetsch.com/musictheory9.htm) Tässä on toinen, jonka mukaan kaksoisalennetun sävelen A nimi on Ases.
 
http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskus … %A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:Sentree
 
Moikka.
 
Nelisormimangusti
06.06.2013 06:05:00
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

"missä musiikillisessa yhteydessä kokisit ylipäätään relevantiksi käyttää asas-säveltä"?
 
Bbdim7?
 
Janus
06.06.2013 12:19:02
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Nelisormimangusti: "missä musiikillisessa yhteydessä kokisit ylipäätään relevantiksi käyttää asas-säveltä"?
 
Bbdim7?

 
Dim7-sointu esiintyy tonaalisessa musiikissa sellaisenaan vain (harmonisen) mollin VII asteella, ja silloinkin se sijaistaa V7-sointua, oikeastaan V9b-sointua, eli viisisointua, jossa pieni nooni. (Klasaritolppa-analyysissakin V9b on ihan hyväksyttävä tapa analysoida VII asteen dimisointu, etenkin jos se purkaa I asteelle.) Vähennetty nelisointu voi esiintyä myös välidominanttisoinnun yläkertana (esim. C-duurissa F#dim7-G = D7b9-G = V9b/V-V).
 
Vähennetyllä nelisoinnulla voi tilanteesta riippuen olla 4 erilaista kuvitteellista tai todellista pohjaääntä, ja nämä (yhdistettyinä ympäröivään harmoniaan) vaikuttavat dimisoinnun enharmoniseen kirjoitustapaan. Jos tuota Bbdim7-sointua katsoo ihan itsenäisenä sointuna tietämättä ympäristöstä mitään, "defaulttina" se purkaantuisi cb-mollisointuun (ja siinä nyt taas ei olisi hevon vitun järkeä), kuten Gb7b9. Dbdim7-soinnullekin voisi löytyä järkevämpi kirjoitustapa kuin des-fes-asas-ceses, jälleen kerran ympäristöstä riippuen.
 
Esim. C6-Cdim7-C6 (wanhaa swingiä) => Cdim7 on oikeasti relatiivisen V9b/III:n (eli B7b9) yläkerta => viivastolle "Cdim7": c-dis-fis-a.
 
Nelisormimangusti
06.06.2013 20:35:04
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Täysin turha sävel siis.
 
Tonaalisessa musiikissa.
 
Janus
06.06.2013 20:44:20
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Nelisormimangusti: Täysin turha sävel siis.
 
Tonaalisessa musiikissa.

 
Nojoo, lievennetään sen verran, että kromaattisissa laskevissa melodialinjoissa se voi olla käyttökelpoinen, esim. Des-duuribiisissä as- ja ges- sävelten välillä, ehkä vähän taas kontekstista ja tyylilajista riippuen: onko selvempää kaksoisalentaa a, vai ensin palauttaa g ja samantien alentaa se taas...
 
...jos nämä asiat olisivat helppoja, niin kaikkihan tätä tekis.
 
I3enjam1n
17.06.2013 12:59:59
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Entäs Ass?
 
Kitaralla on vireysongelma, sen satulaurat ovat ahdistuneet.
Janus
17.06.2013 13:47:12
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

I3enjam1n: Entäs Ass?
 
As ruotsiksi.
 
Feces?
 
ganesha
25.06.2013 21:38:25
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Gis-maj As. Hieno sointukierto.
 
Janus
25.06.2013 22:05:18
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

ganesha: Gis-maj As. Hieno sointukierto.
 
Parhaat modulaatiot: E => C#, ehkä hieman myöhemmin B => C#
 
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti