| Aihe: Enharmoninen "korrektius" | |
|---|
 nisumaka
30.04.2013 09:28:27 (muokattu 30.04.2013 09:38:29) | |
|
On ollut valaisevaa lukea millaisiin asioihin ammattisoittajat kiinnittävät huomiota. Harrastajista koostuvassa puhallinorkesterissa en ole kuullut kenenkään moisiin asioihin puuttuvan.
Mun on ehkä hyvä tarkentaa Sax-Pappa tässä, että käytän huonoa termiä "harrastajabändi". Big bändi, johon viittaan, on pääkaupunkiseudulla toimiva, konservatorion II-asteen ja musiikkiopistojen pisimmällä olevien opiskelijoiden muodostama orkka, jota johtaa ihan ammattiope, ja orkesteritoiminta on siis organisoitu tässä tapauksessa erääseen musiikkiopistoon. Eli osalle opiskelijoita tämä on virallisia ammattiopintoja (konservatoriolaiset) tukevaa harjoittelua. On myös muita nuoria, jotka harkitsevat musiikkia ammatiksi (esim armeija sotilassoittokunnassa). Siksi on hyvä, että nuotit ovat "toonikatasoisesti" laadukkaita eivätkä sisällä luovia ratkaisuja. Saattaapi jossain kokeessa tulla jokin tulkinnallinen teoriakysymys eteen, ja sitten harmillisesti siihen tulee vastattua väärin. |  EP
30.04.2013 12:05:39 | |
|
nisumaka: Mun on ehkä hyvä tarkentaa Sax-Pappa tässä, että käytän huonoa termiä "harrastajabändi". Big bändi, johon viittaan, on pääkaupunkiseudulla toimiva, konservatorion II-asteen ja musiikkiopistojen pisimmällä olevien opiskelijoiden muodostama orkka, jota johtaa ihan ammattiope, ja orkesteritoiminta on siis organisoitu tässä tapauksessa erääseen musiikkiopistoon. Eli osalle opiskelijoita tämä on virallisia ammattiopintoja (konservatoriolaiset) tukevaa harjoittelua. On myös muita nuoria, jotka harkitsevat musiikkia ammatiksi (esim armeija sotilassoittokunnassa). Siksi on hyvä, että nuotit ovat "toonikatasoisesti" laadukkaita eivätkä sisällä luovia ratkaisuja. Saattaapi jossain kokeessa tulla jokin tulkinnallinen teoriakysymys eteen, ja sitten harmillisesti siihen tulee vastattua väärin.
Hmm.. öh?
Tuanoinnii, mut Sax-Pappahan ajoi aivan samaa asiaa..
Pitkä kokemus harrastajapändissä (ja teorian tuntemus) tai ammattiin tähtäävä (samalla teorian opiskelu) orkesteritoiminta, yhtäkaikki niin kuin tuli todettua käytännössä/ helppolukuisuuden nimissä voidaan asiat tehdä toisinkin. |  Janus
02.05.2013 14:42:31 (muokattu 02.05.2013 15:33:33) | |
|
nisumaka: Mun on ehkä hyvä tarkentaa Sax-Pappa tässä, että käytän huonoa termiä "harrastajabändi". Big bändi, johon viittaan, on pääkaupunkiseudulla toimiva, konservatorion II-asteen ja musiikkiopistojen pisimmällä olevien opiskelijoiden muodostama orkka, jota johtaa ihan ammattiope, ja orkesteritoiminta on siis organisoitu tässä tapauksessa erääseen musiikkiopistoon. Eli osalle opiskelijoita tämä on virallisia ammattiopintoja (konservatoriolaiset) tukevaa harjoittelua.
"Opiskelijaorkesteri" on ihan validi termi. Ja lähes aina liiderinä onkin ammattilainen, myös amatööriorkesterien tapauksessa, muuten ei show tuossa mittakaavassa pyörisi.
On myös muita nuoria, jotka harkitsevat musiikkia ammatiksi (esim armeija sotilassoittokunnassa). Siksi on hyvä, että nuotit ovat "toonikatasoisesti" laadukkaita eivätkä sisällä luovia ratkaisuja. Saattaapi jossain kokeessa tulla jokin tulkinnallinen teoriakysymys eteen, ja sitten harmillisesti siihen tulee vastattua väärin.
Teoriakoe on laadittu huonosti, jos vastaus tehtävään on jotenkin "tulkinnanvarainen". Jos jostain merkintätavoista (esim. B/H) on oppilaitoksessa sovittu, niin niitä tietenkin käytetään kokeita tehdessä, mutta se ei poista tarvetta hallita muutkin merkintätavat. Teoriakokeita tarkastavat myös yllättäen ammattilaiset, jotka pystyvät arvioimaan oppilaan vastauksista, onko asiat ymmärretty, vaikka merkinnät vaihtelisivatkin (esim. A7altin yläkerta: G-C-Db-F vs. G-H#-C#-E#). Ja kuten aiemmin todettu, käytännön esimerkeissä joustoa tiukimmista säännöistä tapahtuu luettavuuden helpottamiseksi. | Janus
02.05.2013 15:07:14 (muokattu 02.05.2013 18:27:20) | |
|
sellisti: Juu ei muakaan kiinnosta ruveta tästä väittelemään, mutta vaikka tuossa olikin nyt vain pari kolme tahtia koko oopperasta niin voin vakuuttaa että tässä teoksessa ei noin hienoista asioista ole kysymys, siis että enharmoniset vastineet selittyisivät maantieteellisten sointujen purkaussuunnilla tms. Tämä on vähän sellaista polytonaalista tekstiä, missä sointukuluilla ei varsinaisesti ole mitään suuntaa vaan mitä tahansa sointua saattaa seurata mikä tahansa sointu. Yleensä ne voivat olla jopa ihan tavallisia kolmisointuja, mutta erikoisilla ketjuilla. Niinpä esim. juuri tuon ekan esimerkin ekat soinnut ei mitenkään selity millään korkeammilla teoreettisilla tavoitteilla. Siinä on vaan As-duuria ja gissää jne. päällekkäin ilman sen kummempaa syytä. Jos kyse olisikin jostain teoreettisesti ymmärrettävästä ja hyväksyttävästä syystä kirjoittaa noin, niin en mä täällä valittaisi. Mutta kun sellaista syytä ei tunnu olevan, niin ainoa asia mikä tuosta seuraa on harjoittelun tolkuton hidastuminen, ja se tässä lähinnä ärsyttää, ei musiikin laatu tai mikään muu.
Hyviä ajatuksia, en mä epäile ettet olisi tutustunut teokseen paljon tarkemmin, totesin vain sen mitä tuli mieleen noiden esimerkkien perusteella. Jos etenkin tuon viimeisen esimerkin mukaisia kämmejä on enemmänkin, niin varmasti tuntuu tarpeettoman raskaalta.
Kysyn kuitenkin, mitä ajattelet tämän pätkän enharmonisista merkinnöistä ja logiikasta ylipäätään? Olen edelleen sitä mieltä, että säveltäjällä on osassa noita sun esimerkkejä ollut ihan tarkoitus toimia tuolla tavalla. Ehkä parempi valaista esimerkillä, mitä ajoin omalla kommentillani takaa.
http://aijaa.com/rTz0C3
EDIT: Huomasinpa muuten äsken vanhoja lappujani selatessani referenssimateriaaleja etsiessä, että olin kuin olinkin käyttänyt "A#/Cx"-sointumerkkiä, v. 2006! Tosin lieventävinä asianhaaroina voi ehkä todeta, että bassolinja on kirjoitettu enharmonisesti täysin oikein ulos, olin näköjään laittanut "silmälasisymbolin" kiinnittämään primavistasoittajan huomion ja koko show johtui siitä, että sävellaji oli pitänyt laskea jo kirjoitetusta lapusta laulajaa varten F#-duuriin. Rikos lienee vanhentunut, ei tule toistumaan... |  sellisti
03.05.2013 11:52:41 (muokattu 03.05.2013 11:59:41) | |
|
Janus: Kysyn kuitenkin, mitä ajattelet tämän pätkän enharmonisista merkinnöistä ja logiikasta ylipäätään? Olen edelleen sitä mieltä, että säveltäjällä on osassa noita sun esimerkkejä ollut ihan tarkoitus toimia tuolla tavalla. Ehkä parempi valaista esimerkillä, mitä ajoin omalla kommentillani takaa.
http://aijaa.com/rTz0C3
No tuohan on heti kertavilkaisulla erittäin selkeä, ja heti tajuaa miksi se on kirjoitettu niin kuin on. Oikean käden soinnut hahmottuvat välittömästi kolmisoinnuiksi - lukuunottamatta ehkä ihan viimeistä :) -, ne on helppo lukea ja löytää nopeasti koskettimistolta. Vasen käsi on niin ikään looginen ja nopealukuinen, kun sekaisin ei ole ylennyksiä ja alennuksia.
Voi kun tuossa mun tapauksessa olisikin toimittu näin, eli että paksuhkossa tekstissä kolmisoinnut hahmottuisivat nopeasti, eikä tarvitsisi tihrustaa sointua ääni kerrallaan tajutakseen että se on ihan tavallinen duuri tai seiskasointu, tai että lineaarisissa sävelkuluissa olisi vastaavaa logiikkaa (taas ei ylennyksiä ja alennuksia sekaisin). Mutta kun ihan tavallisia kolmisointuja on - syistä joita en ymmärrä - kirjoitettu enharmonisesti miten sattuu, samoin kuin melodistakin ainesta, niin tekstiä on todella hankala hahmottaa. Enkä mä tosiaan löydä sieltä juuri mistään mitään erityisen hyvää perustetta sille miksi niin on toimittu.
E. Varmasti jotain on kirjoitettu ihan tarkoituksellakin noin, mutta harmillisen monesta kohdasta sitä tarkoitusta ei kyllä mitenkään löydy.
"Vähän mä oon pettynykkin. Olis ollu paljo mukavampaa ku sellisti olis ollu kaunis nainen. Jalat harallaan herkällä otteella sulosäveliä loihtimassa. Tälläiselle olis voinu sanoa suurella sydämellä että: yhdyn edelliseen puhujaan." -jami | Janus
03.05.2013 16:20:57 (muokattu 03.05.2013 16:39:46) | |
|
sellisti: No tuohan on heti kertavilkaisulla erittäin selkeä, ja heti tajuaa miksi se on kirjoitettu niin kuin on. Oikean käden soinnut hahmottuvat välittömästi kolmisoinnuiksi - lukuunottamatta ehkä ihan viimeistä :) -, ne on helppo lukea ja löytää nopeasti koskettimistolta. Vasen käsi on niin ikään looginen ja nopealukuinen, kun sekaisin ei ole ylennyksiä ja alennuksia.
No tossahan on heti ekassa tahdissa fes ja E-duurisointu päällekkäin :) Mut joo, muuten oli tarkoitus demota ihan samantyyppistä logiikkaa kuin tuolla sun ekassa esimerkissä, jossa vasen käsi on kirjoitettu ylennyksin (fis-"maasto") ja oikea käsi lähes kokonaan alennuksin. Kun käsien linjat ovat riittävän itsenäiset, lineaariset kokonaisuudet ratkaisevat - ja vasemman käden ostinato on jatkuvasti nuotitettu samalla tavalla, sen sijaan että esim. 4. tahdin lopussa "oikean käden mukaan" sekaan tulisi e, dis, gis, ais ja cis.
Toi lopun klusteri on mun mielestä sellainen enharmoninen erikoistapaus, jonka halusin tuoda esiin. Sointu on yksinkertainen soittaa, ihan kämmenen alle sopiva ja hyvin mahtuva viiden sormen klusteri. Toi enharmoniahelvetti johtuu yksinkertaisesti siitä, että 2-viivaisen C:n väliin ei saa järkevästi notaatiossa mahtumaan priimi-intervallia, sillä se menee päällekkäin joko alemmalla tai ylemmällä viivalla olevan nuotin kanssa. Siksi päädyin tuollaiseen ratkaisuun, josta kertasilmäyksellä näkee, että soinnussa on 5 ääntä, joista vähintään 3 valkoista kosketinta (palautusmerkit) ja kromaattisista merkeistä loput 2. Myös vasemmalla kädellä on tuon erikoisklusterin kohdalla pari "courtesy accidentalia", vaikkei sellaisia tuossa tekstuurissa muuten olekaan "sekoittamassa nuottikuvaa" (polytonaalista tekstuuria = tahtiviivan on riitettävä resetoimaan tilapäiset ylennykset ja alennukset, kun vallitsevaa sävellajia ei ole).
Jos joku keksii elegantimman tavan nuotittaa tuo (pianolle), kertokaa ihmeessä - jos tuo pätkä pitäisi sovittaa esim. jousikvartetille ja hakea viimeisen klusterin soundi jonkinlaisilla kaksoisotteilla, silloin varmasti käyttäisin erilaisia enharmonisia merkkejä. | sellisti
04.05.2013 00:28:31 (muokattu 04.05.2013 00:34:05) | |
|
Janus: No tossahan on heti ekassa tahdissa fes ja E-duurisointu päällekkäin :)
Joo, mun olis varmaan pitänyt linkittää vähän useampi tahti kerralla että tuon ekan esimerkin ympäristö olisi ollut näkyvissä. Siellä ei nimittäin esim. edellisessä tahdissa tapahdu mitään sellaista, miksi sen vasemman käden pitäisi kulkea väkisin niillä ylennyksillä, kun oikealla on alennuksia. Mikään ei loogisesti estä etteikö ne sävelet vois olla as-f-as a-d-as jne. Se olis itsenäisenä kulkuna vähintään yhtä looginen kuin "fis-maailmassa" kulkeva gis-eis-gis jne., joka toimii nuotinlukijalle lähinnä jarruna oikean käden "as-maailman" kanssa sekoitettuna. Tuossa sun linkittämässä esimerkissä on vastaavanlaisia enharmonisia "epäkorrektiuksia" :) mutta hyvin perusteltuna ja lukemista helpottaen. Mä en ole tuon oopperan enharmonisista seikkailuista löytänyt juuri muuta kuin lukemista hidastavaa materiaalia. Ja kun sävelkieli on just sellasta polytonaalista viidakkoa missä ei juuri tonaalisia kiintopisteitä erotu, kuten nyt vaikka sen ekan esimerkin sointukulusta voi kuulla, niin toivois että se tekstuuri olis mahdollisimman selkeää. Mutta tässä nyt toistelen jo samoja asioita sen kolmatta kertaa...
"Vähän mä oon pettynykkin. Olis ollu paljo mukavampaa ku sellisti olis ollu kaunis nainen. Jalat harallaan herkällä otteella sulosäveliä loihtimassa. Tälläiselle olis voinu sanoa suurella sydämellä että: yhdyn edelliseen puhujaan." -jami | |
sellisti: Joo, mun olis varmaan pitänyt linkittää vähän useampi tahti kerralla että tuon ekan esimerkin ympäristö olisi ollut näkyvissä --- Mutta tässä nyt toistelen jo samoja asioita sen kolmatta kertaa...
Asia kunnossa. Rovio tulille. | |
Janus: Asia kunnossa. Rovio tulille.
Annetaan nyt sen verran kiitostakin, että oopperan musiikki vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta ja kivalta ollakseen lastenoopperaa. Nämä kaikki moitteet ja harmitukset koskevat nyt vain ja ainoastaan tätä nuotintamistapaa. :)
"Vähän mä oon pettynykkin. Olis ollu paljo mukavampaa ku sellisti olis ollu kaunis nainen. Jalat harallaan herkällä otteella sulosäveliä loihtimassa. Tälläiselle olis voinu sanoa suurella sydämellä että: yhdyn edelliseen puhujaan." -jami | |
Vähän ikävän tuntuista ruotia näin avoimesta jotakin yksittäistä teosta. Aihe sinänsä ihan mielenkiintoinen. Eikö säveltäjään voi olla yhteydessä? | sellisti
05.05.2013 11:02:14 (muokattu 05.05.2013 11:07:51) | |
|
filtteri: Vähän ikävän tuntuista ruotia näin avoimesta jotakin yksittäistä teosta. Aihe sinänsä ihan mielenkiintoinen. Eikö säveltäjään voi olla yhteydessä?
Olen samaa mieltä, ei ollut tarkoitus käynnistää näin pitkää pohdintaa pelkästään tästä teoksesta vaan aiheesta ylipäätään, koska se on minustakin mielenkiintoinen. Tuli nyt vähän kohtuuttoman pitkä latinki yhdestä oopperasta. Tuskinpa tässä säveltäjää kuitenkaan tarvitsee vaivata, suurempi homma noita on ruveta korjaamaan kun teksti nyt on kuitenkin soitettavissa. Kuoronkin (ei lapsikuoron) taholta vaan olen kuullut vähän narinaa aiheesta joten en ole ihan ypöyksin tämän kanssa. Mutta mun puolesta voidaan tämä teos jättää rauhaan ja jatkaa keskustelua yleisemmällä tasolla.
Ja jos tämä ketju nyt sattuisi osumaan vaikka teoksen säveltäjän silmiin, niin ei ole pyrkimys pahoittaa kenenkään mieltä tällä vaikka vähän kärkevää tekstiä on tullut käytettyäkin.
"Vähän mä oon pettynykkin. Olis ollu paljo mukavampaa ku sellisti olis ollu kaunis nainen. Jalat harallaan herkällä otteella sulosäveliä loihtimassa. Tälläiselle olis voinu sanoa suurella sydämellä että: yhdyn edelliseen puhujaan." -jami | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
