Muusikoiden.net
03.12.2016
 

Musiikin teoria ja säveltäminen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Enharmoninen "korrektius"
1 2 3
sellisti
19.04.2013 08:59:36
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Vähän pöljä otsikko juu, mutta tuli tästä aiheesta ajatuksia mieleen kun joku jossain muussa ketjussa mainitsi että ärsyttää kun joku puhuu esim. E-duurissa menevässä biisissä Ab-mollisoinnusta, joka ei kuulu sävellajiin eli on enharmonisesti väärin. Oikea sointu olisi G#-molli. Tämä nyt varmaan vaikuttaa joidenkin mielestä nipottamiselta, mutta onko muita joita häiritsee enharmoninen suurpiirteisyys..? Siis että ajatellaan että ihan sama onko se nyt gis vai as, jos kuulokuva ei muutu kuitenkaan. Ehkä itse olen allerginen moiselle lähinnä siksi, että esim. sellolla ne eivät todellakaan ole sama sävel, eikä muillakaan soittimilla, joilla sävelpuhtautta pystyy säätelemään tarkemmin kuin pianolla tai kitaralla.
 
Ottaa ihan suunnattomasti päähän kun joudun parhaillaan treenaamaan erään uuden lastenoopperan pianopartituuria, joka on täynnä enharmonisia epäjohdonmukaisuuksia. Musiikki on periaatteessa suht tonaalista, mutta nuotti on ihan tavattoman vaikealukuista kun joka tahdissa on valtavasti tilapäisiä ylennyksiä ja alennuksia. Ja kun olet hitaasti analysoinut jonkun paksun soinnun, jossa on sekaisin cissää ja dessää, f:ää ja eissää sekä gissää ja assaa ja lopulta toteat että tämähän on ihan tavallinen soiva Cis-duurisointu, kirjoitettu vaan ihan päin seiniä, niin kyllä on touhu masentavan hidasta. Ei voi kuin ihmetellä miten ammattisäveltäjä on viitsinyt olla noin välinpitämätön. Voi tietysti olla että kyseessä on vain nopeasti kasaan kyhätty pianopartsikka korrepetiittorin kanssa harjoittelemista varten, ehkä varsinaisessa orkesteripartsikassa on jutut mietitty tarkemmin. Mutta ärsyttää kun tuollainen lisää työmäärää ja hidastaa opettelua hirveästi turhan vaikeaselkoisuutensa takia.
 
Onko vastaavanlaisia kokemuksia?
 
"Vähän mä oon pettynykkin. Olis ollu paljo mukavampaa ku sellisti olis ollu kaunis nainen. Jalat harallaan herkällä otteella sulosäveliä loihtimassa. Tälläiselle olis voinu sanoa suurella sydämellä että: yhdyn edelliseen puhujaan." -jami
Mesa/Boogie
19.04.2013 10:24:27
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mua noi vituttaa. Omalla kohdalla sointujen funktiot tahtoo vähän hämärtyä, kun ne on merkitty enharmonisesti väärin. Näin siis etenkin prima vista tilanteissa. Se häiritsee kokonaisuuden hahmottamista.
 
Soittakaa pojat tango - vaikka sitten joku huonompi tango...
baron
19.04.2013 10:51:47 (muokattu 19.04.2013 10:54:23)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mähän kävin kitarapalstalla vähän nipottamassa kun jonkun piisin soinnut oli
A#m, C# ja Fm.
 
Mun maikka on opettanut että periaatteessa tilapäismerkit on ristejä jos mennään ylöspäin ja alaspäin tullessa beetä.
Paitsi jos muulla käytännöllä selvitään tahdissa vähemmillä tilapäismerkeillä.
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
sellisti
19.04.2013 11:33:29
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

baron: Mun maikka on opettanut että periaatteessa tilapäismerkit on ristejä jos mennään ylöspäin ja alaspäin tullessa beetä. Paitsi jos muulla käytännöllä selvitään tahdissa vähemmillä tilapäismerkeillä.
 
Periaatteessa noin joo, vaikka toi on tavallaan vähän eri asia kuin mitä mä tarkotin. Kyllähän esim. siinä E-duuribiisissäkin voi as-sävel esiintyä tilapäisesti, jos se on harmonisesti, äänenkuljetuksellisesti tai muuten selkeyden vuoksi perusteltua. Mutta jos se on siellä vain siksi että nuotin kirjoittanut henkilö ei tiedä mitä eroa on gissällä ja assalla tai ei välitä, niin se on lähinnä turhauttavaa.
 
Tuossa mainitsemassani pianopartsikassa on vielä sellaisiakin helmiä, että neliääninen kuoro muodostaa soinnun, jossa bassot laulavat vaikka cis-säveltä ja sopraanot dessää. Tai vielä hienompaa, kaksi eri ääntä laulaa pätkän unisonossa mutta stemmat on nuotinnettu eri sävelillä! Toisella äänellä on joukossa gissää ja fissää, toisella assaa ja gessää. En pysty ymmärtämään nuotinkirjoittajaa joka jättää tekstiin tollasia.
 
"Vähän mä oon pettynykkin. Olis ollu paljo mukavampaa ku sellisti olis ollu kaunis nainen. Jalat harallaan herkällä otteella sulosäveliä loihtimassa. Tälläiselle olis voinu sanoa suurella sydämellä että: yhdyn edelliseen puhujaan." -jami
Nelisormimangusti
19.04.2013 21:57:20
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

sellisti: Tuossa mainitsemassani pianopartsikassa...
 
Kuulostaa siltä, että on transponoitu asioita koneellisesti eikä ole oikoluettu lopputulosta.
 
sellisti
20.04.2013 10:32:36
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Nelisormimangusti: Kuulostaa siltä, että on transponoitu asioita koneellisesti eikä ole oikoluettu lopputulosta.
 
Sitä se koneella säveltäminen vissiin teettää. Ja kun kirjoitetaan tuollaista semi-modernia tekstiä ilman etumerkintöjä, niin eihän nuotinnusohjelmalla voi olla hajuakaan että pitäiskö kirjottaa esim. fis vai ges, vaikka soiva lopputulos olisi ihan selkeä D-duurisointu. Kertoo vaan vähän välinpitämättömyydestä niitä kohtaan, jotka sitä nuottia joutuvat sitten tavaamaan.
 
"Vähän mä oon pettynykkin. Olis ollu paljo mukavampaa ku sellisti olis ollu kaunis nainen. Jalat harallaan herkällä otteella sulosäveliä loihtimassa. Tälläiselle olis voinu sanoa suurella sydämellä että: yhdyn edelliseen puhujaan." -jami
Nelisormimangusti
20.04.2013 11:50:19
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

sellisti: Sitä se koneella säveltäminen vissiin teettää. Ja kun kirjoitetaan tuollaista semi-modernia tekstiä ilman etumerkintöjä, niin eihän nuotinnusohjelmalla voi olla hajuakaan että pitäiskö kirjottaa esim. fis vai ges, vaikka soiva lopputulos olisi ihan selkeä D-duurisointu. Kertoo vaan vähän välinpitämättömyydestä niitä kohtaan, jotka sitä nuottia joutuvat sitten tavaamaan.
 
Monella alalla pätevä tuttu fraasi tulee mieleen: tehdäänkö helposti vai tehdäänkö tietokoneella. Uuden tekniikan käyttö tuo mukanaan uudenlaisia ongelmia. Ikävää, että moiset on jätetty soittajan vaivoiksi. Toivottavasti biisi on edes hyvä.
 
EP
21.04.2013 08:06:34 (muokattu 21.04.2013 08:08:50)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

sellisti: Vähän pöljä otsikko juu, mutta tuli tästä aiheesta ajatuksia mieleen kun joku jossain muussa ketjussa mainitsi että ärsyttää kun joku puhuu esim. E-duurissa menevässä biisissä Ab-mollisoinnusta, joka ei kuulu sävellajiin eli on enharmonisesti väärin. Oikea sointu olisi G#-molli. Tämä nyt varmaan vaikuttaa joidenkin mielestä nipottamiselta, mutta onko muita joita häiritsee enharmoninen suurpiirteisyys..? Siis että ajatellaan että ihan sama onko se nyt gis vai as, jos kuulokuva ei muutu kuitenkaan. Ehkä itse olen allerginen moiselle lähinnä siksi, että esim. sellolla ne eivät todellakaan ole sama sävel, eikä muillakaan soittimilla, joilla sävelpuhtautta pystyy säätelemään tarkemmin kuin pianolla tai kitaralla.
 
Ottaa ihan suunnattomasti päähän kun joudun parhaillaan treenaamaan erään uuden lastenoopperan pianopartituuria, joka on täynnä enharmonisia epäjohdonmukaisuuksia. Musiikki on periaatteessa suht tonaalista, mutta nuotti on ihan tavattoman vaikealukuista kun joka tahdissa on valtavasti tilapäisiä ylennyksiä ja alennuksia. Ja kun olet hitaasti analysoinut jonkun paksun soinnun, jossa on sekaisin cissää ja dessää, f:ää ja eissää sekä gissää ja assaa ja lopulta toteat että tämähän on ihan tavallinen soiva Cis-duurisointu, kirjoitettu vaan ihan päin seiniä, niin kyllä on touhu masentavan hidasta. Ei voi kuin ihmetellä miten ammattisäveltäjä on viitsinyt olla noin välinpitämätön. Voi tietysti olla että kyseessä on vain nopeasti kasaan kyhätty pianopartsikka korrepetiittorin kanssa harjoittelemista varten, ehkä varsinaisessa orkesteripartsikassa on jutut mietitty tarkemmin. Mutta ärsyttää kun tuollainen lisää työmäärää ja hidastaa opettelua hirveästi turhan vaikeaselkoisuutensa takia.
 
Onko vastaavanlaisia kokemuksia?

 
On tullut vastaan.
Se on yleensä näitä kun hommataan nuotinnusohjelma tietsikalle ja aletaan säveltämään/ sovittamaan, mutta musiikin teoriasta ei ole yhtään mitään tietoa.
Ihmetellä pitää kun joku kehtaa päästää tuollaisen käsistään, vaikka olisikin transponoitu tms. ja virheet tullut sitä kautta?
 
Musiikissa nimenomaan laatu ratkaisee, eikä määrä. (Lasse Mårtenson)
Janus
21.04.2013 22:43:29 (muokattu 21.04.2013 22:44:42)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

sellisti: Vähän pöljä otsikko juu, mutta
 
Konharmoninen erektius.
 
tuli tästä aiheesta ajatuksia mieleen kun joku jossain muussa ketjussa mainitsi että ärsyttää kun joku puhuu esim. E-duurissa menevässä biisissä Ab-mollisoinnusta, joka ei kuulu sävellajiin eli on enharmonisesti väärin. Oikea sointu olisi G#-molli.
 
Tämä on mielestäni hyvin tapauskohtainen asia, jossa tärkeintä on selkeys ja soiva lopputulos ennemmin, kuin pilkuntarkasti teorian ehdoilla meneminen. Reaalisointumerkit ovat lähtökohtaisestikin lyhenteitä ja niitä useimmiten käytetään ympäristössä, jossa suurin osa soittimista on tasavireisiä (bändisoittimet). Totta kai jokaisen sävellajin diatoniset asteet (I-VII) on selkeintä merkitä "korrektisti" juuri funktioiden hahmottamisen helpottamiseksi, kuten aiemmin jo mainittiin (E, F#m, G#m, A, B tai H, C#m, D#o) - mutta hommaan tulee heti jo enemmän muuttujia, kun useamman etumerkin sävellajeihin astuvat kuvaan erilaiset modaaliset muunnesoinnut ja välidominantit käännöksineen.
 
Esim. jos F#-duuribiisin B-osa meneekin rinnakkaismollissa, eli D#-mollissa, ei ensinnäkään ole varmasti mitään järkeä muuttaa lennossa enharmoniseen Eb-molliin. F#-duurin käyttö A-osissa voi olla hyvin perusteltua, jos siellä esiintyy paljon IV- ja bVII-asteiden sointuja, hyvin yleisiä molemmat. Mutta kun B-osassa osuukin heti toiseksi soinnuksi D#-mollin dominantin terssikäännös *), kannattaako silloin ampua itseään ja nuotin lukijaa jalkaan käyttämällä hyvin kryptistä A#7/Cx (cisis) -muotoa? Tämä oli kärjistetty esimerkki, mutta vastaavia lievempiä tapauksia löytyy vaikka kuinka, ja näiden kanssa joutuu aina tekemään toivon mukaan valistuneita ratkaisuja. Lapun formaatti vaikuttaa myös - onko kyseessä pelkkä sointukartta rytminotaatiolla tai melodialinjalla, vai onko esim. bassolinja kirjoitettu myös ulos?
 
Tästä on oikeasti paljonkin sanottavaa, kiitos hyvästä keskustelunavauksesta! Palaan loppuihin myöhemmin, nyt taas töiden pariin...
 
*) kvinttisekstikäännös, ennen kuin kukaan muu ehtii huomauttaa...
 
Janus
22.04.2013 16:46:19
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

sellisti: Ottaa ihan suunnattomasti päähän kun joudun parhaillaan treenaamaan erään uuden lastenoopperan pianopartituuria,
 
http://www.norppaooppera.fi/ ?
 
joka on täynnä enharmonisia epäjohdonmukaisuuksia. Musiikki on periaatteessa suht tonaalista, mutta nuotti on ihan tavattoman vaikealukuista kun joka tahdissa on valtavasti tilapäisiä ylennyksiä ja alennuksia. Ja kun olet hitaasti analysoinut jonkun paksun soinnun, jossa on sekaisin cissää ja dessää, f:ää ja eissää sekä gissää ja assaa ja lopulta toteat että tämähän on ihan tavallinen soiva Cis-duurisointu, kirjoitettu vaan ihan päin seiniä, niin kyllä on touhu masentavan hidasta. Ei voi kuin ihmetellä miten ammattisäveltäjä on viitsinyt olla noin välinpitämätön.
 
Bartókin tekstuurissa (mm.) noita esiintyy paljonkin, vaikkapa Mikrokosmoksessa. Ihan "normaalia", että pianolla oikea käsi liikuttelee tavallisia duuri- ja mollikolmisointurakenteita, mutta esim. "soiva" C-duuri kolmisointu on nuotitettu his-fisis-e.
 
Noi enharmoniasekoilut kuulostavat kyllä siltä, että orkesteripartsikasta (transponoitu score) on tehty jollain automaattitoiminnolla (esim. Sibeliuksen Arrange-"intelligent copy/paste") pianoreduktio. Mutta ei tosta yhden soinnun perusteella voi sanoa mitään, voihan kyseessä olla polytonaalinen kama joka yhden soinnun aikana (enharmoninen C#-/Db-duuri) "yhtyy" ennen kuin taas erkanee eri tonaliteetteihin.
 
Voi tietysti olla että kyseessä on vain nopeasti kasaan kyhätty pianopartsikka korrepetiittorin kanssa harjoittelemista varten, ehkä varsinaisessa orkesteripartsikassa on jutut mietitty tarkemmin. Mutta ärsyttää kun tuollainen lisää työmäärää ja hidastaa opettelua hirveästi turhan vaikeaselkoisuutensa takia.
 
Onko vastaavanlaisia kokemuksia?

 
Vaikka kuinka. Merkkauskynä (punainen teräväkärkinen mustekynä) ja muutama erivärinen korostuskynä (Stabilo Boss) ovat parhaita ystäviä mitä tahansa kompleksia nuottimateriaalia harjoitellessa tai (liki) prima vista-tilanteessa. Mielen voi pahoittaa monesta asiasta, mutta kun laput tulee eteen ja tehtävä on toimia muusikkona (ei kriitikkona, kustantajana/tilaajana tms.), sit vain vedetään. Paljon isojenkin kokoonpanojen juttuja teetetään nykyisin aika polkuhintoihin, valitettavasti, assareihin ja erillisiin puhtaaksikirjoittajiin on varaa todella harvoin.
 
Ja kun on itse nuotintajana, pitää huolen siitä että jälki on moitteetonta.
 
sellisti
23.04.2013 01:03:57 (muokattu 23.04.2013 01:06:12)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Janus: *paljon tekstiä*
 
Juu, ymmärrän hyvin että joissakin yhteyksissä on perusteltua käyttää enharmonisia vastineita selkeyden vuoksi vaikka ne sotisivat teoriaa vastaan. Onhan klassisessa orkesterimusiikissakin tilanteita, joissa orkesteri soittaa esim. H-duurissa, mutta Es-klarinetin soittajia on armahdettu joutumasta lukemaan kirjoitettua Gis-duuria (8 ylennystä) ja kirjoitettu heille sävellajiksi enharmoninen As-duuri (4 alennusta). Helpottaa aika paljon lukemista, ja soi samana H-duurina kumminkin. Tällainen harkittu enharmonisuus on tietenkin ihan eri asia kuin huolimattomuudesta tai vastaavasta syystä johtuva epäjohdonmukaisuus.
 
"Vähän mä oon pettynykkin. Olis ollu paljo mukavampaa ku sellisti olis ollu kaunis nainen. Jalat harallaan herkällä otteella sulosäveliä loihtimassa. Tälläiselle olis voinu sanoa suurella sydämellä että: yhdyn edelliseen puhujaan." -jami
Dr Dominant
23.04.2013 07:23:26
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

aika paljon nää enharmoniset epäkorrektiudet johtuu vaan ihan tiedon puutteesta... ne kyllä syö harjoitusaikaa, ja samalla lopputuloksen laatua, se on ihan selvä juttu.
 
"Dr. Dominant, I presume?"
nisumaka
24.04.2013 10:52:06 (muokattu 24.04.2013 11:01:38)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

aika paljon nää enharmoniset epäkorrektiudet johtuu vaan ihan tiedon puutteesta
 
Dr Dominant, osaisitko antaa hyvän vinkin, missä näistä asioista saisi tietoa tällainen rytmimusiikkipuolen keskitason basisti (=sun kirjasta noin 80% on nyt tentitty). Jukka Linkolan Friends-biisiä tässä harjoittelin (alkuperäisestä nuotista), ja näitä enharmonioita tuli eteen. Sinällään ei ne soittamiseen vaikuttaneet, mutta yritin hieman niitä hahmotella. Käytän Sibelius Firstiä nuottien kirjoittamiseen, eli nämä asiat olisi hyvä osata edes tasolla välttävä pitkällä juoksulla. www.youtube.com/watch?v=mkdpR0xBMm0 Näitä esiintyy jo heti siinä ensimmäisen 30 sek aikana.
 
Dr Dominant
24.04.2013 11:36:10
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Itse olen nämä oppinut lähes kokonaan mestari-kisälli-periaatteella, joten ihan ekana ei tule mieleen yksittäistä hyvää lähdettä.
 
Muutama periaate noin ranskalaisin viivoin vie jo pitkälle:
 
- Sävellajin etumerkkien mukaiset alennetut/ylennetyt sävelet on syytä kirjoittaa aina sävellajien etumerkinnän mukaisesti. Esim. Es-duurissa ei käytetä Dis-säveltä eikä Fis-duurissa Ges-säveltä jne.
 
- Kromatiikassa ylöspäin menevät linjat aina ylennys/palautusmerkin kautta, esim. G Gis A mieluummin kuin G As A (koska A:han joutuu kirjoittamaan palautusmerkin ja aina kun etumerkkejä on paljon, tekstuuri on hankalampaa lukea).
 
- Vastaavasti kromaattiset alaspäin menevät linjat alennus/palautusmerkein, Esim. A As G mieluummin kuin A Gis G (taas säästyy yksi tarpeeton palautusmerkki).
 
- Kannattaa huomioida, että arpeggiotyylisessä tekstuurissa voi joskus tulla vastaan tilanne jossa äänenkuljetuksen vuoksi on mielekkäämpää kirjoittaa viivastolle sävel eri tavoin kuin sointumerkkiin. Esimerkiksi G13 G7(#5) G7-progressiossa E Eb D on linja joka tulee tuosta 13:n purkautumisesta kromaattisesti alaspäin. Vaikka keskimmäinen sointumerkki on kirjoitettu #5:nä, melodisessa linjassa kannattaa valita kromaattisesti alaspäin menevän linjan logiikka enharmonista vastinetta valitessa. Tämä pätee oikeastaan ihan kaikissa äänenkuljetustilanteissa. Samoin esimerkiksi G7 G7(#5) C-progressiossa tuo G7:n #5 tulee kirjoittaa Dis-sävelenä silloin kun se purkautuu ylöspäin C-duurin terssilla, ja taas jos se sattuu purkautumaankin vaikka C6/9:n ysille, silloin taas käytetään Eb-merkintää, koska sävelen purkautumisen suunta kertoo kumpi enharmoninen vastine on soittajalle informatiivisempi.
 
- Reaalisointumerkeissä on syytä välttää kaksoisalennuksia/ylennyksiä, siinäkin tapauksessa että sävellajin mukaan se olisi korrekti tapa kirjoittaa. Esim. Ges-duurissa sointukulku Bbm7 Bbb_7 Abm7 on syytä kirjoittaa Bbm7 A_7 Abm7. Komppisoittajille kaksoisalennetut/ylennetyt sointumerkit tuottavat turhaa päänvaivaa.
 
Vaikka ovatkin ihan peruskamaa, näillä pääsee jo tosi pitkälle. Eli noiden ohjeiden mukaan maalaisjärjellä niin hyvä tulee. Niinkuin tässäkin ketjussa on jo mainittu, tietokoneistettu notaatio tuottaa mm. sellaisia ongelmia, että jengi ei muista tai malta oikolukea sitä mitä koneella kirjoittaa. Nuotinnusohjelmat eivät osaa tulkita kromaattisia kulkuja enharmonisesti purkaussuunnan mukaan, vaan asetuksista riippuen niillä on "joko/tai"-tyyppinen logiikka ratkoa nämä tilanteet. Siksi jää aina kirjoittajan vastuulle korjata enharmonisuudet riippumatta siitä kirjoittaako käsin vai koneella. Voisko tässä olla usein sellainen psykologinen juttu, että kun syöttää midi-kiipparilta sävelen konelle, ja kuulee sen toistettuna oikean korkuisena, se on "oikein" eikä tule kiinnitettyä huomiota varsinaiseen kirjoitusasuun ...
 
En muuten muista Friends-biisin bassostemmaa ulkoa (siis sitä miten se on kirjoitettu), vaikka sitä olen johtanutkin useamman kerran, joten en osaa siihen nyt kommentoida.
 
"Dr. Dominant, I presume?"
EP
24.04.2013 11:37:54
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

nisumaka: Dr Dominant, osaisitko antaa hyvän vinkin, missä näistä asioista saisi tietoa tällainen rytmimusiikkipuolen keskitason basisti (=sun kirjasta noin 80% on nyt tentitty). Jukka Linkolan Friends-biisiä tässä harjoittelin (alkuperäisestä nuotista), ja näitä enharmonioita tuli eteen. Sinällään ei ne soittamiseen vaikuttaneet, mutta yritin hieman niitä hahmotella..
www.youtube.com/watch?v=mkdpR0xBMm0 Näitä esiintyy jo heti siinä ensimmäisen 30 sek aikana.

 
Olispa mielenkiintoista nähdä nuotti!
Jos, niin varmaan jokin peruste niille on olemassa.
Vaikkapa juuri puhaltimien vuoksi ja niiden nuottikirjoituksesta/ enharmonisuudesta olikin tuossa aiemmin?
 
Käytän Sibelius Firstiä nuottien kirjoittamiseen, eli nämä asiat olisi hyvä osata edes tasolla välttävä pitkällä juoksulla.
 
Samahan se on vaikka käyttäisi kynää ja paperia.
 
Musiikissa nimenomaan laatu ratkaisee, eikä määrä. (Lasse Mårtenson)
nisumaka
24.04.2013 12:08:02 (muokattu 24.04.2013 12:14:20)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Onko tällainen mitenkään mahdollista? Biisin sävellaji on F-duuri, mutta osalle puhaltimia nuotti on kirjoitettu Bb-duuriin? Jos näin olisi, se selittäisi mulle monta asiaa. Puhaltimien ja big bändien osalta tietoni ovat siis vaatimattomat. Mulla on tätä vanhan konkarisoittajan vikaa, kun musaopistoja tuli käytyä 40 vuotta sitten, ja soiteltua monenmoisissa kuvioissa tämän jälkeen, niin toisinaan käytännön tilanteessa törmään siihen, että jossain triviaalissa perusasiassa mulla voi olla "reikä". Tämän vuoksi aloitin reilu vuosi sitten opiskella musiikkiopistossa uudelleen.
 
Onko noissa puhaltimissa jokin tietty "vire", skaala valmiina. Nimittäin monasti ole nähnyt keikoilla, kun puhaltajilla on jokin sävellaji-mäppi-kartta mukana, tästäkö tämä johtuu? Huomiotani siis Friends biisissä herätti se, että tultiin bassokulussa alaspäin f, fes ja siis oltiin F-duurissa. Miksi e on kirjoitettu fes?
 
Dr Dominant
24.04.2013 12:23:22 (muokattu 24.04.2013 12:24:17)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

nisumaka: Onko tällainen mitenkään mahdollista? Biisin sävellaji on F-duuri, mutta osalle puhaltimia nuotti on kirjoitettu Bb-duuriin? Jos näin olisi, se selittäisi mulle monta asiaa.
 
Puhaltimet ovat transponoivia soittimia. Voiko olla, että muistat sävellajin puhallinstemmassa väärin. Tuo kvartti ylös-transponointi on in G alttohuilun transponointi. Big Bandissä on Eb- ja Bb-vireisiä vehkeitä, eli jos komppilappu on F-duurissa, silloin puhaltajien laput ovat G- tai D-duurissa. Voisko olla että sekoitit kaksi ristiä kahteen alennukseen esim. altto- tai baritonifonistemmasta, ja siksi muistelit että ne olivat Bb-duurissa?
 
Onko noissa puhaltimissa jokin tietty "vire", skaala valmiina.
 
Kyllä, eri puhaltimet ovat eri vireisiä. Eli heidän C ei ole sun C.
 
Huomiotani siis Friends biisissä herätti se, että tultiin bassokulussa alaspäin f, fes ja siis oltiin F-duurissa. Miksi e on kirjoitettu fes?
 
Se riippuu siitä, mitä tulee sen Fessän jälkeen. Jos on kromaattinen kulku alas, se olisi loogista kirjoittaa F, E, Eb, ja Linkola on kyllä suunnilleen niin ammattitaitoinen kirjoittaja kuin voi olla. Tulee mieleen, että pitäis nähdä koko ympäristö jotta osais tuomita ton fessän tässä tapauksessa.
 
"Dr. Dominant, I presume?"
Janus
24.04.2013 12:29:13 (muokattu 24.04.2013 12:37:03)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

nisumaka: Onko tällainen mitenkään mahdollista? Biisin sävellaji on F-duuri, mutta osalle puhaltimia nuotti on kirjoitettu Bb-duuriin?
 
EDIT: siis ei tietenkään käyrätorvi, vaan alttohuilu. Kiits.
 
Onko noissa puhaltimissa jokin tietty "vire", skaala valmiina. Nimittäin monasti ole nähnyt keikoilla, kun puhaltajilla on jokin sävellaji-mäppi-kartta mukana, tästäkö tämä johtuu?
 
Useilla puhaltimilla, kyllä. Nopea listaus yleisimmistä rytmimusiikin alueella:
 
Bb-vireiset: trumpetti, klarinetti, tenori- ja sopraanosaksofonit
Eb-vireiset: altto- ja baritonisaksofoni, (es-klarinetti)
C-vireiset (eivät transponoi): pasuuna, huilu
F-vireinen: käyrätorvi
 
Huomiotani siis Friends biisissä herätti se, että tultiin bassokulussa alaspäin f, fes ja siis oltiin F-duurissa. Miksi e on kirjoitettu fes?
 
Toi on alaspäisessä kulussa siis mahdollinen tapa (etenkin jos kulku on pidemmän aikaa kromaattinen), mutta ei aina tarpeellinen/suositeltava. *) Jos esim. D-mollibiisissä olisi sointuprogessio Dm6-Db7-Cm11-Bmaj7, olisi ilman muuta järkevää käyttää ensinnäkin Db:ää C#:än ("oikea" johtosävel) sijaan, ja Bmaj7 olisi hivenen selkeämpi lukea kuin Cbmaj7, riippumatta siitä mikä seuraava sointu on. Useimmiten johtosävel kannattaa kuitenkin kirjoittaa aina johtosävelenä, eikä I astetta alentaen.
 
http://www2.siba.fi/muste1/index.php?id=10&la=fi
 
*) EDIT: Ja samaa mieltä Dominantin kanssa, jos Linkola on valinnut F-Fb -linjan kirjoitettavaksi, siihen on varmasti ollut pätevä syy :) Sitäpaitsi, kaikki Linkolan scoret joita olen itse nähnyt/soittanut ovat olleet käsin kirjoitettuja, joten koneen transponointihäpsystä ei varmasti ole ollut kyse...
 
Dr Dominant
24.04.2013 12:41:20
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

kaikki Linkolan scoret joita olen itse nähnyt/soittanut ovat olleet käsin kirjoitettuja, joten koneen transponointihäpsystä ei varmasti ole ollut kyse...
 
Juu, Linkola kirjoittaa käsin.
 
"Dr. Dominant, I presume?"
nisumaka
24.04.2013 12:57:43
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Juu käsin kirjoitettu tämä Linkolan nuotti on. En ole nähnyt noita puhaltimien nuotteja, mutta eiväthän noi kaukana ole, sillai 2 m - 8 m mun istumapaikasta ;-). Kiitos näistä vastauksista, tässä oli tämän asian ydin, eli minun on selvitettävä itselleni puhallinorkesterin soittimien toiminta (siis nämä viritysasiat). Mäpä vähän tongin Sibeliusta, tai ainakin aloitan siitä (teen jonkin sovituksen puhaltimille).
 
Täs meitin big bändissä on viisi trumppettia, kolme vetopasuunaa, useita eri saksofoneja sekä huilu. Sitten tavanomainen viiden hengen komppi (basso, kitara, rummut, piano, perkat). Tää big band onkin näköjään hyvä näin musiikkin opiskelumielessä, koska täällä tulee tällaisia asioita, kuten enharmonia, oikeesti ja konkreettisesti esille/mietittäväksi/ratkaistavaksi/opittavaksi.
 
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2 3

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti