Muusikoiden.net
09.12.2016
 

Musiikin teoria ja säveltäminen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Muutama kevyt kysymys
1
StayFrosty
22.11.2012 18:29:02
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Onko esimerkiksi alttoviulun C-nuottiavaimen keskiviivan C sama kuin viulun G-avaimen ensimmäisen ala-apuviivan C? Ja jos ei ole, niin mitkä vastaavat samaa säveltä? Olen saanut paljon epämääräistä tietoa ja haluaisin nyt saada korrektin vastauksen tähän, kiitos.
 
Kakkoskysymys: Eräs nettikaveri sanoi ettei puhallinsoittimilla voi soittaa montaa säveltä yhtä aikaa, mutta käsittääkseni ainakin torvella ja oboella tämä on mahdollista, eikö? Milläs muilla puhallinsoittimilla näin voi tehdä ja montaako säveltä voi soittaa yhtä aikaa?
 
Kolmas ja viimeinen: Mitä ovat nuotit, joilla on mustasta pallosta sekä ylös että alas siintävät "siimaviivat"?
 
Jään odottamaan nyt kaikkia jalomielisiä vastaajia ja kiitän jo tukäteen.
 
levesinet
22.11.2012 19:21:42 (muokattu 22.11.2012 19:56:20)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Yritän.
 
C-nuottiavaimen keskiviivan C on sama kuin G-avaimen ensimmäisen ala-apuviivan C.
 
Eräs nettikaveri sanoi ettei puhallinsoittimilla voi soittaa montaa säveltä yhtä aikaa, mutta käsittääkseni ainakin torvella ja oboella tämä on mahdollista, eikö?
 
Se ei ole tavallista. On varmaan ollut puhe multisaundeista eli on yhtä aikaa soivia luonnonsävelsarjan säveliä. Tarvitaan sellainen moderni soittotekniikka, joka perustuu sopivasti omituiseen ansatsiin ja epätavallisiin otteisiin. En oikein tiedä aiheesta, koska yleensä soitto kuulostaa aika kaamealta.
http://en.wikipedia.org/wiki/Multiphonics
"Commonly, no more than four notes will be produced at once, though for some chords on some instruments it is possible to get several more."
 
Milläs muilla puhallinsoittimilla näin voi tehdä ja montaako säveltä voi soittaa yhtä aikaa?
 
Melodicalla, huuliharpulla, säkkipillillä, accordinalla, auloksella ja kaksoisnokkahuilulla se on normaalia soittotekniikkaa.
 
Mitä ovat nuotit, joilla on mustasta pallosta sekä ylös että alas siintävät "siimaviivat"?
 
Yhdelle viivastolle on kirjoitettu ainakin kaksi eri ääntä (melodiaa) ja nämä äänet kohtaavat niin, että kyseessä on sama sävel. Siinä on siis kaksi nuottia, jotka soivat yhtaikaa ja on kirjoitettu samalle korkeudelle. Sitä näkee jopa pianonuoteissa niin että kumpikin nuotti soitetaan samalla instrumentilla, yhtenä sävelenä. Käytännössä se on looginen tapa ilmaista, että kaksi melodialinjaa kohtaavat, mahdollisesti väliaikaisesti.
 
Tässä esimerkiksi 14:54 alkaen soitetaan yhdellä kädellä melodiaa ja murtosointua. Ne sävelet, jotka ovat osa sekä murtosointua että melodiaa, on kirjoitettu kuvaamallasi tavalla niin, että pallosta lähtee varsi sekä ylös- että alaspäin.
http://www.youtube.com/watch?v=ctc1esCl-lw
 
StayFrosty
22.11.2012 20:40:56
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Olen nähnyt muun muassa imslp.org-nettisivujen nuoteissa kahden "siiman" nuotteja, jotka ei liity melodiakulkuun kuten esimerkissäsi, vaan ne ovat ennemminkin yksittäisiä nuotteja. Muistaakseni olen nähnyt näin vain puhallinsoitinten nuoteissa. Onko tästä tietoa?
 
levesinet
22.11.2012 21:14:10 (muokattu 22.11.2012 21:14:43)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

On varmaan kirjoitettu viivastolle nuotteja kahdelle soittajalle, esimerkiksi kokoonpanossa on neljä käyrätorvea ja näille kirjoitetaan nuotteja kahdelle viivastolle, niin että kummallakin viivastolla on nuotit kahdelle torvelle. Kun nuotista lähtee vain yksi varsi, vain yksi soittaa. Kun lähtee varsi sekä ylös- että alaspäin, soittaa kumpikin. Joitain säveliä voidaan korostaa niin että kumpikin soittaa yhtaikaa. Toisaalta toinen soittaja voi välillä hengittää rauhassa. Ei nyt tule mieleen muuta selitystä. Voisit antaa linkin johonkin esimerkkiin.
 
StayFrosty
22.11.2012 21:24:06
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

levesinet: On varmaan kirjoitettu viivastolle nuotteja kahdelle soittajalle, esimerkiksi kokoonpanossa on neljä käyrätorvea ja näille kirjoitetaan nuotteja kahdelle viivastolle, niin että kummallakin viivastolla on nuotit kahdelle torvelle. Kun nuotista lähtee vain yksi varsi, vain yksi soittaa. Kun lähtee varsi sekä ylös- että alaspäin, soittaa kumpikin. Joitain säveliä voidaan korostaa niin että kumpikin soittaa yhtaikaa. Toisaalta toinen soittaja voi välillä hengittää rauhassa. Ei nyt tule mieleen muuta selitystä. Voisit antaa linkin johonkin esimerkkiin.
 
Juu, yritin etsiä esimerkkiä mutta heti ei tullut mitään mieleen. Laitan linkin jahka löydän.
 
Ps. Miksi alttoviulua kutsutaan nimenomaan ALTTOviuluksi? Altto tarkoittaa korkeaa, mutta alttoviulussahan on viuluun nähden tummempi sävy. Tämä on hämännyt minua pitkään.
 
levesinet
22.11.2012 22:59:35
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jaa-a, niin on päässyt käymään äidinkielellämme. Pienempi (sopraanoäänialan) soitin on kai koettu tavalliseksi tapaukseksi ja hiukan isompi (alttoäänialan) soitin on nimetty äänialan mukaan. Alttoviulu on tosiaan isompi ja matalamman rekisterin soitin kuin viulu.
 
Soittimen historian ja alkuperämaan kielen näkökulmasta ensin oli viola-niminen soitin (nykyisen alttoviulun edeltäjä) ja myöhemmin sen rinnalle kehittyi violino (viulu). Violino on viola-sanan diminutiivimuoto.
 
Violone (viola-sanan augmentatiivimuoto) puolestaan oli isompi soitin. Sitten yllättäen violone-sanaan lisättiin toinen diminutiivipääte ja saatiin violoncello... :-D
 
Tosiaan teoriakirjoissa hätäisesti selostetaan, että viulu on jousisoitinperheen sopraano, millä viitataan äänialaan. Varsinkin puhaltimien nimissä käytettyjä äänialoja matalasta korkeampaan ovat
kontrabasso - basso - baritoni - tenori - altto - sopraano - sopranino
 
Kuriositeettina mainittakoon, että Carleen Hutchinsin kehittämän viuluoktetin eli kahdeksan erikokoisen viulusoittimen perheen jäsenet on nimetty niin, että tavallista viulua eniten muistuttaa "mezzoviulu", jota pienempiä ovat "sopraanoviulu" ja "diskanttiviulu". "Mezzoviulua" isompia ovat "alttoviulu" (hiukan tavallista alttoviulua isompi mutta samanvireinen, pystyasennossa soitettava), "tenoriviulu", "baritoniviulu", "(pieni) bassoviulu" ja "kontrabassoviulu".
http://www.hutchinsconsort.org/instruments.php
Hutchins näkyy toteuttaneen viulun muotoiset bassotkin, siinä missä perinteinen kontrabasso on oikeastaan gamban eikä viulun sukua.
 
StayFrosty
22.11.2012 23:13:44
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

levesinet: Jaa-a, niin on päässyt käymään äidinkielellämme. Pienempi (sopraanoäänialan) soitin on kai koettu tavalliseksi tapaukseksi ja hiukan isompi (alttoäänialan) soitin on nimetty äänialan mukaan. Alttoviulu on tosiaan isompi ja matalamman rekisterin soitin kuin viulu.
 
Kiitos selvennyksestä. Englanniksi monet soittimet ovat mielestäni loogisemmin nimetty kuin suomeksi, ja siksi sekotankin pääni välillä kielten välisillä eroavaisuuksilla :l
 
Sävis
24.11.2012 11:52:12
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Selventelen vähän levesinetin vastauksia tässä aikani kuluksi.
 
levesinet: Se ei ole tavallista. On varmaan ollut puhe multisaundeista eli on yhtä aikaa soivia luonnonsävelsarjan säveliä. Tarvitaan sellainen moderni soittotekniikka, joka perustuu sopivasti omituiseen ansatsiin ja epätavallisiin otteisiin. En oikein tiedä aiheesta, koska yleensä soitto kuulostaa aika kaamealta.
http://en.wikipedia.org/wiki/Multiphonics
"Commonly, no more than four notes will be produced at once, though for some chords on some instruments it is possible to get several more."

 
Suomeksi puhutaan multifoneista. Soittotekniset vaatimukset riippuvat tietenkin soittimesta, mutta kyseessä ei todellakaan ole mikään kummallisuus vaan asia, jonka kaikki erityisesti puupuhaltimien ammattilaiset osaavat. Ainakin huilun ja oboen multifoneja on koottu sormituksineen kätevästi kirjoihin The Techniques of Flute Playing (Levine - Mitropoulos-Bott) ja The Techniques of Oboe Playing (Veale - Mahnkopf). Klarinetin multifoneista taisi kanssa olla joku kirja, mutta en nyt muista sen nimeä.
 
Melodicalla, huuliharpulla, säkkipillillä, accordinalla, auloksella ja kaksoisnokkahuilulla se on normaalia soittotekniikkaa.
 
Lähes kaikkiin puhaltimiin voi laulaa samanaikaisesti kuin soittaa, vaskipuhaltimilla tämä on jo pitkään tunnettu tekniikka. Laulaminen on ilmeisesti hankalempaa kaksoisruokolehdykkäsoittimilla. Eli käytännössä kaikilla puhallinsoittimilla voi "soittaa" kahta eri ääntä samanaikaisesti, kun sen toisen äänen toteuttaa laulamalla.
 
LIP MY STOCKINGS! LIP TEM!!!
Janus
24.11.2012 12:15:05
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

levesinet: Soittimen historian ja alkuperämaan kielen näkökulmasta ensin oli viola-niminen soitin...
 
...tjaa-a. Alttoviulu on saksaksi edelleen Bratsche edeltäjänsä alkuperäisen italialaisen nimen "viola da braccia" ("kädellä pidettävä viola") mukaisesti. "Viola da gamba" ("jalalla pidettävä viola") eli gamba taas oli kokonsa ja soittoasentonsa puolesta sellon edeltäjä.
 
Myös seuraavissa kannattaa olla tarkkana:
 
violist (engl.) = alttoviulisti
violinist (engl.) = viulisti
 
Muutoin suosittelisin alkuperäiselle kysyjälle googlettamista hakusanoilla "pieni soitinopas". Käsitykset ja kysymykset ovat sen verran huuruisia, että ihan järjestelmällinen tutustuminen ja alkeiden kertaaminen lienee paikallaan.
 
levesinet
24.11.2012 14:13:20 (muokattu 24.11.2012 14:33:23)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Janus: braccia
 
braccio, spalla, gamba
 
Yritin etsiä itselleni luettavaksi hyvää kuvitettua kirjaa eurooppalaisten jousisoitinten historiasta mutta en äkkiseltään löytänyt.
 
Sävis: kyseessä ei todellakaan ole mikään kummallisuus vaan asia, jonka kaikki erityisesti puupuhaltimien ammattilaiset osaavat.
 
Minulla niitä multifoneja tulee vahingossa huilulla, koska ansatsini on niin surkea. :D
 
StayFrosty
27.11.2012 16:21:58
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

levesinet: On varmaan kirjoitettu viivastolle nuotteja kahdelle soittajalle, esimerkiksi kokoonpanossa on neljä käyrätorvea ja näille kirjoitetaan nuotteja kahdelle viivastolle, niin että kummallakin viivastolla on nuotit kahdelle torvelle. Kun nuotista lähtee vain yksi varsi, vain yksi soittaa. Kun lähtee varsi sekä ylös- että alaspäin, soittaa kumpikin. Joitain säveliä voidaan korostaa niin että kumpikin soittaa yhtaikaa. Toisaalta toinen soittaja voi välillä hengittää rauhassa. Ei nyt tule mieleen muuta selitystä. Voisit antaa linkin johonkin esimerkkiin.
 
Tässä http://postimage.org/image/pe5ek4mn9/ (ylhäältä alas huilu, oboe ja klarinetti) soittavat moniäänisesti, ja huilulla sekä oboella on neljäsosa- että kokotahtinuotti samassa kohtaa. Lisäksi klarinetilla on kuvailemani kahden siiman nuotti. Tarkoittaako tämä vain sitä, että samoista nuoteista soittaa kaksi saman instrumentin soittajaa?
 
Janus
27.11.2012 16:37:20
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

StayFrosty: Tarkoittaako tämä vain sitä, että samoista nuoteista soittaa kaksi saman instrumentin soittajaa?
 
Kyllä. "Tuplapuut" eli 2 soittajaa/puupuhallin (huilu, oboe, klarinetti, fagotti...) on erittäin yleinen osa sinfonista kokoonpanoa.
 
StayFrosty
27.11.2012 17:36:01
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Janus: Kyllä. "Tuplapuut" eli 2 soittajaa/puupuhallin (huilu, oboe, klarinetti, fagotti...) on erittäin yleinen osa sinfonista kokoonpanoa.
 
Hienoa, kiitos.
 
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti