Muusikoiden.net
19.04.2024
 

Musiikin teoria ja säveltäminen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Tohtori Toonika ja mollin sointuasteet
1
Primates
01.09.2012 20:09:38
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kaksi kysymystä Tohtori Toonika -oppikirjan pohjalta:
 
1. Kirjassa kerrotaan mollin kuudennen sointuasteen olevan sekä toonikatehoinen että subdominantin sukuinen. Voiko sointua siis käyttää toonikan lisäksi subdominanttina? Esiintyykö tällaisia kaksitehoisia sointuja duurissa?
 
2. Luonnollisen molliasteikon mukaista viidettä astetta eli mollisointua kuvataan dominanttiteholtaan laimeaksi. Voiko sitä kuitenkin nimittää dominantiksi, vaikka siitä puuttuu johtosävel?
 
Bitti-Hiisi
02.09.2012 00:35:41 (muokattu 02.09.2012 00:36:30)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Primates: Kaksi kysymystä Tohtori Toonika -oppikirjan pohjalta:
 
1. Kirjassa kerrotaan mollin kuudennen sointuasteen olevan sekä toonikatehoinen että subdominantin sukuinen. Voiko sointua siis käyttää toonikan lisäksi subdominanttina? Esiintyykö tällaisia kaksitehoisia sointuja duurissa?
 
2. Luonnollisen molliasteikon mukaista viidettä astetta eli mollisointua kuvataan dominanttiteholtaan laimeaksi. Voiko sitä kuitenkin nimittää dominantiksi, vaikka siitä puuttuu johtosävel?

 
Tervehdys!
 
Perinteisen analyysimallin mukaisesti kaikilla sointuasteilla on omat tehonsa. Esim. C-duurissa: C = Toonika, Dm = Submediantti, Em = Mediantti jne.
(En muista kaikkia ulkoa, kun ei ole juuri nyt kirjoja käsillä...)
 
Kirjassamme on käytetty Pop & Jazz teoriassa paljolti viljeltyä yksinkertaistettua luokittelua, jossa kaikki sointuasteet "pyöristetään" kolmeen päätehoon (toonika, subdominantti ja dominantti).
 
1. Jos esim. C-duurissa tehdään harhalopuke F - G - Am, A-mollisointu kuulostaa korvaamme toonikalta. Mutta jos lopukkeessa on vaikkapa soinnut Am - G - C, A-mollisointu kuulostaakin tässä yhteydessä enemmän subdominantilta. Soinnun teho siis riippuu tilanteesta (sointujärjestys, -rytmi, tempo jne.), ja vastaava ajatusmalli toimii myös mollissa.
 
2. Sana "dominantti" voi tarkoittaa -säveltä, -sointua, tai -tehoa. Luonnollisessa molliasteikossakin viides sävel(aste) on nimeltään dominantti, mutta jotta dominanttiTEHO tulisi oikeaoppisemmin määriteltyä, dominanttisävelen päälle rakennetussa soinnussa tulisi olla myös sävellajin johtosävel mukana (ja soinnun septimi).
 
By your command!
Van Kemp
02.09.2012 10:42:37
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ja johtosävel on dominanttisoinnun suuri terssi (duurissa), joka taas on pienen sekunnin päässä perussävelestä. Esim. C-duurissa johtosävel on H (B).
 
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «