Muusikoiden.net
06.12.2016
 

Musiikin teoria ja säveltäminen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Asteikoita metallimusiikin sooloihin
1
ibanezman
27.08.2012 14:58:10
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Hello! Soitan kitaraa melodista metallia soittavassa yhtyeessä. Soitan paljon sooloja ja olen tähän asti säveltänyt ne lähinnä tavallisen molliskaalan, harmonisen mollin ja pentatonisen bluesskaalan mukaan. Toki duuriskaala myös hallussa. Mutta olisin ihan kysynyt teiltä muilta että käytättekkö itse joitain muitakin asteikoita melodisen mdtallin soolojen soitossa ja mitkä ovat mielestänne toimineet lisämausteena esim. kun soolopohja menee tavallisen molliskaalan mukaan? Kiitokset vinkeistä jos on jollain heittää!
 
Janus
27.08.2012 15:23:22
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Fryyginen, melodinen molli, alt-asteikko (pitkiin V7-asteella pysytteleviin soolopohjiin harm.mollin V asteen kaveriksi), kokosävelasteikko (sama kuin edellinen)
 
ibanezman
28.08.2012 09:19:47
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Janus: Fryyginen, melodinen molli, alt-asteikko (pitkiin V7-asteella pysytteleviin soolopohjiin harm.mollin V asteen kaveriksi), kokosävelasteikko (sama kuin edellinen)
 
Sori, mutta ei nuo V7 ym. käsitteet ole meikällä hallussa. Mitä nuo kaksi mainitsemaasi käytännössä tarkoittaa?
 
baron
28.08.2012 09:26:57 (muokattu 28.08.2012 09:29:48)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

ibanezman: Sori, mutta ei nuo V7 ym. käsitteet ole meikällä hallussa. Mitä nuo kaksi mainitsemaasi käytännössä tarkoittaa?
 
V7 = Viidennen asteen septimisointu. C-mollissa G7. Harmonisen mollin V moodi on muilta nimiltään mixb2b6, fryyginen dominantti, spanish gipsy scale ja mitä niitä on. Sen tilalla voisi soittaa alt-asteikkoa.
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
Jzci
31.08.2012 13:17:35
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mustalaismolli: 1,2,b3,#4,5,b6,7
Sama kuin harmoninen molli, mutta neljäs sävel on korotettu. Tuolla saa aikaan melko mystisiä juttuja.
Tässä on yhden vanhan bändin biisin soolo jossa tuota on viljelty melko reilusti: http://www.youtube.com/watch?v=bzVE … sQ&feature=player_detailpage#t=127s
ibanezman
02.09.2012 10:09:46
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jzci: Mustalaismolli: 1,2,b3,#4,5,b6,7
Sama kuin harmoninen molli, mutta neljäs sävel on korotettu. Tuolla saa aikaan melko mystisiä juttuja.
Tässä on yhden vanhan bändin biisin soolo jossa tuota on viljelty melko reilusti: http://www.youtube.com/watch?v=bzVE … sQ&feature=player_detailpage#t=127s

 
Oli muuten tosiaankin mystisen kuulosta settiä, pitää testata itekin! Kiitti tästä!
 
ibanezman
02.09.2012 10:31:13
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jzci: Mustalaismolli: 1,2,b3,#4,5,b6,7
Sama kuin harmoninen molli, mutta neljäs sävel on korotettu. Tuolla saa aikaan melko mystisiä juttuja.
Tässä on yhden vanhan bändin biisin soolo jossa tuota on viljelty melko reilusti: http://www.youtube.com/watch?v=bzVE … sQ&feature=player_detailpage#t=127s

 
Eli ymmärsinhän oikein että menisi näin käytännössä?
 
Sävellajista E, tossa vaan yksi oktaavi...
 
D 13-14
A 13-14-15
E 12-14-15
 
Jzci
02.09.2012 10:53:07
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

ibanezman: Eli ymmärsinhän oikein että menisi näin käytännössä?
 
Sävellajista E, tossa vaan yksi oktaavi...
 
D 13-14
A 13-14-15
E 12-14-15

 
Jeps, juurikin näin.
SlenderMan
13.11.2012 03:59:04
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Oktatonisella saa aina ihmeitä aikaan, kun ei ylikäytä sitä. (Vähän sama kuin kokosävelasteikko; helvetin hieno, mutta yksistään ei "täytä mahaa".)
 
Esim siis C-Db-Eb-E-F#-G-A-Bb on oktatoninen skaala. Puolisävel, kokosävel, puolisävel, kokosävel, jne... (Voit myös ajatella sen kahtena päällekkäisenä dim-skaalana: C-Eb-F#-A + Db-E-G-Bb = C-oktatoninen.)
 
Nelisormimangusti
13.11.2012 07:20:40 (muokattu 13.11.2012 07:39:34)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

SlenderMan: Oktatonisella saa aina ihmeitä aikaan, kun ei ylikäytä sitä. (Vähän sama kuin kokosävelasteikko; helvetin hieno, mutta yksistään ei "täytä mahaa".)
 
Esim siis C-Db-Eb-E-F#-G-A-Bb on oktatoninen skaala. Puolisävel, kokosävel, puolisävel, kokosävel, jne... (Voit myös ajatella sen kahtena päällekkäisenä dim
7 sointuna : C-Eb-Gb-Bbb + C#-E-G-Bb = C-dom-dim)
 
Oktatoninen asteikko tarkoittaa mitä tahansa asteikkoa jossa on 8 säveltä. Tuo asteikko johon viittaat tunnetaan mm. nimellä dominanttidimiasteikko. Teoriapalstalla kun ollaan, niin yritetään olla täsmällisiä. Se mitä asteikon käytöstä todettiin, on ihan totta. Sopivina annoksina antaa oivallista vääntöä. Eikä tarvitse koko asteikkoa kelata, vaan poimii sieltä maukkaimmin soivia säveliä tärkeisiin paikkoihin, kuten esim. G7 soinnun päälle As(b9) tai C#(#11).
 
Lainaan vielä viisaampiani:
 
http://www2.siba.fi/muste1/index.ph … iba.fi/muste1/index.php?id=22&la=fi
 
:
 
Oktatoniset asteikot sisältävät nimensä mukaisesti kahdeksan säveltä. Käytetyin näistä on sellainen, jossa koko-ja puolisävelaskelet vuorottelevat. Sitä kutsutaan nimillä dimiasteikko, "vähennetty asteikko". Nimitykset "koko-puoli-" ja "puoli-kokoasteikko" ovat käytössä kun halutaan nimetä lähtösävel. Puolisävelaskeleella alkava asteikko (S T S T S...) tunnetaan myös nimellä dominanttidimiasteikko, koska sen sävelistä suurin osa on dominanttisen soinnun karakterisäveliä (9, #9, #11 ja 13). Sama asteikko käy alla olevan nuottiesimerkin C7-soinnun lisäksi myös sointuihin E7, F#7, G7 ja A7. Symmetrisyyden takia niissä ovat samat väritykset: C7:n "#9" on F#7:n "13" ja päinvastoin. Kokosävelaskeleella alkava dimiasteikko (T S T S T S...) sopii nimensä mukaisesti dimisointujen kanssa käytettäväksi.
 

 
Oktatoninen asteikko jakaa oktaavin neljään osaan ja kunkin osan vielä kahteen eri kokoiseen sävelaskeleeseen. Se on "rajoitetusti transponoituva", mikä tarkoittaa, että transponointi esim. pienellä terssillä tai tritonuksella tuottaa saman sävelikön: C- Es, Fis- ja A-oktatoniset sisältävät siis samat säveltasot. Kaksi vähennettyä nelisointua muodostaa oktatonisen asteikon ja toisaaltaasteikon komplementti (eli ne sävelet, jotka eivät kuulu asteikkoon) muodostaa vähennetyn nelisoinnun. Nämä havainnot näkyvät selkeimmin sävelympyrällä (ks. sävelympyrä).
 
Janus
13.11.2012 07:26:13
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

SlenderMan: Esim siis C-Db-Eb-E-F#-G-A-Bb on oktatoninen skaala. Puolisävel, kokosävel, puolisävel, kokosävel, jne... (Voit myös ajatella sen kahtena päällekkäisenä dim7-sointuna: C-Eb-F#-A + Db-E-G-Bb = C-oktatoninen tai C-dominanttidimiasteikko.
 
...ja dimiasteikko vastaavasti C- ja D-dimisoinnut päällekkäin tai paremminkin "limittäin" (C-D-Eb-F...). Oktatoninen skaala on yleisnimitys mille tahansa asteikolle, jossa on 8 säveltä (vrt. heksatoninen skaala), mutta rytmimusan puolella puhutaan useimmin dimiasteikoista, jotka ovat taidemusiikissakin yleisimpiä oktatonisia asteikkoja.
 
SlenderMan
13.11.2012 22:01:21
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Okei, hyvä tietää! Olen erheellisesti kutsunut sitä aina väärällä nimellä. :P
 
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti