Muusikoiden.net
10.12.2016
 

Musiikin teoria ja säveltäminen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Sointukäännökset kitaristilla, miten harjoitella
1
nisumaka
16.05.2012 11:51:50
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Neuvokeepa, mikä olisi hyvä teos basisti-kitaristille harjoitella sointujen käännöksiä. Tarkoitan siis noilla omilla soittimilla, ei pianolla ;-)
 
Numb
16.05.2012 13:48:44 (muokattu 16.05.2012 13:49:49)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Itse suosittelisin käännöksiä itse pohtien. Samalla tulee instrumentti tutummaksi.
 
Tuolla aiempaa praattausta asiasta: http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=38&t=162237&o=0
 
Jäsen biibob antaapi siellä hyvät osviitat käännösten rakentelusta.
 
I might be schizophrenic but I am also Jesus
nisumaka
16.05.2012 14:15:58 (muokattu 16.05.2012 14:17:07)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kiitos Numb. Tätyypi hieman tarkentaa, mitä tarkoitin. Siis en puhu teoriasta, vaan siitä, että miten "aidot" käännökset voisi opetalla kitaralla. Onko jotain tekniikoita, varmaankin nelisointuihin asti riittäisi.
 
Siis vaikkapa tuo tuolla toisessa ketjussa puhuttu D kolmisointuna. Sehän on nuoteiltaan d,fis,a. Terssikäännös on fis,a,d ja kvinttikäännös a,d,fis. Siis onko tuo nyt sitten merkinnältään D (root), D (1.inv), D (2.inv). Ja sitten siis vähän niinkuin otelautamerkinnöin ja harjoitusohjein. Mitkä otteet ovat soinniltaan mahdollisimman "fiksuja" ottaa kitaralla, tästä varmaankin joku on kirjoittanut jonkin kirjan, ehkäpä. Kiitos jälleen hyvistä kommenteista ja kannanotoista.
 
wavelength
19.05.2012 11:04:18
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kannattaa aloittaa käännöksien treenaus kolmiäänisistä kolmisoinnuista ahtaassa asettelussa, eli kaikki äänet oktaavin sisällä. Käytännössä tällaisten sointujen äänet otetaan kolmelta vierekkäiseltä kieleltä. Käytän seuraavassa esimerkkinä edellä mainittua D-duuria, jonka pohjalta voinet teoriatietämyksesi avulla johtaa myös vastaavat mollit ja vähennetyt kolmisoinnut. Sointuotteet on listattu kullakin kieliryhmällä alkaen matalimmasta mahdollisesta hajotuksesta.
 
Kielisetti GBE:
 
D/A: x-x-x-2-3-2
D: x-x-x-7-7-5
D/F#: x-x-x-11-10-10
 
Kielisetti DGB:
 
D/F#: x-x-4-2-3-x
D/A: x-x-7-7-7-x
D: x-x-12-11-10-x
 
Kielisetti ADG:
 
D: x-5-4-2-x-x
D/F#: x-9-7-7-x-x
D/A: x-12-12-11-x-x
 
Kielisetti EAD:
 
D/F#: 2-0-0-x-x-x
D/A: 5-5-4-x-x-x
D: 10-9-7-x-x-x
 
Huomaa, että kahdella viimeksi mainitulla kielisetillä liikuteltavat otteet ovat samanlaisia, mutta DGB- ja GBE-kielillä otteet ovat erilaisia johtuen G- ja B-kielten välisestä terssistä.
 
Perustreenejä yhdellä soinnulla:
 
- Huomioi soinnun pohjasävelen paikka kussakin käännöksessä; tämän mukaan "tähdätään" nakit oikeille paikoille
- Harjoittele käännöksestä toiseen siirtymistä yhdellä kielikolmikolla eli kaulaa ylös alas
- Harjoittele käännöksestä toiseen siirtymistä yhdessä asemassa, eli vaihtaen kieliryhmää käden pysyessä samassa kohdassa kaulalla
- Sekoittele edellisiä vapaasti
- Harjoittele kaikilla duuri- ja molli- sekä vähennetyillä kolmisoinnuilla
- Jos ajasta ei ole pulaa, ota haltuun myös ylinousevat kolmisoinnut, mutta huomaa, että kullakin kieliryhmällä jokainen käännös näyttää täsmälleen samalta
 
Perustreeniä sointujen vaihdoilla:
 
- Käy läpi kaikki duurisoinnut kvinttiympyrän mukaan kullakin kieliryhmällä käyttäen mahdollisimman pientä liikettä sointuvaihdoksissa; tämä vaatii eri käännösten käyttöä peräkkäisissä soinnuissa
- Treenaa samaan tapaan myös kaikki mollit ja vähennetyt (sekä ylinousevat)
 
Musiikkia lähentelevää treeniä:
 
- Käy läpi kaikkien sävellajien sointuasteet kullakin kieliryhmällä. Harjoittele kaikki diatoniset intervalliliikkeet (soinnun vaihto sekunti ylös/alas, terssi ylös/alas ja kvartti ylös/alas). Huomaa, että sekuntisuhteisessa sointuvaihdoksessa soinnun käännös ei muutu, joten tämä tulee harjoitella kustakin käännöksestä alkaen erikseen.
- Soittele vaikkapa Toivelaulukirjan biisejä sointumerkeistä käyttäen treenaamiasi otteita, ja pyri mahdollisimman pieniin liikkeisiin sointuvaihdoksissa
- soinnuttele tuntemiasi melodioita korvakuulolta
- improvisoi!
 
Kolmisoinnut kannattaa ottaa haltuun, sillä ne käsittävät jo 75% nelisoinnuista (ja 90% länsimaisesta musiikista!), ja niitä on teknisesti helppo käyttää. Kolmisoinnuilla on myös hyvin kätevä ilmentää laajempaa harmoniaa eli nelisointuja ja laajennettuja sointuja, jos tietää mitä tekee, mutta tästä lisää myöhemmin...
 
baron
19.05.2012 15:08:37
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

nisumaka: Siis vaikkapa tuo tuolla toisessa ketjussa puhuttu D kolmisointuna. Sehän on nuoteiltaan d,fis,a. Terssikäännös on fis,a,d ja kvinttikäännös a,d,fis. Siis onko tuo nyt sitten merkinnältään D (root), D (1.inv), D (2.inv).
 
Fiksuin tapa merkitä on D, D/F", D/A
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
Zeeboo
19.05.2012 21:44:59 (muokattu 19.05.2012 22:07:43)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

nisumaka: Neuvokeepa, mikä olisi hyvä teos basisti-kitaristille harjoitella sointujen käännöksiä. Tarkoitan siis noilla omilla soittimilla, ei pianolla ;-)
 
Tuo kaikki ja paljon muuta. Pientä puuhaa öbaut loppuiäksi.
 
http://www.bookplus.fi/kirjat/goodr … k,_mick/advancing_guitarist-4360205
 
E:
wavelengthiltä erinomainen kirjoitus.
 
White men can't Monk
Janus
20.05.2012 10:30:37
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

baron: Fiksuin tapa merkitä on D, D/F", D/A
 
Reaalisointumerkinnät ovat tosielämässä biisejä nuotitettaessa tietenkin tapa jolla toimia, mutta jos ihan tarkkoja ollaan, pelkkää kolmisoinnun käännöstä ahtaassa asettelussa nuo eivät varsinaisesti ilmennä - koska hajotus, asettelu, mahdolliset asteikon mukaiset (ja ympäristön sanelemat) lisäsävelet jne. jäävät soittajan päätettäviksi.
 
Klasariteoriassa puhutaan tolppamerkintöjen yhteydessä perusmuodosta, sekstisoinnusta ja kvarttisekstisoinnusta ja näillä on omat merkintänsä. http://koti.mbnet.fi/~mattij/so/so10.htm
 
jorre
20.05.2012 20:15:47
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Janus: Reaalisointumerkinnät ovat tosielämässä biisejä nuotitettaessa tietenkin tapa jolla toimia, mutta jos ihan tarkkoja ollaan, pelkkää kolmisoinnun käännöstä ahtaassa asettelussa nuo eivät varsinaisesti ilmennä - koska hajotus, asettelu, mahdolliset asteikon mukaiset (ja ympäristön sanelemat) lisäsävelet jne. jäävät soittajan päätettäviksi.
 
Klasariteoriassa puhutaan tolppamerkintöjen yhteydessä perusmuodosta, sekstisoinnusta ja kvarttisekstisoinnusta ja näillä on omat merkintänsä. http://koti.mbnet.fi/~mattij/so/so10.htm

 
Jos oikein tarkkoja ollaan, niin eihän tolppamerkintäkään ilmennä millään tavalla hajotusta, asettelua tai lisäsäveliä.
 
Jos soinnun terssi on alimmaisena, niin kyseessä on sekstisointu (esim. I6), olivatpa muut sävelet sitten missä järjestyksessä tai kuinka kaukana toisistaan tahansa, ja sama sointukohtainen informaatio tulee esille myös merkinnästä C/E. Ainut asia, jota reaalisointumerkintä ei kerro, on soinnun tonaalinen funktio, eli onko kyseessä I, IV, V vai jonkun muun asteen sointu.
 
Janus
20.05.2012 22:27:59
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

jorre: Jos oikein tarkkoja ollaan, niin eihän tolppamerkintäkään ilmennä millään tavalla hajotusta, asettelua tai lisäsäveliä.
 
Toi on muuten ihan totta. Piti tarkistaa, I stand corrected.
 
Silti en "tasapäistäisi" tolppamerkintöjä ja reaalisointumerkkejä ihan täysin noin kuin kuvailit...
 
wavelength
21.05.2012 09:21:26
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

jorre: Jos oikein tarkkoja ollaan, niin eihän tolppamerkintäkään ilmennä millään tavalla hajotusta, asettelua tai lisäsäveliä.
 
Jos soinnun terssi on alimmaisena, niin kyseessä on sekstisointu (esim. I6), olivatpa muut sävelet sitten missä järjestyksessä tai kuinka kaukana toisistaan tahansa, ja sama sointukohtainen informaatio tulee esille myös merkinnästä C/E. Ainut asia, jota reaalisointumerkintä ei kerro, on soinnun tonaalinen funktio, eli onko kyseessä I, IV, V vai jonkun muun asteen sointu.

 
Tämä on muuten hämmentävä tieto, joka panee miettimään, mikä järki on ylipäätään käyttää (ja opetella käyttämään) klassisia tolppamerkintöjä. Pieni järjen häivähdys olisi siinä, jos em. seksti- ja kvarttisekstimerkinnät (puhumattakaan laajempien sointujen merkinnöistä) viittaisivat nimenomaan soinnun intervallirakenteeseen ahtaassa ajattelussa. Jos ja kun näin ei kuitenkaan ole, eikö olisi järkevämpää ilmoittaa sointukäännös bassosävelen mukaan -- esim. popjazz-puolella joskus näkee reaalisointumerkkejä mukailevia I/3-tyylisiä merkintöjä.
 
Dr Dominant
21.05.2012 10:18:56
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Sointumerkintäkäytännöt joko reaalisointumerkein tai tolpin ovat olemassa sitä varten että niillä on helppoa kirjoittaa harmonian olennainen informaatio soittajalle. Loppupeleissä molempia järjestelmiä käyttämään vaaditaan muusikko joka ymmärtää harmoniasta ja omasta instrumentistaan sen verran, että pystyy soveltamaan musiikkityylistä ja tilanteesta riippuen miten sointumerkin toteuttaa. Mikäli soittajalla tieto/taitotaso ei vielä riitä tähän, mikään sointumerkkijärjestelmä ei ole riittävän hyvä ja silti käytännöllinen (helppo lukea ja mahtuu lappuun viemättä kohtuuttomasti tilaa) auttamaan soittajaa maaliin.
 
Silloin kun halutaan aivan tietty spesifi hajotus soinnusta, on päädytty kirjoittamaan nuotteja viivastolle. Tässä menetelmässä ei tarvitse pähkäillä merkintätapojen viidakkoa, vaan viivastolla olevat sävelet ovat yksiselitteisiä.
 
"Dr. Dominant, I presume?"
nisumaka
21.05.2012 11:39:20 (muokattu 21.05.2012 11:43:55)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kiitos Dr Dominant selventävästä tekstistä. Ehkäpä asettelin alussa kysymykseni väärin. Juuri näin olen itse tehnyt, kuten kuvaat. Sävellyksissäni kirjoitan tarkat nuotit, kun haluan harmonian kulkevan tietyllä tavalla absoluuttisen tarkasti. Näin tein esimerkiksi edellisellä kerralla, kun sävelsin biisin Temppelin aukion kirkon uruille, kitaralleni ja kuorolle. Kaikki yksiselitteisellä tavalla paperiin. Käytän Sibelius 6 Firstiä.
 
Nyt harjoittelen erityisesti kuuntelemaan sointujen käännöksiä ja käytän tässä kirjoittamaasi Toonikaa. Olen saavuttanut vanhan tason kaavan mukaan (tammikuu-huhtikuu 4kk meni) 1/3-2/3, ja nyt siis harmoniapuolella käännökset menossa. Elokuussa tarkoitus tehdä (tenttiä) kirja loppuun. Ostin EarMaster5:sen, jotta saan harjoitettua korvaa riittävästi. CD on hyvä, mutta luonnollisesti kirja+CD on rajallinen määrä harjoituksia, ja käytännössä käy niin, että harjoitteet oppii aika nopeasti ulkoa. Tuo EarMaster5 on erinomainen, kun siihen voi itse konfiguroida harjoituksia, jolloin kone generoi annettujen rajaehtojen mukaisia tehtäviä ;-)
 
Olen huomannut solfauksen osalta, että aina, kun miellän tehtävän "otelautaan", toisin sanoen mielessäni soitan tehtävän, silloin opin tehtävän aina tehokkaasti. Tästä syystä kyselin vähän näitä neuvoja, ja hyviähän täältä taas sainkin. Menen fasulta ostamaan pari kirjaa tässä. Ja huomena tiistaina on pyrkiminen erääseen musiikkialan oppilaitokseen, jossa siis sitten tentin Dr Dominantin kirjan loppuun ja siitä sitten etiäpäin on hyvä jatkaa ;-)
 
Dr Dominant
21.05.2012 12:00:18
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Juu, tuo tolppa-analyysin hyöty on nimenomaan siinä että oppii tonaalisen harmonian mekanismit. Itse en näkisi että tämä väline on prima vista-tilanteeseen optimoitu, enemmänkin oppimisen väline. Tosin tietty kenraalibassomerkinnöistä on aikoinaan soitettu ihan kuten reaalisointumerkeistä tänä päivänä soitellaan.
 
Sointujen _hajotukset_ on sen verran laaja aihe, että siitä ei ihan helpolla saa tyhjentävää ja samalla helposti sulavaa oppikirjaa tehdyksi. Yleensä siinä vaiheessa kun pidemmälle mennään hajotusten kanssa, soittajalla on jo kehittynyt ymmärrys harmoniasta siihen pisteeseen että oppimateriaali on jo muuttunut tarpeettomaksi ;-)
 
Goodrichin kirja on kyllä hyvä, sitä voin itsekin suositella.
 
Toi sointukäännösten ja hajotusten maailma on niin kovin riippuvainen tilanteesta. Jos säestät esim. yksin kitaralla vaikkapa laulajaa vs. soitat bändissä jossa on kaksi kitaristia, kiipparit, puhallinsektio ja kööri. Ekassa tapauksessa sun pitää hoitaa bassolinjat ja vaikka mitä muuta, ja tilaa on niin paljon kuin haluat ottaa. Jälkimmäisessä tekstuuri on todennäköisesti niin täynnä että jo selkeyden vuoksi on syytä soittaa "pienemmin".
 
Musiikin tyylilaji tuo oman kulmansa myös, miten siis tulkitsisit (eli millaisen hajotuksen valitset) kun sävellaji on C-molli ja sointumerkki lapussa sanoo G7 tyylilajin ollessa a) pop-iskelmä b) bebop c) koraali d) hard rock??
 
Sitten tulee vielä tämä, että mistä soinnusta tullaan mihin sointuun = äänenkuljetus. Yksi hajotus toimii hienosti itsenäisenä, mutta jospa vaikka nyt säestät yksin sitä laulajaa ja valitsemasi edellinen sointuhajotus tekee seuraavaan hajotukseen siirtymisen teknisesti mahdottomaksi. Jompaakumpaa on muutettava jotta saat sointujen vaihdoksen taittumaan. Soitto- ja instrumenttitekniset jutut siis vaikuttavat myös, yksi asia on helppo pianolle ja vaikea kitaralle tai päinvastoin.
 
Tässä nyt ihan päällimmäiset ajatukset sointuhajotusten suosta harmonian erämaassa ;-)
 
"Dr. Dominant, I presume?"
nisumaka
01.06.2012 10:43:51
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Dr Dominantille.
 
Kunnioittavasti kumarrellen ja kiitellen ilmoitan, että kirjasi pohjalta treenasin tämän kevään ja nyt mulle aukesi oppilaspaikka musiikkiopistosta. JIPPII. Tavoitteena on suorittaa musiikin keskiasteen tutkinto. Käsittääkseni se on taso 14, nythän Toonika menee tasoon 10, josta siis 80% tuli tehtyä neljässä kuukaudessa ;-). Tästä on hyvä jatkaa.
 
Dr Dominant
01.06.2012 10:45:59
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kiitos nisumaka. Sun pitää kuitenkin osoittaa kiitos vähintäänkin yhtälailla myös Bitti-Hiisille!! Kovaa työntekoa vaan, toivottavasti jaksat into piukeana myös instituutiossa!
 
"Dr. Dominant, I presume?"
nisumaka
02.06.2012 09:40:54
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Toki kiitokset teille molemmille tekijöille, en vain tiennyt toisen tekijän nimimerkkiä.
 
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti