| Aihe: Välidominantti | 1 |
|---|
|
Olen joskus osannut muodostaa ja tunnistaa välidominantin, mutta nyt ei ajatus toimi. Voisiko joku yksinkertaisella tavalla kertoa minulle, millä tavalla tunnistan välidominanttisoinnun ja miksi se on välidominatti? Siinä oli muistaakseni sävellajiin kuulumaton sävel? Onko välidominantti sointu aina viidennen asteen sointu? Ja kuinka se kauttaviiva ajateltiin, mikä tuli kummalleko puolelle? |
|
En mä tarkkaa määritelmää tiedä mutta se on dominantti (eli yleensä viidennen tai seitsemännen asteen sointu) sitä seuraavalle soinnulle
Esim välidominanttiketju
G7 / C7 / F7 / Bbmaj7
Tuolta tarkempaa määritelmää:
http://www2.siba.fi/muste1/index.php?id=36&la=fi |
 baron
07.02.2012 07:54:06 (muokattu 07.02.2012 07:59:55) | |
|
weikka: Olen joskus osannut muodostaa ja tunnistaa välidominantin, mutta nyt ei ajatus toimi. Voisiko joku yksinkertaisella tavalla kertoa minulle, millä tavalla tunnistan välidominanttisoinnun ja miksi se on välidominatti? Siinä oli muistaakseni sävellajiin kuulumaton sävel? Onko välidominantti sointu aina viidennen asteen sointu? Ja kuinka se kauttaviiva ajateltiin, mikä tuli kummalleko puolelle?
Se on dominanttisointu (käytännössä septimisointu) jollekin muulle kuin ensimmäiselle asteelle.
C - A7 - Dm = A7 on välidominantti toiselle asteelle ja merkitään
I - V/II - II
C - Eb7 - Dm = Eb7 on sijaisvälidominantti toiselle asteelle ja merkitään
I - sV/II - II
Edit: Tuossa ylläolevassa Siban linkissä on perusteellisempi selvitys aiheesta.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
Ensiksi kannattaa selvittää, millaisia eri dominanttisointuja on olemassa. Näin hatusta heittäen löydän neljä kategoriaa:
1) Sävellajiin kuuluvat dominantit, esim. C-duurissa G7.
2) Niin sanotut blues-dominantit. Duuribluesit usein soinnutetaan pelkillä dominanttiseptimisoinnuilla, eikä niillä ole varsinaisesti mitään tekemistä dominantti-toonika-purkauksien kanssa.
3) Välidominantit
4) Sijaisdominantit
Jos löydät biisistä jonkin dominanttiseiskan tai ylipäätään duurisoinnun, joka ei kuulu sävellajiin, eikä kyseessä ole bluestyyppinen harmonia, on em. sointu todennäköisesti joko välidominantti tai sijaisdominantti. Välidominantit purkautuvat oletetusti kvartin ylöspäin (tai kvintin alaspäin), joten C-duurin välidominanttisointuja voivat olla:
- C7, purkautuu F-duuriin. Merkitään V7/IV, "välidominantti neljännelle asteelle"
- D7, purkautuu G-duuriin. V7/V
- E7, purkautuu A-molliin. V7/VI
- (G7, purkautuu C-duuriin. V7)
- A7, purkautuu D-molliin. V7/II
- B7, purkautuu E-molliin. V7/III
Jos F7 purkautuisi oletettuun suuntaansa, olisi sen kohdesointu Bm7b5 tai vähennetty kolmisointu. Koska vähennetty kolmisointu on epävakaa, se ei voi toimia toonikana, eikä sille ole olemassa välidominanttia.
Mikäli biisissä vastaan tullut dominanttisointu ei ollut mikään näistä, se on sijaisdominantti. Sijaisdominantit purkautuvat oletetusti pienen sekunnin alaspäin, joten C-duurin sijaisdominanttisointuja voivat olla:
- Db7, purkautuu C-duuriin. Merkitään sV7/I, "sijaisdominantti ensimmäiselle asteelle"
- Eb7, purkautuu D-molliin. Merkitään sV7/II
- F7, purkautuu E-molliin. sV7/III
- Gb7, purkautuu F-duuriin. sV7/IV
- Ab7, purkautuu G-duuriin. sV7/V
- Bb7, purkautuu A-molliin. sV7/VI
Huomaa, että seitsemännen asteen vähennetylle kolmisoinnulle ei ole olemassa myöskään sijaisdominanttia.
Kun koko paletti laitetaan pinoon, voidaan huomata, että kaikilta C-duurin säveliltä sekä siihen kuulumattomilta säveliltä löytyy joko sävellajin dominantti, välidominantti tai sijaisdominantti, ja kukin niistä voidaan purkaa jollekin sävellajin asteelle:
C7 -> F
Db7 -> C
D7 -> G
Eb7 -> Dm
E7 -> Am
F7 -> Em
Gb7 -> F
G7 -> C
Ab7 -> G
A7 -> Dm
Bb7 -> Am
B7 -> Em
Sama pätee toki mollissakin... |
|
Todella mukava ja havainnollinen selvennys wavelengthiltä. Plussan pamautin. Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan! |
 Jzci
04.04.2012 10:46:07 | |
|
Tarkoittavatko sijaisdominantti ja tritonuskorvaus samaa asia? |
|
Jzci: Tarkoittavatko sijaisdominantti ja tritonuskorvaus samaa asia?
Ainakin käytännössä. Joku teoreetikko voi tulla kertomaan onko niillä periaatteellista eroa?
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
Sijaisdominantti ja tritonuskorvaus ovat kaksi eri suomennosta samalle ilmiölle. Eli täysin samaa asiaa näillä kahdella nimityksellä tarkoitetaan.
"Dr. Dominant, I presume?" |
 Janus
04.04.2012 11:39:41 (muokattu 04.04.2012 11:50:19) | |
|
Dr Dominant: Sijaisdominantti ja tritonuskorvaus ovat kaksi eri suomennosta samalle ilmiölle. Eli täysin samaa asiaa näillä kahdella nimityksellä tarkoitetaan.
...näin ilmeisesti vain rytmimusiikin puolella? ("substitute dominant" vs. "tritone substitution")
http://en.wikipedia.org/wiki/Tritone_substitution
EDIT: Siis Dr. on varmasti täysin oikeassa siinä, että suomen kielessä "sijaisdominantilla" ei tarkoteta muuta "substitute dominant"-ilmiötä kuin tuota tritonuskorvausta. Olin vain muistavinani, että suoralla engl. käännöksellä (s.d.) oli joku muukin merkitys. Itse yritän opettaessa painottaa tritonuskorvaus-ilmaisua, mutta koska analyysimerkinnässä lukee "sV7/I" tms. niin se "sijais-/substitute-" etuliite pitää kuitenkin selvittää... |
|
Juu Janus, sitä koetin ilmaista käyttämällä tuota "suomennos"-sanaa. Vanhetessa tulee laiskaksi, ei jaksa enää niin seikkaperäisesti naputtaa :D
"Dr. Dominant, I presume?" |
Jzci
04.04.2012 13:10:36 | |
|
Olin vain muistavinani, että suoralla engl. käännöksellä (s.d.) oli joku muukin merkitys.
Tätä lähinnä itsekin tuossa mietin, että voiko tuo sijaisdominantti tarkoittaa jotain muutakin kuin tritonuskorvausta. Esim. joskus muistan kuulleeni termin medianttikorvaus (?) joka on jäänyt käsitteenä vähän hämärän peittoon. Itseasiassa minulla ei ole oikeastaan muuta hajua kuin että jotain tekemistä sillä on kolmannen asteen kanssa.. Db7#11 -> Dmaj7 (:D) ? Lienen melko kujalla tämän jutun kanssa, mutta jos joku voisi valaista vähän että mitä tarkoittaa medianttikorvaus? |
|
Jzci: Tätä lähinnä itsekin tuossa mietin, että voiko tuo sijaisdominantti tarkoittaa jotain muutakin kuin tritonuskorvausta. Esim. joskus muistan kuulleeni termin medianttikorvaus (?) joka on jäänyt käsitteenä vähän hämärän peittoon. Itseasiassa minulla ei ole oikeastaan muuta hajua kuin että jotain tekemistä sillä on kolmannen asteen kanssa.. Db7#11 -> Dmaj7 (:D) ? Lienen melko kujalla tämän jutun kanssa, mutta jos joku voisi valaista vähän että mitä tarkoittaa medianttikorvaus?
Olen käsittänyt niin, että medianttikorvaus ja submedianttikorvaus ovat terssin päässä alkuperäisestä soinnuasteesta ja sisältävät sen kanssa paljon samoja säveliä. Esim. C-duurissa Cmaj7:n (c-e-g-h) medianttikorvaus on III-aste Em7 (e-g-h-d), ja submedianttikorvaus VI-aste Am7 (a-c-e-g). Näitä korvauksia käytetään tuomaan vaihtelua ja mielenkiintoa soinnutuksiin. Mm. jazzissa yleinen II-V-I sointukulku on Max Tabellin mukaan muokattu klassiselta puolelta IV-V-I kulusta korvaamalla IV-aste sen submedianttikorvauksella. Lisätietoa löytyy ainakin Tabellin kirjasta 'Jazz musiikin harmonia'.
Kyllä nyt on niin, että kyllä näin on. |
|
Kannattaa myös muistaa, että välidoninantti ei aina purkaannu sitä vastaavalle asteelle, aivan kuten ei dominanttikaan (harhalopukke jne.).
Esim. C - E7 - F olisi asteena I -V7/VI - IV
tai välidominantit voivat muodostaa "ketjun"
Esim. C - A7 - D7 - G7 - C
Englanninkielinen termi "secondary dominanth" on siinä mielessä osuvampi kuin väli(?)dominantti, että se on ikään kuin transponoitu V-aste suhteessa johonkin sointuasteeseen. |
baron
12.04.2012 18:50:20 (muokattu 12.04.2012 18:51:06) | |
|
piiska2: Kannattaa myös muistaa, että välidoninantti ei aina purkaannu sitä vastaavalle asteelle, aivan kuten ei dominanttikaan (harhalopukke jne.).
Relatiivinen dominantti?
Bb7 - C
H7 - C
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
Jzci
23.04.2012 11:38:49 | |
|
Turpahöylääjä: Olen käsittänyt niin, että medianttikorvaus ja submedianttikorvaus ovat terssin päässä alkuperäisestä soinnuasteesta ja sisältävät sen kanssa paljon samoja säveliä. Esim. C-duurissa Cmaj7:n (c-e-g-h) medianttikorvaus on III-aste Em7 (e-g-h-d), ja submedianttikorvaus VI-aste Am7 (a-c-e-g). Näitä korvauksia käytetään tuomaan vaihtelua ja mielenkiintoa soinnutuksiin. Mm. jazzissa yleinen II-V-I sointukulku on Max Tabellin mukaan muokattu klassiselta puolelta IV-V-I kulusta korvaamalla IV-aste sen submedianttikorvauksella. Lisätietoa löytyy ainakin Tabellin kirjasta 'Jazz musiikin harmonia'.
Je. Kyllä tuossa minulla taisi olla tavallaan jotain järkeäkin taustalla. Ajattelin että tässä: "Db7#11 -> Dmaj7" tapahtuu V - I jossa tuo vitosaste on korvattu siitä terssin päässä olevalla dominanttisoinnulla. Sitten vielä nappasin tuon alkuperäisen soinnun (A7) seiskasävelen matkaan tuohon, ja kolmonen tuleekin jo tuosta Db soinnun perussävelestä. Pitääpä testata että miltä moinen edes kuulostaa, nyt ei ole minkäänlaista soitinta käsillä. Tuskinpa tällaisia juttuja tulee mihinkään edes ikinä käytettyä, mutta samahan se on vähän pähkäillä välillä jotain. |
|
Jzci: "Db7#11 -> Dmaj7" ... Pitääpä testata että miltä moinen edes kuulostaa, nyt ei ole minkäänlaista soitinta käsillä. Tuskinpa tällaisia juttuja tulee mihinkään edes ikinä käytettyä, mutta samahan se on vähän pähkäillä välillä jotain.
No sehän kuulostaa oikein kivalta ja oikeastaan tekee mieli heti käyttää sitä. Merkkaisin sen C#7#11 eikä Db7#11, kun I aste on D. |
baron
24.04.2012 23:31:51 (muokattu 24.04.2012 23:52:07) | |
|
levesinet: No sehän kuulostaa oikein kivalta ja oikeastaan tekee mieli heti käyttää sitä. Merkkaisin sen C#7#11 eikä Db7#11, kun I aste on D.
Relatiivinen dominantti rV/III - I
Haetaan overtonea.
Tuolle VII dominantille lähin asteikko on yleensä mixb2b6, bVII olisi overtone jota nyt tässä haetaan.
Onhan tässä eksoottista se että Levinen mukaan 7#11 sointu voi purkautua sävelaskeleen ylöspäin ja tässä vain puoli.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
