| Aihe: Olen umpikujassa. | 1 |
|---|
|
Olen soittanut kitaraa 8-9 vuotta aina välillä aktiivisemmin ja välillä vähemmän aktiivisesti. Aiemmin rämpyttelin akustista, mutta todella epäsäännöllisesti. Olen aina pitänyt soittamista semmoisena kivana rämpyttelyharrastuksena sohvan kulmassa, mutta nyt alkaa harmittamaan, etten tiedä teoriasta juuri tuon taivaallista enkä mielestäni ole kyllä kitaristinakaan kehittynyt 5 vuodessa yhtään.
Jokatapauksessa olen tykännyt sävellellä omaksi huvikseni ja yhdelle bändillekin kuutisen vuotta. Aika pitkälti joudun korvakuulon varassa menemään, että mikä mielestäni kuulostaa hyvältä ja mikä ei. En osaa nimetä, että mitä mikin esim. sointukuvio tarkoittaa ja, että minkälainen melodia siihen sopii. Toki pystyn jotain asteikkoja rullaamaan edestakas, muodostaen niistä jotain todella yksinkertaisia melodioita. Tämän vuoksi olen sohinut aika pitkälti korvakuulolla, jos olen jotain vähääkään haastavampaa koittanut. Pystyn jotenkin jotain helppoja kaavoja noudattamaan sointukuvioissa, mutta ongelma on etten ole pitkään aikaan saanut mitään uutta sävellyksiini. Mielestäni kaikki on saman vanhan toistoa eri temmossa.
http://randomg.shelli.fi/Huulirasva … evator%20From%20Ass%20to%20Ears.mp3
Tuossa nyt viimeisin sävellykseni, joka ei juuri osaa tyydyttää enää, koska tuo on tehty tässäkin osoitteessa 50 kertaa ennemmin. Diggailen tehdä tuon tyyppistä mjysiikkiä, mutta kysymys olisi, että miten tuommosesta kamasta voisi tehdä vielä monipuolisempaa ja, että mihin mun kannattaisi alkaa kiinnittään teoriapuolella ensimmäisenä huomiota, jotta voisin oppia ymmärtämään sävellyshommia paremmin?
Kuuntelen paljon erilaisia piisejä ja koitan niistä kerätä vaikutteitakin, mutta lopputulos on aina se sama 3-4 sointua, joista rakentuu oma kappaleeni. :{D
En vastaavaa topikkia pikatonkimisella löytänyt, joten pahoittelut, jos jossain on jo valmiita vastauksia. Olisin kiitollinen, jos löytäisitte mulle viidennen, ehkä kuudennenkin soinnun, tai jos neuvoisitte sitä kohti. |  EP
07.01.2012 18:00:11 (muokattu 07.01.2012 18:03:29) | |
|
milkman: Olen soittanut kitaraa 8-9 vuotta aina välillä aktiivisemmin ja välillä vähemmän aktiivisesti. Aiemmin rämpyttelin akustista, mutta todella epäsäännöllisesti. Olen aina pitänyt soittamista semmoisena kivana rämpyttelyharrastuksena sohvan kulmassa, mutta nyt alkaa harmittamaan, etten tiedä teoriasta juuri tuon taivaallista enkä mielestäni ole kyllä kitaristinakaan kehittynyt 5 vuodessa yhtään.
Jokatapauksessa olen tykännyt sävellellä omaksi huvikseni ja yhdelle bändillekin kuutisen vuotta. Aika pitkälti joudun korvakuulon varassa menemään, että mikä mielestäni kuulostaa hyvältä ja mikä ei. En osaa nimetä, että mitä mikin esim. sointukuvio tarkoittaa ja, että minkälainen melodia siihen sopii. Toki pystyn jotain asteikkoja rullaamaan edestakas, muodostaen niistä jotain todella yksinkertaisia melodioita. Tämän vuoksi olen sohinut aika pitkälti korvakuulolla, jos olen jotain vähääkään haastavampaa koittanut. Pystyn jotenkin jotain helppoja kaavoja noudattamaan sointukuvioissa, mutta ongelma on etten ole pitkään aikaan saanut mitään uutta sävellyksiini. Mielestäni kaikki on saman vanhan toistoa eri temmossa.
http://randomg.shelli.fi/Huulirasva … evator%20From%20Ass%20to%20Ears.mp3
Tuossa nyt viimeisin sävellykseni, joka ei juuri osaa tyydyttää enää, koska tuo on tehty tässäkin osoitteessa 50 kertaa ennemmin. Diggailen tehdä tuon tyyppistä mjysiikkiä, mutta kysymys olisi, että miten tuommosesta kamasta voisi tehdä vielä monipuolisempaa ja, että mihin mun kannattaisi alkaa kiinnittään teoriapuolella ensimmäisenä huomiota, jotta voisin oppia ymmärtämään sävellyshommia paremmin?
Kuuntelen paljon erilaisia piisejä ja koitan niistä kerätä vaikutteitakin, mutta lopputulos on aina se sama 3-4 sointua, joista rakentuu oma kappaleeni. :{D
En vastaavaa topikkia pikatonkimisella löytänyt, joten pahoittelut, jos jossain on jo valmiita vastauksia. Olisin kiitollinen, jos löytäisitte mulle viidennen, ehkä kuudennenkin soinnun, tai jos neuvoisitte sitä kohti.
Jospa lähtisit ihan siitä melodiasta liikkeelle, jos sulla on vaikka valmis teksti niin lukisit sen vaikka ensin muutamaan kertaan ajatuksella.
Sitten alkaisit etsiä sopivaa tunnelmaa sen melodian avulla ja unohtaisit kokonaan ne soinnut siinä vaiheessa. | levesinet
07.01.2012 20:23:14 (muokattu 07.01.2012 20:31:04) | |
|
Onko modulaatiot eli sävellajin vaihdokset tuttuja? Voisit miettiä, että missä sävellajeissa biisisi menevät ja menevätkö kaikki osat samassa sävellajissa vai eri sävellajeissa. Jos et tiedä, mikä sävellaji on, niin ehkä kannattaa hankkia Tohtori Toonika -kirja.
Jonkun verran voi saada tietoa irti tämän osion FAQeista, esim. Sointujen laadut, asteet, käännökset ja käyttö
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=39&t=24497
tai Wikipediasta
http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4vellaji
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sointu
Biisisi menee A-mollista. Ehkä yllättäen tulee mieleeni brasilialainen Clube da Esquina. He kokeilivat monenlaisia sointukulkuja ja niihin ei taida perinteinen teoria edes istua kovin hyvin.
Outro cais - 4 sointua mutta otetaankin mukaan Gm, joka piristävästi ei kuulu A-mollisävellajiin
http://www.youtube.com/watch?v=E7FH294_Wp4
Am D/A Am D/A Am D/A Am D/A
Am Gm Am Gm
Gm Em Gm Em
(loppu: Em Em/D C#m7b5 Cmaj7 Am Am/G F#m7b5 Am/E Dsus4)
Tudo que você podia ser - enemmän ja laajempia sointuja
http://www.youtube.com/watch?v=GGmGMEVbTAY
Täältä löytyy soinnut ja vielä ystävällisesti näytetään, miten ne otetaan:
http://www.cifraclub.com.br/milton-nascimento/tudo-que-voce-podia-ser/
http://www.cifras.com.br/cifra/milt … -nascimento/tudo-que-voce-podia-ser
Vento de Maio - vielä villimpää kamaa
http://www.youtube.com/watch?v=Z1zaiaWvNkE
Soinnut ja miten ne otetaan:
http://www.cifras.com.br/cifra/lo-borges/vento-de-maio
En ole kitaristi mutta täällä on muutamat kitaristit todenneet, että teoria on helpompi omaksua kiipparin kuin kitaran ääressä. |  milkman
07.01.2012 22:36:15 (muokattu 07.01.2012 22:49:36) | |
|
levesinet: Onko modulaatiot eli sävellajin vaihdokset tuttuja? Voisit miettiä, että missä sävellajeissa biisisi menevät ja menevätkö kaikki osat samassa sävellajissa vai eri sävellajeissa.
Kyllä ovat sinänsä tuttuja, että tiedän suurinpiirtein idean. Vakuuttavaa? :D Toki tässäkin kohdassa teoriatuntemus ja itseluottamus on tullut aika hyvin vastaan, etten ole osannut mielestäni hyvän kuuloisesti hypätä toiseen sävellajiin, siksi käytännössä ollut ihan unholassa koko modulaatio. Ehkä oon ajatellut liian itsekriittisestikin osittain ja jättänyt vähemmänkin kaukaisemman jutun suosiolla pois ja luottanut vanhaan. Juuri tuosta haluan nyt pois.
Kiitokset kuitenkin sinun, olen tässä nyt reenaillut sävellajin muutosta siten, että hahmotellut juurikin tuolle piisille jatkoa eri sävellajiin pomppaamalla ja jo pienellä harjoittelulla oivaltanut taas pari unholassa ollutta niksiä, joita voisi sopivassa tilanteessa ehkä käyttääkin.
Pitäs varmaan antaa lähteä poukkoilemaan minne sattuu välillä. Kuten joskus ehkä teinkin. Säätänä. | levesinet
08.01.2012 02:48:24 (muokattu 08.01.2012 03:05:30) | |
|
milkman: Kyllä ovat sinänsä tuttuja, että tiedän suurinpiirtein idean. Vakuuttavaa? :D
Jees, taidat olla vaatimaton. Kirjoitanpa huvikseni vähän lisää, josko saisit vielä ideoita.
Pari vuotta takaperin tein hissimusan sävellysalgoritmin. Se on varsin kaavamainen. Tietokoneohjelmani generoi biisejä, joissa rakenne AABACA (idea: rakennetta olisi hyvä vaihdella joskus). Jokainen osa (A tai B tai C) on joko 8 tai 16 tahtia pitkä. Jokaisella osalla on oma sointukulku. Tietokoneohjelmaan olen luetellut (ns. generatiivisena kielioppina) kaikki mahdolliset sointukulut A-osille, B-osille ja C-osille. Ns. kvinttikiertoja on varsinkin B- ja C-osissa. Kromaattista sekvenssiä esiintyy muistaakseni A-osissa. Ohjelma valitsee umpimähkään A:n sointukulun, B:n sointukulun ja C:n sointukulun. Sitten se generoi sellaisen melodian, joka noudattaa sointujen kanssa yhteen sopivia sävelasteikkoja. Valitettavasti melodiat eivät ole kovin mieleenpainuvia. :D
Ohjelma ei osaa tuottaa eri tahtilajeja. Se olisi yksi tapa saada vaihtelua biiseihin, että vaihtelee rytmejä ja jopa tahtilajeja biisistä toiseen tai biisin aikana.
Mutta nyt oli siis puhe soinnuista. Jos nyt jostain syystä tekisin käsin parikymmentä saman tyylisuunnan biisiä (melkein kaikissa sama tahtilaji ja suunnilleen sama rytmi mutta tempo vaihtelisi) yhtenä isona projektina, niin pitäisin kirjaa biisien aloittavista soinnuista, ainakin kahdesta ensimmäisestä soinnusta. Pyrkisin siihen, että olisi mahdollisimman monta erilaista kahden ekan soinnun yhdistelmää. Ja sitten kun alkaisi olla aika käyttää uudestaan samoja alkusointuja, niin muuttaisin harmonista rytmiä, esim.
Biisi 1: D | Am7 | ...
versus
Biisi 2: D | D | Am7 | Am7 | ...
Laitetaas vielä kaksi muuta aloittavaa sointuparia:
Biisi 3: D | Em7 | ...
Biisi 4: Em7 | A7b9 | ...
Eli sen sijaan että sointu vaihtuu aina tahdin välein niin vaihtuisikin kahden tahdin välein tai olisi monta sointua yhden tahdin aikana jne. Näin saadaan nopeasti monia eri kombinaatioita.
Onko sointuaste tai asteanalyysi käsitteenä tuttu? Esim. D-duuribiisi usein alkaa ja päättyy D-duurisointuun, sävellajin perussointuun. Kuitenkin sama biisi voidaan transponoida vaikka F-duuriin tai B-duuriin ja soittaa eri korkeudelta. Se onkin mukavaa vaihtelua, että albumilla biisit soivat eri sävellajeissa. Kuitenkin ylläolevaa vielä täsmentäisin: nimittäin pyrkisin siihen, että olisi mahdollisimman monta erilaista kahden ekan soinnun yhdistelmää sointuasteina ajateltuna. Asteajattelulla, ottamatta kantaa konkreettiseen sävellajiin, saadaan ylläolevat biisien alut muotoon:
Biisi 1: I | Vm7 | ...
Biisi 2: I | I | Vm7 | Vm7 | ...
Biisi 3: I | IIm7 | ...
Biisi 4: IIm7 | V7b9 | ...
Ja siis tuon lisäksi, sen sijaan että kaikki olis D-duuribiisejä (tuossa yllä myös biisi 4 olisi D-duuribiisi, jos kerran Em7 on II asteen molliseptimisointu - oletko äskettäin tehnyt biisiä joka alkaa muulla kuin I asteen soinnulla, sävellajin perussoinnulla? Minä en...), niin ne kannattaiskin kirjoittaa eri sävellajeihin ihan vaan vaihtelun vuoksi.
Ylläolevaan liittyy myös ajatus moodista (tai kirkkosävellajista). Esim. biisissä 1, jossa on I asteen duurisointu (D) ja sen perään V asteen molli(septimi)sointu (Am7), edustaa oikeastaan miksolyydistä moodia. Tykkään miksolyydisestä moodista ja se näkyy sointukuluissa niin että laitan aika usein V:n asteen soinnuksi molliseptimisoinnun (m7) tai mollinoonisoinnun (m9) ja sen perään I asteen duurisoinnun.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirkkos%C3%A4vellaji
V:n asteen sointu on perinteisessä klassisessa musiikissa oletusarvoisesti dominanttisointu sekä nimeltään että funktioltaan. Sävellajin I aste on nimeltään toonika ja V aste on nimeltään dominantti. Usein V asteen sointu johtaa I asteen sointuun ja tätä sanotaan kadenssiksi. Jos haluat opiskella eri tapoja päättää biisi, niin tutustu kadenssin käsitteeseen. Kadensseja on erilaisia ja niitä voi vaikka keräillä.
Varsinainen dominanttiseptimisointu on duurisointu, jossa on duuriterssi ja alennettu 7. aste, esim. A7 (a, cis, (e,) g). Kuitenkin on olemassa monenlaisia dominanttifunktioisia sointuja, joista kaikki eivät ole V asteella eivätkä edes sisällä duuriterssiä tai tritonusintervallia. V asteen ohella dominanttifunktioisia sointuja tuntuu esiintyvän alennetulla II asteella (bII) ja VII asteella ja bVII asteella. Oletetaan että biisi loppuu a-molliin:
Lopetus 1: E(7) | Am (perinteinen, klassinen)
Lopetus 2: Em(7) | Am (doorinen tai aiolinen, nykyajalle tyypillinen)
Lopetus 3: G | Am (doorinen tai aiolinen, nykyajalle tyypillinen)
Lopetus 4: Bb(b5) | Am (flamenco)
Lopetus 5: G#dim | Am (klassinen, ei ole ollut suosiossa aikoihin?)
Plagaalisessa kadenssissa on IV asteen sointu
Lopetus 6: Dm6 | Am
Jne.
Olen usein lähtenyt liikkeelle ajattelemalla sointukulkua ja vasta sen pohjalta miettinyt melodiaa, vaikkakin noin puolessa tapauksista melodia on ollut ensimmäisenä tai samanaikaisesti mielessä. Tosiaan yhden osan sointukulku on minulla useimmiten 8 tai 16 tahdin mittainen (mutta pariton määrä tahteja toisi vaihtelua!). Oli miten oli, voin lähteä ikään kuin täyttämään vaikkapa 8 tahtia joko alusta (2 ekaa sointua jne.) tai lopusta (millainen kadenssi? tai semikadenssi?). Tuntuu siltä, että kun siirtyy biisissä osasta toiseen ja samalla vaihtaa sävellajia, niin hyppy mihin tahansa sävellajiin on mahdollinen, riippumatta sävellajien välisestä suhteesta. Edellisen osan loppuun pystyy aina runttaamaan seuraavan osan suhteen dominanttifunktioisen soinnun, joskus se kuulostaa kyllä väkinäiseltä.
oivaltanut taas pari unholassa ollutta niksiä, joita voisi sopivassa tilanteessa ehkä käyttääkin
Monia niksejä pystyy kirjoittamaan muistiin, tosin pelkkä niksien keräily tekemättä välillä kokonaisia biisejä voi olla aika puuduttavaa.
Minulla on käsitteistö vähän hataralla pohjalla, joten toivottavasti en liiaksi väärinkäyttänyt sitä. ;) | milkman
08.01.2012 14:45:41 (muokattu 08.01.2012 20:04:47) | |
|
levesinet:
Eli sen sijaan että sointu vaihtuu aina tahdin välein niin vaihtuisikin kahden tahdin välein tai olisi monta sointua yhden tahdin aikana jne. Näin saadaan nopeasti monia eri kombinaatioita.
Juu, tuota olen harrastanut jonkin verran.
Onko sointuaste tai asteanalyysi käsitteenä tuttu? Esim. D-duuribiisi usein alkaa ja päättyy D-duurisointuun, sävellajin perussointuun. Kuitenkin sama biisi voidaan transponoida vaikka F-duuriin tai B-duuriin ja soittaa eri korkeudelta. Se onkin mukavaa vaihtelua, että albumilla biisit soivat eri sävellajeissa.
Oli suht tuntemattomia asteanalyysit ja sointuasteet käsitteinä, mutta aloinpas opiskelemaan niitäkin eilen jostain alottelijan sivustoista, jossa kaikki oli kirjoitettu niin selkeästi, että jopa minä tajusin jo jotain. Tänään olis tarkoitus jatkaa opiskeluja.
Biisi 1: I | Vm7 | ...
Biisi 2: I | I | Vm7 | Vm7 | ...
Biisi 3: I | IIm7 | ...
Biisi 4: IIm7 | V7b9 | ...
Ja siis tuon lisäksi, sen sijaan että kaikki olis D-duuribiisejä (tuossa yllä myös biisi 4 olisi D-duuribiisi, jos kerran Em7 on II asteen molliseptimisointu - oletko äskettäin tehnyt biisiä joka alkaa muulla kuin I asteen soinnulla, sävellajin perussoinnulla? Minä en...), niin ne kannattaiskin kirjoittaa eri sävellajeihin ihan vaan vaihtelun vuoksi.
Olin jo kirjoittamassa, etten edelleen tajua biisi 4:sta, mutta taidatkin tarkoittaa, että siinä on I -sointuna d. Joo tajuan. Siinähän sen mainitset kai selkeällä suomenkielellä, mutta... o/
Tuskinpa olen tehnyt ainakaan hetkeen juu, ei muistu mieleen. :D
Jos haluat opiskella eri tapoja päättää biisi, niin tutustu kadenssin käsitteeseen. Kadensseja on erilaisia ja niitä voi vaikka keräillä. Kiitos vinkistä.
Olen usein lähtenyt liikkeelle ajattelemalla sointukulkua ja vasta sen pohjalta miettinyt melodiaa, vaikkakin noin puolessa tapauksista melodia on ollut ensimmäisenä tai samanaikaisesti mielessä. Tosiaan yhden osan sointukulku on minulla useimmiten 8 tai 16 tahdin mittainen (mutta pariton määrä tahteja toisi vaihtelua!). Oli miten oli, voin lähteä ikään kuin täyttämään vaikkapa 8 tahtia joko alusta (2 ekaa sointua jne.) tai lopusta (millainen kadenssi? tai semikadenssi?). Tuntuu siltä, että kun siirtyy biisissä osasta toiseen ja samalla vaihtaa sävellajia, niin hyppy mihin tahansa sävellajiin on mahdollinen, riippumatta sävellajien välisestä suhteesta. Edellisen osan loppuun pystyy aina runttaamaan seuraavan osan suhteen dominanttifunktioisen soinnun, joskus se kuulostaa kyllä väkinäiseltä.
Meikäkin lähtenyt varmaan aina liikenteeseen sointukulkua ajattelemalla/sen tekemällä. Sen jälkeen oon improvisoinu/säveltäny muka vaikkapa a-osan melodian. Ja sitten usein vaihtanut b-osaan sointukulkua samassa sävellajissa, mutta jättänyt melodian suht samanlaiseksi, jolloin sille melodialle on mielestäni tullut uusi sävy ja lisää alaa. Tai sitten vaihtanut kokonaan melodiaakin ja jättänyt kyseisen kikkailun c-osaan...
Varmasti toisi mainitsemasi jutut vaihtelua, jos osaisi vain hyödyntää niitä paremmin. Pitää kyllä alkaa harjoittelemaan ihan tuota teoriapuolta nyt ens alkuun, jotta pystyy sen kautta hyödyntämään jotain enemmänkin. Kuten tajuamaan paremmin, että minkä soinnun sinne voi tunkea loppuun, ennen sävellajin vaihtamista. Sen olisi syytä tulla luonnostaan ja ilman kummempia miettimisiä. Otankin reenikseni nyt nuo sointuasteet ja sävellajien vaihdokset niin kauan, että ne on kunnolla hallussa.
Monia niksejä pystyy kirjoittamaan muistiin, tosin pelkkä niksien keräily tekemättä välillä kokonaisia biisejä voi olla aika puuduttavaa.
Olet varmaan oikeassa... :)
Kiitos kuitenkin vaivannäöstä jo toistamiseen. Kuulostavat nuo vinkit semmoisilta, joita kannattaa meikän nyt alkaa pänttäämään ja niin teen. Plussaa ansaitset! | EP
08.01.2012 23:05:43 | |
|
levesinet: Onko modulaatiot eli sävellajin vaihdokset tuttuja? Voisit miettiä, että missä sävellajeissa biisisi menevät ja menevätkö kaikki osat samassa sävellajissa vai eri sävellajeissa. Jos et tiedä, mikä sävellaji on, niin ehkä kannattaa hankkia Tohtori Toonika -kirja.
Jonkun verran voi saada tietoa irti tämän osion FAQeista, esim. Sointujen laadut, asteet, käännökset ja käyttö
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=39&t=24497
tai Wikipediasta
http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4vellaji
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sointu
Biisisi menee A-mollista. Ehkä yllättäen tulee mieleeni brasilialainen Clube da Esquina. He kokeilivat monenlaisia sointukulkuja ja niihin ei taida perinteinen teoria edes istua kovin hyvin.
Outro cais - 4 sointua mutta otetaankin mukaan Gm, joka piristävästi ei kuulu A-mollisävellajiin
http://www.youtube.com/watch?v=E7FH294_Wp4
Am D/A Am D/A Am D/A Am D/A
Am Gm Am Gm
Gm Em Gm Em
(loppu: Em Em/D C#m7b5 Cmaj7 Am Am/G F#m7b5 Am/E Dsus4)
Tudo que você podia ser - enemmän ja laajempia sointuja
http://www.youtube.com/watch?v=GGmGMEVbTAY
Täältä löytyy soinnut ja vielä ystävällisesti näytetään, miten ne otetaan:
http://www.cifraclub.com.br/milton-nascimento/tudo-que-voce-podia-ser/
http://www.cifras.com.br/cifra/milt … -nascimento/tudo-que-voce-podia-ser
Vento de Maio - vielä villimpää kamaa
http://www.youtube.com/watch?v=Z1zaiaWvNkE
Soinnut ja miten ne otetaan:
http://www.cifras.com.br/cifra/lo-borges/vento-de-maio
En ole kitaristi mutta täällä on muutamat kitaristit todenneet, että teoria on helpompi omaksua kiipparin kuin kitaran ääressä.
Ihan mielenkiintoista juttua, mut ite pidän melodiaa tärkeämpänä, siis säveltäessä.
Harmonia, soinnut jne. tulee sitten sovituspuolella, tietenkin poikkeuksiakin on mutta usein koen jokin sointukulun myös aika rajoittavana tekijänä. |  Numb
09.01.2012 09:48:03 | |
|
milkman: ...ongelma on etten ole pitkään aikaan saanut mitään uutta sävellyksiini. Mielestäni kaikki on saman vanhan toistoa eri temmossa.
Voipi kokeilla myös itsetehtyjä rajoituksia. Päättää vaikkapa, että kaikissa soinnuissa pitää vaikkapa olla mukana joku tietty sävel, ja miettii sen idean ympärille sointuja ja sitten vasta melodiaa.
Tekee melodiat jollain muulla instrumentilla kuin kitaralla. Laulu on aina saatavilla, ja luonteva melodiaväline :) Saattaa tuottaa tuloksia esimerkiksi edelliseen kohtaan yhdistettynä.
Kokeilut erilaisilla virityksillä...
Ihan mitkä tahansa muutokset mitä vain prosessiinsa voi keksiä.
Lanke trr gll -Kurt Schwitters | |
Olen itse myös samaa mieltä kuin pari muuta kommentoijaa, että kannattaa tehdä melodia ensin ja soinnut jälkeenpäin. Jos ensin keksii pari sointua joita sitten toistelee ja improvisoi päälle melodiaa, niin niistä soinnuista on vaikea irtaantua monipuolisempiin maisemiin. Yleensä käy niin että kun miettii mitä tulisi seuraavaksi niin ainoa mikä tulee mieleen on samat soinnut uudestaan, ehkä vähän eri järjestyksessä, jolloin koko biisistä tulee vain yhtä ja samaa.
Tarttuvan melodian kanssa ei ole niin väliä että soinnut ovat kuluneita.
Lisäksi olennainen osa melodiaa on rytmi. Kannattaa kokeilla kehittää jokin erikoinen rytmi ja tehdä kyseisen rytmin mukainen melodia. Usein sointujen päälle improvisoidessa rytmi on tavanomaista ti-ti-taa-ti-ti-taa, mutta mielenkiintoinen melodia saattaa vaatia rytmin joka on ti-taa-titta-ta-taa-taa-ti-taa.
Tee siis ensin mielenkiintoinen rytmi ja yritä tietoisesti noudattaa sitä improvisoidessa.
milkman: Kuuntelen paljon erilaisia piisejä ja koitan niistä kerätä vaikutteitakin, mutta lopputulos on aina se sama 3-4 sointua, joista rakentuu oma kappaleeni. :{D
Tätä vaikutteiden ottamista voisi myös yrittää tietoisesti kehittää. Kun sanot että kuuntelet biisejä ja yrität ottaa vaikutteita, niin mitä se tarkoittaa?
Vaikutteiden ottamisen tehostamiseksi voisit opetella soittamaan jonkun biisin, soinnut ja melodian, ja sitten teet oman melodian kyseisen biisin sointujen päälle. Näin kun teet tarpeeksi monen biisin kanssa niin eri biiseissä käytetyt erilaiset sointuratkaisut tulevat tutuiksi ja ne putkahtavat automaattisesti mieleen omia biisejä tehdessä.
Toinen vaihtoehto olisi ottaa pätkä kyseisen biisin melodiasta ja jatkaa tai muunnella siitä oma melodia, johon laadit myös omat soinnut.
Monipuolisia sointuratkaisuja voi myös etsiä klassisesta musiikista. Esim. Mozartin biisit ovat usein selkeitä ja pop-musiikkimaisia, samoin Tsaikovski, joten kokeile ottaa soinnut jostain klassisen musiikin kappaleesta ja tee niiden päälle oma melodia. Samoin kokeile ottaa melodia jostain klasari biisistä ja muuntele tai jatka sitä, esim. vaihda sen rytmi toisenlaiseksi.
Ja lopuksi vielä yleisellä tasolla olen kuullut että tekemällä oppii, ja että jos haluaa oppia tekemään hyviä biisejä niin niitä täytyy vaan tehdä jatkuvasti liukuhihnalla, välittämättä siitä että välillä tulee hyviä ja välillä huonoja. Kannattaa ehkä kokeilla vaikka käyttää 15 minuuttia joka päivä uuden biisin tekemiseen, eikä välitä siitä että biiseistä tulee välillä todella huonoja, sillä se on kaikki vain harjoittelua sitä varsinaista oikeaa biisin tekemistä varten. | |
>> Tarttuvan melodian kanssa ei ole niin väliä että soinnut ovat kuluneita.
Heh, tämä kävi niin silmiin, että oli pakko kommentoida. Asia on juuri näin. Kaikki musiikki, ja varsinkin sointukulut on niin kuluneita, että jos ne olisivat housuja, takapuoli näkyisi läpi. Musiikki mun mielestä differoituu a) lyriikasta b) melodiasta c) introsta/soolosta/outrosta d) sointukulku miellyttää korvaa. No tommoista tuli mieleen. Kun edellisen kerran sävelsin erääseen musiikkiteatteriesitykseen, suurin ongelma oli nimen omaan mulle se, että väänsin mä miten päin tahansa mun nuotit, aina tuli jotain sellaista, joka kuulosti "tutulta". Ja jos muuta ei mennyt pieleen, niin soittajat tuppasivat sovittamaan soittonsa siten, että se "tuttuus" löytyi sitten harjoitusten aikana, vaikka kuinka koitit laittaa lappuihin tarkat ohjeet. Tässä mielessä tämä ketju on hyvä, se laittoi mut ajattelemaan, miten tärkeä on "maistella sävellystä". Jos se maistuu tutulta tai puulta, sille pitää tehdä jotain, ja se, joka tohon kehittää hyvän neuvon, saa multa kukkia tai jäätelön. | milkman
09.01.2012 20:34:59 (muokattu 09.01.2012 20:38:18) | |
|
Tommi S.:
Tätä vaikutteiden ottamista voisi myös yrittää tietoisesti kehittää. Kun sanot että kuuntelet biisejä ja yrität ottaa vaikutteita, niin mitä se tarkoittaa?
Ilmaisin asian ehkä vähän hullunkurisesti. Usein tulee musiikkia kuunnellessa hieman ärsyttävästikin analysoitua. Analysoin mielessäni, että miten sen voi tehdä muka noin hienosti ja noin hienosti. Lienee kuitenkin lähempänä totuutta sanoa, että piisiä tehdessä usein vasta tajuan, että säveltämäni jutut menevät pelottavankin läheltä jotain vastikään kuuntelemaani levyä yms. Lähinnä yleisesti erilaisia musiikkityylejä koitan sekoitella ja tehdä erilaisia piisejä. Yritän tehdä musiikkiani ilman sen suurempia rajoja, vaikka lopulta kuitenkin huomaan olevani hirveän rajoitettu joka suhteessa. Mutta se kai johtuu taitotasosta.
Usein piisiä tehdessäni tosiaan viskaan menemään heti alkuunsa huonolta vaikuttavan jutun. Miksei sitä jatkaisi harjoitusmielessä, minne se sitten viekään.
Kiitoksia kaikille vinkeistänne. | Numb
10.01.2012 09:24:27 | |
|
milkman: Yritän tehdä musiikkiani ilman sen suurempia rajoja, vaikka lopulta kuitenkin huomaan olevani hirveän rajoitettu joka suhteessa.
Toisaalta, jos ajatellaan jonkun persoonallista ja tunnistettavaa sävellystyyliä, niin voihan sen ajatella rajoittuneisuutena...
Lanke trr gll -Kurt Schwitters | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
