| Aihe: Mikä on tahti tässä "Missä muruseni on" -laulussa? | |
|---|
|
baron: Entäs "Cuando calienta el sol"?
http://www.youtube.com/watch?v=_elgbArPwi4
Ei paha. Vähän turhan mahtipontinen. Viehättää kuitenkin enemmän nuo Twilight timen kromaattiset kiemurat, vaikka ovatkin kovin "sisäsiistejä". Pidättävät ja purkailevat just minne pitääkin. Jotain samaa, kuin Cherbourgin sateenvarjoissa. |
|
Nelisormimangusti: http://www.youtube.com/watch?v=yWHuZa1DxrM
paras 12/8
6/4 on vissiin aika harvinainen tapa käyttää saman verran tilaa kuin 12/8-tahti.
Cais
http://www.youtube.com/watch?v=M1E6EzoSPzM
baron: Entäs "Cuando calienta el sol"?
http://www.youtube.com/watch?v=_elgbArPwi4
6/8 |
|
levesinet: Cuando calienta el sol 6/8
Joissain lapuissa se on kirjoitettu 4/4 trioliksi.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
baron: Joissain lapuissa se on kirjoitettu 4/4 trioliksi.
Kerettiläistä!
Shokeeraavinta tähän mennessä on ollut kun sain käsiini Ravelin g-duuripianokonserton adagio assai -osan nuotit. Kyseessä on hidas valssi ja tahtilaji on 3/4, totta kai. Mutta vasemman käden säestys on kahdeksasosanuotteja! Katso sitten tätä (0:13-) ja laske valssitahti kolmeen niin että ekalle iskualalle mahtuu vasemman käden basso ja kerran soinnun yläpää, toiselle iskualalle sitten sama soinnun yläpää toiseen kertaan ja jälleen basso, kolmannelle iskualalle soinnun yläpää kaksi kertaa...
http://www.youtube.com/watch?v=ftJ-gJ-l5HQ |
 baron
11.02.2011 22:29:47 (muokattu 11.02.2011 22:30:57) | |
|
levesinet: Kerettiläistä!
Joskus 50-luvulla puhuttiin "triolirokeista".
Niihin kuului pianon kilkutus trioleissa.
You Are My Destiny
Crazy Love
The Great Pretender
Only You
Twilight Time
ym.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
 levesinet
11.02.2011 22:48:33 (muokattu 11.02.2011 23:11:43) | |
|
baron: Joskus 50-luvulla puhuttiin "triolirokeista".
Niihin kuului pianon kilkutus trioleissa.
Silleen mä vedän Love Me Tenderin - hupsista, toisin kuin Elvis. Noh, se oli ensimmäisiä biisejä joita opettelin soittamaan kunnolla ja ratkaisu on sen ajan taidottomuuden ja vehkeiden peruja... :D |
|
levesinet: Silleen mä vedän Love Me Tenderin - hupsista, toisin kuin Elvis.
Mä olin lukenut joskus 50-luvulla lehdistä että Elvis villitsee usalaista nuorisoa ja sitten kun kuulin ekan kerran herraa: Ylestä tuli "Love Me Tender" niin ajattelin että hulluja noi jenkit eikä oo paljon mielipidettä tarvinnut muuttaa.
(Siis amerikkalaisten kohdalla, Elviksen kohdalla on tarvinnut)
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
Asiaa sivuten: mua vähän kiusaa noilla Sibiksen teoriasivuilla se, miten siellä selitetään kolmimuunteisuus. Siitä voi mun mielestä saada jotenkin sen käsityksen, että se on (aina) jotain ikäänkuin tulkintaan liittyvää, eli soitetaan toisin kuin nuoteissa lukee. No useinhan se onkin, mutta sehän johtuu vain siitä, että sitä on työlästä kirjoittaa ulos, kirjoittaa sitten sanotaan vaikka nyt 4/4 ja triolimerkinnöillä tai sitten 12/8. |
baron
11.02.2011 23:05:24 (muokattu 11.02.2011 23:08:49) | |
|
Rantsu: Asiaa sivuten: mua vähän kiusaa noilla Sibiksen teoriasivuilla se, miten siellä selitetään kolmimuunteisuus. Siitä voi mun mielestä saada jotenkin sen käsityksen, että se on (aina) jotain ikäänkuin tulkintaan liittyvää, eli soitetaan toisin kuin nuoteissa lukee. No useinhan se onkin, mutta sehän johtuu vain siitä, että sitä on työlästä kirjoittaa ulos, kirjoittaa sitten sanotaan vaikka nyt 4/4 ja triolimerkinnöillä tai sitten 12/8.
Mutta kolmimuunteisuuttakin on eriasteista, esim Finale tarjoaa neljää astetta ja sitten sä voit vielä portaattomasti valita välimuotoja jos ehdotetut ei kelpaa.
Äärimuotona "nelimuunteisuus" eli pisteellinen kahdeksasosa ja kuudestoistaosa.
Ja ilman muuta kolmimuunteisuus on temposta riippuvaa.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
levesinet: 6/4 on vissiin aika harvinainen tapa käyttää saman verran tilaa kuin 12/8-tahti.
http://www.dailymotion.com/video/x400t6_egotrippi-matkustaja_music
Tollaset biisit on kyllä verrattain harvinaisia, mun mielestä tollasissa tapauksissa on kaikista perustelluinta kirjoittaa lähes koko biisi 6/4-tahtilajiin (muutama 4/4 väliin), sen sijaan, että ripottelisi 2/4 tahtilajeja melkein joka toiseen väliin "normi" 4/4-notaatioon. |
|
baron: Mutta kolmimuunteisuuttakin on eriasteista, esim Finale tarjoaa neljää astetta ja sitten sä voit vielä portaattomasti valita välimuotoja jos ehdotetut ei kelpaa.
Äärimuotona "nelimuunteisuus" eli pisteellinen kahdeksasosa ja kuudestoistaosa.
Ja ilman muuta kolmimuunteisuus on temposta riippuvaa.
Joo joo, mutta ne on musta niitä tulkinnallisia aspekteja. Kun taas kolmimuunteisuus on (sen mukaan kuin mä olen oppinut) teoreettisesti yksiselitteinen juttu, yksi alalaji poikkeusjakoisten iskualojen joukossa. |
|
Janus: http://www.dailymotion.com/video/x400t6_egotrippi-matkustaja_music
Toden totta, ei tarvinnutkaan etsiä kaukaa esimerkkiä ja vieläpä tuttua hittiä. |
|
Janus: http://www.dailymotion.com/video/x400t6_egotrippi-matkustaja_music
Tollaset biisit on kyllä verrattain harvinaisia, mun mielestä tollasissa tapauksissa on kaikista perustelluinta kirjoittaa lähes koko biisi 6/4-tahtilajiin (muutama 4/4 väliin), sen sijaan, että ripottelisi 2/4 tahtilajeja melkein joka toiseen väliin "normi" 4/4-notaatioon.
Mä sillon joskus Tohtori Toonikaa kirjoittaessani mietin tätä biisiä kanssa, kun näin jossain nuottikirjassa version, missä tahtilajit 4/4 ja 2/4 vaihteli jatkuvasti, vaikkakin rumpaliystäväni oli sitä mieltä, että tämä on selkeä esimerkki 6/4-tahtilajista.
Kyseinen nuotti oli kyllä aivan oikein tehty, sillä perinteisestihän 6/4 on ajateltu kahtena kolmen neljäsosan ryppäänä (kuten esim. kaikissa koraalikirjan 6/4-biiseissä).
Alan guru Yrjö Oksalakaan ei muistaakseni Rytmioppikirjassaan antanut esimerkkiä muunlaiselle painotukselle kuin tälle 3+3:lle, mutta kuitenkin Otavan isossa musiikkitietosanakirjassa oli hänen tekemänsä juttu rytmiikasta, jossa eräässä lähes huomaamattoman pienessä kaaviossa oli esimerkkinä myös 4+2 painotus. (Pari vuotta sitten olisin muistanut vielä sivunumeronkin ulkoa, mutta en enää, eikä ole nyt kirja käsilläkään. Veikkaan kuitenkin neljättä osaa ja sivua 274, kattokaa joku menikö ihan metsään! :) Anyway, tästä kaaviosta rohkaistuneena uskalsin myös omassa kirjassamme "antaa luvan" 6/4-tahtilajin 4+2 painotukseen, koska se olisi mielestäni myös helppolukuisin tapa kirjottaa kyseisen biisin laput.
Absoluuttista oikeaa ei nuotinkirjoituksessa useinkaan ole olemassa, vaan kirjoittaja joutuu valitsemaan muutamasta mahdollisesta vaihtoehdosta mielestään selkeimmän ja kyseiseen tilanteeseen parhaiten sopivan tavan...
By your command! |
|
Bitti-Hiisi:Alan guru Yrjö Oksalakaan ei muistaakseni Rytmioppikirjassaan antanut esimerkkiä muunlaiselle painotukselle kuin tälle 3+3:lle, mutta kuitenkin Otavan isossa musiikkitietosanakirjassa oli hänen tekemänsä juttu rytmiikasta, jossa eräässä lähes huomaamattoman pienessä kaaviossa oli esimerkkinä myös 4+2 painotus.
Mikä estäisi?
Jossain balkanilaisessa musassa 12/8 jakautuu 5+7 tai ehkä tarkemmin
2-3-2-2-3.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
baron: Mikä estäisi?
Jossain balkanilaisessa musassa 12/8 jakautuu 5+7 tai ehkä tarkemmin
2-3-2-2-3.
Näin juuri. Tuostakin mainitsin samaisella Toonikan sivulla rytmiosuuden loppuyhteenvedossa.
By your command! |
|
Kiitos vastauksista! Se siis on 12/8 tahtilaji. Siinähän lyö tuo 6 sekunnin kohdalla alkava basso/rumpu (?) 12 kertaa / tahdin (?) keston aikana... |
 Klezberg
12.02.2011 20:09:47 (muokattu 12.02.2011 20:11:00) | |
|
baron: Mikä estäisi?
Jossain balkanilaisessa musassa 12/8 jakautuu 5+7 tai ehkä tarkemmin
2-3-2-2-3.
Tuo Balkanin systeemi on minusta vähän eri, vaikka voin olla väärässäkin. Tuommoinen 2-3-2-2-3 ei ole niinkään tata-tatata-tata-tata-tatata vaan ta-taa-ta-ta-taa jossa tuo taa on puolitoista kertaa niin pitkä kuin ta. Balkanilaisessa ainakin minua onkin hämännyt juuri se että tuntuu että lasketaan vaikka kahteen tai neljään, mutta ne iskut ovatkin eri mittaisia.
Kun taas jokin 6/8 on nimenomaan Tatata-Tatata ja niin edelleen.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta |
|
Klezberg: Tuo Balkanin systeemi on minusta vähän eri, vaikka voin olla väärässäkin. Tuommoinen 2-3-2-2-3 ei ole niinkään tata-tatata-tata-tata-tatata vaan ta-taa-ta-ta-taa jossa tuo taa on puolitoista kertaa niin pitkä kuin ta.
Ai, jakaantuu 1 - 1,5 - 1 - 1 - 1,5 ?? ja on 6/8?
6/8 usein jakaantuu kahteen ja iskun kesto 1,5. Pitäisikö se merkitä 1,5/2??
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
levesinet
12.02.2011 20:22:39 (muokattu 12.02.2011 20:34:49) | |
|
Rytmejä on monenlaisia mutta nuottikirjoituksemme soveltuu hyvin tietynlaisten rytmien kuvaamiseen. Balkanilainen musiikki kehittää mainiosti rytmitajua. Toisaalta joskus ihan tutun eurooppalaisen 3/4-valssin toinen isku on selvästi pidempi kuin ensimmäinen ja kolmas. |
|
levesinet: Toisaalta joskus ihan tutun eurooppalaisen 3/4-valssin toinen isku on selvästi pidempi kuin ensimmäinen ja kolmas.
Just noinhan mun humppaope mulle opetti!
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
