| Aihe: Kuoroteoriaa? | |
|---|
 Rantsu
28.03.2011 01:49:36 (muokattu 28.03.2011 09:02:43) | |
|
..... |  Johku90
28.03.2011 16:24:14 (muokattu 28.03.2011 16:39:27) | |
|
Jorrelta asiatekstiä :)
jorre: Basson sävel saa silloin tällöin olla sama kuin melodiasävel, mutta se ei saa tehdä ainuttakaan samanlaista sävelkulkua kuin sopraano (tai mikään muukaan stemma), koska se olisi rinnakkainen oktaavi, joka on kielletty liike...
Ovatko nämä kielletyt liikkeet muuten aivan ehdottomia? Olen todennut juurikin tuon basson ja sopraanon rinnakkaisen oktaavin todella tyylikkääksi, jos basso kaksintaa melodian.
Tässä esimerkki kansallissäveltäjämme tuotannosta:
http://www.youtube.com/watch?v=aIxzXDoOm34
Tai sitten Carl Sjöbergin Tonerna, joka ei varsinaisesti ole kai kuorolle sävelletty, mutta joka itseasiassa toimisi valtavan hyvin kuorollakin. | |
Johku90:
Ovatko nämä kielletyt liikkeet muuten aivan ehdottomia? Olen todennut juurikin tuon basson ja sopraanon rinnakkaisen oktaavin todella tyylikkääksi, jos basso kaksintaa melodian.
Eiväthän ne kiellettyjä säveltäessa ole, mutta ainakin kenraalibasson äänenkuljetusoppien mukaan rinnakkaiset priimit, kvintit ja oktaavit ovat aivan ehdottomia. Ei yhtään, nada, jos kenraalibasson kautta duunaat niin älä tee niitä, piste. Kuuluvat niihin virheisiin, mistä sakotetaan kokeissa eniten.
Kuten kuitenkin sanottu, mikä säveltäessä sit on kiellettyä? | |
Johku90: Jorrelta asiatekstiä :)
Ovatko nämä kielletyt liikkeet muuten aivan ehdottomia? Olen todennut juurikin tuon basson ja sopraanon rinnakkaisen oktaavin todella tyylikkääksi, jos basso kaksintaa melodian.
Perinteisen neliäänisen satsin keskeltä yksittäiset rinnakkaiset oktaavit erottuvat liikaa, kvintit eivät niinkään. Yleensä tätä kieltoa perustellaan stemmojen itsenäisyyden katoamisella. Onko se stemman itsenäisyys sitten tärkeä asia, onkin toinen juttu. Nykyään näitä rinnakkaisia liikkeitä käytetään paljonkin, mutta pääasiassa tehokeinona ja useimmiten hiukan pitempänä kulkuna, esim. kokonaisen fraasin mittaisena. Neliäänisessä kuorosatsissa voi yhtäkkiä tulla yksi "lause", jossa esim. basso kaksintaa melodian tai kaksi stemmaa kulkee rinnakkaisena kvinttikulkuna. Rock- ja gospelbiisien kuorosovituksissa basso usein kaksintaa melodian, jopa koko kappaleen alusta loppuun, mutta niissä onkin usein säestys mukana, josta tulee se todellinen bassopohja.
Säeraja, jossa laulu pysähtyy ja vedetään henkeä, jonka jälkeen taas jatketaan, on sellainen paikka, josta voi löytää melkein millaisia rinnakkaisia liikkeitä tahansa, mutta se onkin vähän erikoistapaus.
Minusta kannattaa ensin opetella hallitsemaan satsin kirjoitus välttäen ns. kiellettyjä rinnakkaisliikkeitä, ja sitten myöhemmin maun mukaan kokeilla niitä tehokeinoina.
Tässä esimerkki kansallissäveltäjämme tuotannosta:
http://www.youtube.com/watch?v=aIxzXDoOm34
Olikohan tuossa kuitenkaan rinnakkaisia liikkeitä? | |
jorre: Minusta kannattaa ensin opetella hallitsemaan satsin kirjoitus välttäen ns. kiellettyjä rinnakkaisliikkeitä, ja sitten myöhemmin maun mukaan kokeilla niitä tehokeinoina.
Lienet oikeassa. Aina parempi opetella varman päälle, ennen kuin alkaa soveltamaan.
jorre: Olikohan tuossa kuitenkaan rinnakkaisia liikkeitä?
Eikös tuossa ollut juurikin sellainen pitempi fraasi, jossa basso ja sopraano lauloivat melodiaa alton ja tenorin säestäessä. | |
Johku90: Eikös tuossa ollut juurikin sellainen pitempi fraasi, jossa basso ja sopraano lauloivat melodiaa alton ja tenorin säestäessä.
"Sinneppä lapseni saatan". Kuron kanssa laulettiin tuota, niin huomasin saman. | |
Johku90:
Ovatko nämä kielletyt liikkeet muuten aivan ehdottomia? Olen todennut juurikin tuon basson ja sopraanon rinnakkaisen oktaavin todella tyylikkääksi, jos basso kaksintaa melodian.
Nämä ns. kiellot ovat minun nähdäkseni lähinnä sitä varten, että muistettaisiin niiden kuulostavan erilaisilta. Jos muuten perinteisen koraalisovituksen keskellä on rinnakkaiskvinttejä, kyllä ne helposti kuulostavat vähän pahalta.
Monesti on myös tarpeen osata kirjoittaa rajallisella määrällä stemmoja "täyteläisen" (tai mitä sanaa nyt haluaakin käyttää) kuuloista satsia, ja tällöin vaikkapa melodian kaksintaminen tavallaan tuhlaa ääniä. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
