Muusikoiden.net
29.03.2024
 

Musiikin teoria ja säveltäminen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: "Quarter Tone"
1 2
freeze
16.09.2010 12:52:39
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

elikkäs moinen termi tuli eteen..eli kyseessä on erikoiset alennukset ja ylennykset.
ja se kysymys..onko esim "quarter sharp" Pienen sekuntin välissä oleva ääni (36:35)?
 
http://en.wikipedia.org/wiki/Quarter_tones
 
vaikeita sanoja enkuksi..etsin vain suomenkielistä varmistusta että olen ymmärtänyt asian oikein..
 
ei tosin ilmeisesti suomessa paljoo käytetä moisia..ainakin pianolla on kovin vaikea soittaa esim C quarter sharp ..
 
Janus
16.09.2010 14:48:24 (muokattu 16.09.2010 14:52:48)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Yleisesti puhutaan mikrointervalleista. Neljäsosasävelaskelta pienempiä intervalleja on jo todella, todella vaikea todentaa, tosin matemaattisesti taajuuksia generoimalla kaikkihan on mahdollista. Ns. "blue note", joka löytyy esim. Hound Dog -biisin alusta on hyvä esimerkki sävelestä, joka osuu oikeasti aika lailla sinne pienen ja suuren terssin väliin olematta suoraan kumpikaan ("you ain't nothing but a..."). Nykysäveltäjäthän on noita harrastaneet yleensä enemmän kuin vähemmän itsetarkoituksellisesti jo pidemmän aikaa, ei se ole kansallisuudesta kiinni.
 
Kosketinsoittimella pystyy toteuttamaan mikrointervalleja ihan näppärästi, kun säätää oskillaattorin "pitch keyboard tracking" tms. arvon (esim. just tässä edessä olevassa Korg Tritonissa parametri on nimeltään Pitch Slope) sellaiseksi, että koskettimistolla kahden oktaavin päässä toisistaan olevat sävelet toteuttavat yhden soivan oktaavin. Tällöin koskettimistolla 1 puolisävelaskel = 1 soiva neljäosasävelaskel.
 
M.Lipasti
12.10.2010 03:50:05 (muokattu 12.10.2010 03:50:22)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

freeze: ainakin pianolla on kovin vaikea soittaa esim C quarter sharp ..
 
Ivan Wyschnegradsky sävelsi huomattavan määrän nimen omaan pianomusiikkia, joka perustuu puolisävelaskelta pienempiin intervalleihin. Jos aihe herättää mielenkiintoa, suosittelen.
 
Jucciz
12.10.2010 21:23:03
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

M.Lipasti: Ivan Wyschnegradsky sävelsi huomattavan määrän nimen omaan pianomusiikkia, joka perustuu puolisävelaskelta pienempiin intervalleihin. Jos aihe herättää mielenkiintoa, suosittelen.
 
Sen verran helppo on kaverin sukunimikin, ettei puolisävelaskelten riittämätön ilmaisuvoima tullut suurena yllätyksenä.
 
M.Lipasti
13.10.2010 02:49:25
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jucciz: Sen verran helppo on kaverin sukunimikin, ettei puolisävelaskelten riittämätön ilmaisuvoima tullut suurena yllätyksenä.
 
Hauskaa kyllä, ite koen sen musiikin huomattavasti helppommin lähestyttävänä ku sukunimen. Noudattaa yllättävän perinteistä estetiikkaa ollakseen mikrotonaalista.
 
http://www.youtube.com/watch?v=UF23fvJHrXI
 
Tää havainnollistuu verrattaessa Wyschnegradskyn tuotantoo esimerkiks Arseny Avraamovin tai Leonid Sabaneevin kokeiluihin, joissa oktaavi on saatettu jakaa 48 tai jopa 53 osaan - molemmilla on muuten huomattavasti helpommat sukunimet.
 
Sävis
13.10.2010 08:51:22
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Janus: Kosketinsoittimella pystyy toteuttamaan mikrointervalleja ihan näppärästi, kun säätää oskillaattorin "pitch keyboard tracking" tms. arvon (esim. just tässä edessä olevassa Korg Tritonissa parametri on nimeltään Pitch Slope) sellaiseksi, että koskettimistolla kahden oktaavin päässä toisistaan olevat sävelet toteuttavat yhden soivan oktaavin. Tällöin koskettimistolla 1 puolisävelaskel = 1 soiva neljäosasävelaskel.
 
Perinteisillä pianoilla noita tuotetaan yleensä niin, että sävelletään kahdelle pianistille, jolloin toinen soittaa 1/4-sävelaskelen korkeampaan/matalempaan vireeseen viritettyä pianoa. Olen myös päässyt leikkimään pianolla, joka oli viritetty niin, että oktaavin päässä toisistaan olevat sävelet muodostivatkin kokosävelaskelen eli sillä saattoi soittaa 1/12-sävelaskeleita. Se oli varsin vinkeä peli.
 
LIP MY STOCKINGS! LIP TEM!!!
Dr Dominant
13.10.2010 11:28:00
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Sävis: Perinteisillä pianoilla noita tuotetaan yleensä niin, että sävelletään kahdelle pianistille, jolloin toinen soittaa 1/4-sävelaskelen korkeampaan/matalempaan vireeseen viritettyä pianoa. Olen myös päässyt leikkimään pianolla, joka oli viritetty niin, että oktaavin päässä toisistaan olevat sävelet muodostivatkin kokosävelaskelen eli sillä saattoi soittaa 1/12-sävelaskeleita. Se oli varsin vinkeä peli.
 
Jessus - tais mennä kielet uusiksi siinä pianossa mikäli koko koskettimisto noudatti tätä logiikkaa!! ;-)
 
"Dr. Dominant, I presume?"
Sävis
14.10.2010 16:18:08
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Dr Dominant: Jessus - tais mennä kielet uusiksi siinä pianossa mikäli koko koskettimisto noudatti tätä logiikkaa!! ;-)
 
Joo, se oli ihan varta vasten muokattu piano. :)
 
LIP MY STOCKINGS! LIP TEM!!!
sellisti
14.10.2010 23:02:59 (muokattu 14.10.2010 23:03:51)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Sävis: Perinteisillä pianoilla noita tuotetaan yleensä niin, että sävelletään kahdelle pianistille, jolloin toinen soittaa 1/4-sävelaskelen korkeampaan/matalempaan vireeseen viritettyä pianoa.
 
Joskus opiskeluvuosina löysin kirjastosta levyn jossa oli Charles Ivesin juuri tuohon tarkoitukseen sävellettyjä teoksia. Vähän aikaa tuntui tosi hurjalta kuunnella, ihan kuin olisi jotain karmeassa vireessä olevaa kapakkapianoa kuunnellut. Mutta kun jonkun ajan päästä alkoi tottua tuohon äänimaailmaan niin sieltähän löytyi itse asiassa tosi mielenkiintoisia värejä.
 
"Remember my neighbour with the burns on 90% of her body? Well, she burned the other 10% now. She was lighting a fart and her bush caught fire." -George Carlin (1937-2008)
Thevisa
19.10.2010 21:58:38
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Olen itsekin miettinyt juuri mikrointervalleja. Koska 12-säveljärjestelmäkin perustana on osaltaan yläsävelintervallejen jäljittely, voisi tutkia löytyisikö enemmän pilkotuista tasavirityksistä sellaisia, joissa olisi lähelle tärkeimpiä yläsävelintervalleja (kvintti, terssi jne.) osuvia intervalleja. Värittäisi harmonioita pikkuisen uusiksi (jopa ehkä paremmin soivaksi :O) ja avaisi aivan uudenlaiset melodiamaailmat.
 
Oikeastaan jo yksi asia ensimmäisenä, jonka haluaisin korjata, on 12-säveljärjestelmän pieni septimi, joka osuu aika kauaksi "yläsävelseptimistä" (7 * pohjasävel) - esimerkiksi taitavat barbershop-yhtyeet laulavat seiskasoinnuissaan pienen septimin sijaan yläsävelseptimin, joka kyllä soi tottumattomaan korvaankin paljon paremmin.
 
Voisikin tässä itseasiassa ruveta laskeskelemaan. Lopputuloksena ei edes välttämättä olisi aiemmin linkatun kappaleen tapaista dissonoivaa sotkua, jossa harmonian fysikaalinen perusta on unohdettu.
 
Lopuksi vielä tuli mieleeni mikrointervalleista, että itse olen hurahtanut täysin Intian kansanmusiikkiin (siinä määrin kun olen pari kappaletta onnistunut netistä löytämään), jossa sävelhypyt eivät ole matemaattisesti määritettyjä, vaan joiden korkeus ja väri ovat soittajan tulkittavissa, ja eroavat aika hienosti meidän sävelväleistämme. Valitettavasti tästä syystä harmonia on jouduttu pitämään erossa tuon alueen musiikista, ja pääpaino on siten rytmillä ja melodialla.
 
ralliolli
20.10.2010 12:42:13
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Thevisa: Olen itsekin miettinyt juuri mikrointervalleja. Koska 12-säveljärjestelmäkin perustana on osaltaan yläsävelintervallejen jäljittely, voisi tutkia löytyisikö enemmän pilkotuista tasavirityksistä sellaisia, joissa olisi lähelle tärkeimpiä yläsävelintervalleja (kvintti, terssi jne.) osuvia intervalleja. Värittäisi harmonioita pikkuisen uusiksi (jopa ehkä paremmin soivaksi :O) ja avaisi aivan uudenlaiset melodiamaailmat.
 
Spektrimusiikissa tämä on ihan arkipäivää. Siinä ne runsaat mikrointervallit selittyy ihan yläsävelharmonialla ja kuulostavat siksi miellyttävän suloisilta.
 
"Vain tärkeitä kysymyksiä kannattaa pohtia 2500 vuotta - myös silloin kun lopullinen totuus ja täsmällinen tieto on saavuttamattomissa." (Tomi Mäkelä, Musiikin filosofia ja estetiikka, s. 450)
M.Lipasti
20.11.2010 14:48:13
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Thevisa: linkatun kappaleen tapaista dissonoivaa sotkua, jossa harmonian fysikaalinen perusta on unohdettu.
 
Miten harmonian fysikaalisia perustaa on kunnioitettu yhtään enemmän tai vähemmän, jos verrataan tasavireisiä puolisävelaskelia tasavireisiin neljäsosasävelaskeliin?
 
Mua tavallaan yllättää, että Wyschnegradskya pidetään vaikeesti lähestyttävänä säveltäjänä. Kaikesta ultrakromatiikasta huolimatta sen musiikkihan on esteettisesti, rakenteellisesti ja dragamaturgisesti melko konservatiivista romantiikkaa
 
Orbiter
26.11.2010 17:57:42
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tässä erikoisuuksiin taipuvaisen säveltäjän John Cagen kappale, jossa käytetään ns. preparoitua pianoa ja biisi kuulostaa jopa hauskalta. Sopii mielestäni tähän viestiketjuun, koska pianon luova rampauttaminen kuulostaa johtaneen mikrointervalleihin, sävelet eivät osu perinteiseen intervalliasteikkoon:
http://www.youtube.com/watch?v=VYsx5Di3bso
 
baron
01.12.2010 14:56:20
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Orbiter: Tässä erikoisuuksiin taipuvaisen säveltäjän John Cagen kappale, jossa käytetään ns. preparoitua pianoa ja biisi kuulostaa jopa hauskalta. Sopii mielestäni tähän viestiketjuun, koska pianon luova rampauttaminen kuulostaa johtaneen mikrointervalleihin, sävelet eivät osu perinteiseen intervalliasteikkoon:
http://www.youtube.com/watch?v=VYsx5Di3bso

 
Toihan on makeeta! Täytyy vissiin keikoilla alkaa kuljettaa omaa pianoa että ton vois kopioida.
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
Klezberg
01.12.2010 22:47:12
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

baron: Toihan on makeeta! Täytyy vissiin keikoilla alkaa kuljettaa omaa pianoa että ton vois kopioida.
 
Tykkäsin myös. Mutta eikös ole paljon helpompi roudata taskussa noi proput ja ruuvit kuin kokonainen flyygeli.
 
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta
baron
01.12.2010 23:29:08
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Klezberg: Tykkäsin myös. Mutta eikös ole paljon helpompi roudata taskussa noi proput ja ruuvit kuin kokonainen flyygeli.
 
Onko sallittua (mun tasoisen soittajan:-) preparoida keikkapaikan staikkaria?
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
Sävis
02.12.2010 09:18:47
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

baron: Onko sallittua (mun tasoisen soittajan:-) preparoida keikkapaikan staikkaria?
 
Ei. :)
 
täyte
 
LIP MY STOCKINGS! LIP TEM!!!
rkellu
09.12.2010 17:40:02 (muokattu 09.12.2010 17:40:21)
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Janus: Yleisesti puhutaan mikrointervalleista. Neljäsosasävelaskelta pienempiä intervalleja on jo todella, todella vaikea todentaa, tosin matemaattisesti taajuuksia generoimalla kaikkihan on mahdollista.
 
onhan niitä ollut käytössä iät ajat.
 
Janus:Kosketinsoittimella pystyy toteuttamaan mikrointervalleja ihan näppärästi, kun säätää oskillaattorin "pitch keyboard tracking" tms. arvon (esim. just tässä edessä olevassa Korg Tritonissa parametri on nimeltään Pitch Slope) sellaiseksi, että koskettimistolla kahden oktaavin päässä toisistaan olevat sävelet toteuttavat yhden soivan oktaavin. Tällöin koskettimistolla 1 puolisävelaskel = 1 soiva neljäosasävelaskel.
 
niin tai jos haluaa helpolla päästä niin poistaa kitarasta nauhat tai jos sattuu olemaan viulisti niin pääsee vielä helpommalla...
 
rkellu
09.12.2010 17:43:54
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Thevisa: Olen itsekin miettinyt juuri mikrointervalleja. Koska 12-säveljärjestelmäkin perustana on osaltaan yläsävelintervallejen jäljittely, voisi tutkia löytyisikö enemmän pilkotuista tasavirityksistä sellaisia, joissa olisi lähelle tärkeimpiä yläsävelintervalleja (kvintti, terssi jne.) osuvia intervalleja. Värittäisi harmonioita pikkuisen uusiksi (jopa ehkä paremmin soivaksi :O) ja avaisi aivan uudenlaiset melodiamaailmat.
 
12-säveljärjestelmä ei itse asiassa perustu yläsäveljärjestelmän jäljittelyyn vaan on pikemminkin "keinotekoinen" matemaattinen konstruktio.
 
12-säveljärjestelmän kvintti on niin lähellä yläsävelkvinttiä, että käytännössä voidaan puhua että ne on yks ja sama. sama muistaakseni kvartin kanssa. terssi on jo sitten ihan eri asia...
 
Thevisa
10.12.2010 13:44:06
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

rkellu: 12-säveljärjestelmä ei itse asiassa perustu yläsäveljärjestelmän jäljittelyyn vaan on pikemminkin "keinotekoinen" matemaattinen konstruktio.
 
12-säveljärjestelmän kvintti on niin lähellä yläsävelkvinttiä, että käytännössä voidaan puhua että ne on yks ja sama. sama muistaakseni kvartin kanssa. terssi on jo sitten ihan eri asia...

 
Niin no siis matemaattiseen kaavaan se perustuukin, mutta 12-järjestelmässä nuo intervallit sattuvat melkolailla länsimaisessa musiikissa käytettyjen intervallien kohdalle, eli se on tuommoinen yläsäveljärjestelmää jäljittelevä kompromissi. Eikä se terssi niin vinossa ole, eihän kukaan olisi silloin jaksanut kuunnella pianomusiikkia sitten Bachin aikojen. Pienestä septimistä voi jo vähän itkeä, muttei sitäkään tavis suuremmin huomaa.
 
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «