| Aihe: Moodit? | |
|---|
|
Nelisormimangusti: https://en.wikipedia.org/wiki/Phrygian_dominant_scale
In music, the Phrygian dominant scale is the fifth mode of the harmonic minor scale, the fifth being the dominant. Also called the altered Phrygian scale, harmonic minor perfect fifth below, dominant flat 2 flat 6 (in jazz), the Freygish scale (also spelled Fraigish), or simply the fifth mode of the harmonic minor scale.
Käyhän se mikäli aloitat harmonisen mollin viidenneltä asteelta.
https://www.youtube.com/watch?v=xZweLtjNxZY
Sori jos on typeriä kysymyksiä, mutta mikä on harmonisen mollin 5. aste? Fryyginen dominantti? Joku sointu?
SOTKEMINEN ON KIVAA SIIHEN ASTI KUNNES PITÄÄ ALOITTAA SIIVOAMINEN!ll Wake up dead, in a plywood bed six feet from rest of your life. |  baron
17.01.2016 10:18:08 (muokattu 17.01.2016 10:30:59) | |
|
heviäijä: Nelisormimangusti: https://en.wikipedia.org/wiki/Phrygian_dominant_scale
Käyhän se mikäli aloitat harmonisen mollin viidenneltä asteelta.
https://www.youtube.com/watch?v=xZweLtjNxZY
Sori jos on typeriä kysymyksiä, mutta mikä on harmonisen mollin 5. aste? Fryyginen dominantti? Joku sointu?
Fryyginen dominantti on asteikko joka muodustuu harmonisen mollin V asteelle. Toinen nimi mixb2b6 eli miksolyydinen jossa sekunti ja seksti pieniä. Nelisointuna X7. "Täydellisenä" sointuna X7b9b13.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |  heviäijä
17.01.2016 17:21:03 (muokattu 17.01.2016 17:22:22) | |
|
baron: heviäijä:
Fryyginen dominantti on asteikko joka muodustuu harmonisen mollin V asteelle. Toinen nimi mixb2b6 eli miksolyydinen jossa sekunti ja seksti pieniä. Nelisointuna X7. "Täydellisenä" sointuna X7b9b13.
Ahaa. Tuo kolmetoista tarkoittaa siis että jos soitetaan E:stä niin siihen lisätään A
Edit: eikun G#
SOTKEMINEN ON KIVAA SIIHEN ASTI KUNNES PITÄÄ ALOITTAA SIIVOAMINEN!ll Wake up dead, in a plywood bed six feet from rest of your life. | baron
17.01.2016 18:29:55 (muokattu 18.01.2016 08:41:32) | |
|
heviäijä: baron:
Ahaa. Tuo kolmetoista tarkoittaa siis että jos soitetaan E:stä niin siihen lisätään A
Edit: eikun G#
13 on sama kuin 6 ja b13 on sama kuin b6. Eli E-duurissa 13 on C# ja b13 on C.
b9 on sama kuin b2 ja E-duurissa se on F.
E duurissa A on 4/11 ja G# terssi eli 3.
Edit: Sun 13 on oikein jos soitetaan C:stä.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
Eikös C-E ole kaksi sävelaskelta. Maalaisjärjellä ajateltuna 13 olisi C. Miksi näin ei ole?
SOTKEMINEN ON KIVAA SIIHEN ASTI KUNNES PITÄÄ ALOITTAA SIIVOAMINEN!ll Wake up dead, in a plywood bed six feet from rest of your life. |  jaxi
19.01.2016 08:47:21 | |
|
heviäijä: Eikös C-E ole kaksi sävelaskelta. Maalaisjärjellä ajateltuna 13 olisi C. Miksi näin ei ole?
Muistithan, että duurissa 7-8(1) väli on vain puoli sävelaskelta.
E-duuri
E F# G# A H C# D# (E)
Eli kuten jo yllä kerrottiin 13 on C# ja b13 on C. | |
heviäijä: Eikös C-E ole kaksi sävelaskelta. Maalaisjärjellä ajateltuna 13 olisi C. Miksi näin ei ole?
Ei lasketa sävelaskelia vaan asteikon säveliä. Helpompi tapa löytää 13 on etsiä 6 kun ne on samoja.
Vaikka edellä on jo kerrottu niin C-duurin sävelissä
C D E F G A H C
C on eka ja A kuudes ja myös 13.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
heviäijä: Eikös C-E ole kaksi sävelaskelta. Maalaisjärjellä ajateltuna 13 olisi C. Miksi näin ei ole?
Tein kerran kaveriani opettaessa tällaisen kuvan: http://postimg.org/image/4ndpr61cf/
Jos tuosta jotain apua on. | baron
19.01.2016 20:51:31 (muokattu 19.01.2016 20:53:15) | |
|
ThrashGuitarist: Tein kerran kaveriani opettaessa tällaisen kuvan: http://postimg.org/image/4ndpr61cf/
Jos tuosta jotain apua on.
Tuo on varmaan aloittelijalle ihan hyvä. Fiksumpaa kuitenkin olisi että oppisi itse logiikan (ehkä tuon avulla?) miten ne "lasketaan" niin että ei tarvitsisi luntteja.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
Selkeni. Käyn varmaankin lainaamassa kirjastosta tohtori toonikan. Lienee kelpo kirja kitaristille genrestä riippumatta?
SOTKEMINEN ON KIVAA SIIHEN ASTI KUNNES PITÄÄ ALOITTAA SIIVOAMINEN!ll Wake up dead, in a plywood bed six feet from rest of your life. | |
heviäijä: Selkeni. Käyn varmaankin lainaamassa kirjastosta tohtori toonikan. Lienee kelpo kirja kitaristille genrestä riippumatta?
Mä kyllä suosittelisin sitä. Riippumatta siitä mitä soitinta soitat tai mistä genrestä oot kiinnostunut niin kannattaa hankkia. Mä luin aluksi joitain "hienoja" teoriakirjoja joista en ymmärtänyt mitään mutta Toonikan jälkeen sekä klasari että jazzteoriakirjat avautui.
Ja Toonika ei edellytä mitään etukäteistietoja, se lähtee täysin nollasta!
(Mä en saa mitään provikaa Toonikan mainostamisesta, mutta se antaa ihan oikeesti työkalut päästä musan teoriaan sisään!)
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
baron: Mä kyllä suosittelisin sitä. Riippumatta siitä mitä soitinta soitat tai mistä genrestä oot kiinnostunut niin kannattaa hankkia. Mä luin aluksi joitain "hienoja" teoriakirjoja joista en ymmärtänyt mitään mutta Toonikan jälkeen sekä klasari että jazzteoriakirjat avautui.
Ja Toonika ei edellytä mitään etukäteistietoja, se lähtee täysin nollasta!
(Mä en saa mitään provikaa Toonikan mainostamisesta, mutta se antaa ihan oikeesti työkalut päästä musan teoriaan sisään!)
Sama disclaimer eli provikoita ei tule, mutta suosittelen jopa ostamaan Tohtori Toonikan itsellesi ja lukemaan n. sata kertaa ajatuksen kanssa :) Se on itselleni osoittautunut erittäin hyödylliseksi työkaluksi etenkin opettaessani teoriaan vähemmän vihkiytyneitä muusikonalkuja sen perusteisiin ja sitä voi huoletta suositella. | baron
20.01.2016 09:21:18 (muokattu 20.01.2016 09:23:12) | |
|
Tonski: Sama disclaimer eli provikoita ei tule, mutta suosittelen jopa ostamaan Tohtori Toonikan itsellesi ja lukemaan n. sata kertaa ajatuksen kanssa :) Se on itselleni osoittautunut erittäin hyödylliseksi työkaluksi etenkin opettaessani teoriaan vähemmän vihkiytyneitä muusikonalkuja sen perusteisiin ja sitä voi huoletta suositella.
Jos aikoo itseopiskella kannattaa hankkia myös opettajan kirja jossa on tehtävien vastaukset. Mulla ei aluksi ollut ja opekirjan jälkeen huomasin erikoisesti plokkaustehtävissä aika lailla virheitä ja lisäopiskelun paikan.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
Tuli tuossa pohdiskeltua syntyjä syviä ja postaanpa tännekin:
Duuriasteikon moodit "kirkkauden" mukaan järjestettynä järjestyvät kvinttiympyrää myötäpäivään: etumerkittömässä tapauksessa aloitamme kirkkaimmasta F-lyydisestä ympyrän kello yhdentoista kohdalta, tummempaan mennessä klo 12 C-jooninen, klo 1 G-miksolyydinen, klo 2 D-doorinen, klo 3 A-aiolinen, klo 4 E-fryyginen klo 5 B(H)-lokrinen. Samalla tulee pyöritetyksi vähennetyn kvintin (tritonuksen) sijaintia suhteessa pohjasäveleen: lyydistä kvinteittäin soittaessa vasta seitsemäs kvintti B-F on vähennetty ( F C G D A E B ) ja joonisessa kuudes, mix 5., dor 4., aio 3., phr 2. ja loc 1. Asteikko tummuu sitä mukaa kun tritonus, erilainen nuori puhtaiden kvinttien maailmassa, lähestyy pohjasäveltä kromaattisesti: lyd #4, ion 4, mix 3, dor b3, aio 2, phr b2, loc 1. Tritonuksen toinen pää vaeltaa pohjasäveleltä alas kohteenaan b5: lyd 1, ion 7, mix b7, dor 6, aio b6, phr 5, loc b5.
Musiikillisesti on monin tavoin perusteltua ajatella moodit kvinteittäin eikä perinteisesti sekunneittain järjestettynä: jako duuri- ja mollimoodeihin tulee luonnostaan, etumerkintä tulee läpinäkyväksi ja tuo rakkaan tritonuksen liike on vääjäämätön ja kaunis. Eri moodien avoid-nuotteja en pystynyt tämän järjestelmän perusteella selvittämään, niiden logiikka kumpuaa muualta.
Kirkkausjärjestys-konsepti on hyvin yhdenmukainen myös sen kanssa, että jazzissa tyypilliset 2-5 ja 2-5-1 -kadenssit kulkevat kvinttiympyrää vastapäivään, tummasta kirkkaampaan. Se, miksei näitä vetoja vedetä yleensä loogiseen lyydiseen tappiin asti, vaan jäädään sinne jooniseen keikkumaan vaatii vielä jonkun valvotun yön. Johtosävel näyttelee varmasti jotain roolia tässä kuvassa. Pitää varmaan hommata
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Lyd … matic_Concept_of_Tonal_Organization
Musiikkielämää ei olisi, jos pitäisi esittää vain moraaliltaan kelvollisten ihmisten musiikkia.
D. Barenboim | |
Nelisormimangusti: Tuli tuossa pohdiskeltua syntyjä syviä ja postaanpa tännekin:
Duuriasteikon moodit "kirkkauden" mukaan järjestettynä järjestyvät kvinttiympyrää myötäpäivään: etumerkittömässä tapauksessa aloitamme kirkkaimmasta F-lyydisestä ympyrän kello yhdentoista kohdalta, tummempaan mennessä klo 12 C-jooninen, klo 1 G-miksolyydinen, klo 2 D-doorinen, klo 3 A-aiolinen, klo 4 E-fryyginen klo 5 B(H)-lokrinen. Samalla tulee pyöritetyksi vähennetyn kvintin (tritonuksen) sijaintia suhteessa pohjasäveleen: lyydistä kvinteittäin soittaessa vasta seitsemäs kvintti B-F on vähennetty ( F C G D A E B ) ja joonisessa kuudes, mix 5., dor 4., aio 3., phr 2. ja loc 1. Asteikko tummuu sitä mukaa kun tritonus, erilainen nuori puhtaiden kvinttien maailmassa, lähestyy pohjasäveltä kromaattisesti: lyd #4, ion 4, mix 3, dor b3, aio 2, phr b2, loc 1. Tritonuksen toinen pää vaeltaa pohjasäveleltä alas kohteenaan b5: lyd 1, ion 7, mix b7, dor 6, aio b6, phr 5, loc b5.
Musiikillisesti on monin tavoin perusteltua ajatella moodit kvinteittäin eikä perinteisesti sekunneittain järjestettynä: jako duuri- ja mollimoodeihin tulee luonnostaan, etumerkintä tulee läpinäkyväksi ja tuo rakkaan tritonuksen liike on vääjäämätön ja kaunis. Eri moodien avoid-nuotteja en pystynyt tämän järjestelmän perusteella selvittämään, niiden logiikka kumpuaa muualta.
Kirkkausjärjestys-konsepti on hyvin yhdenmukainen myös sen kanssa, että jazzissa tyypilliset 2-5 ja 2-5-1 -kadenssit kulkevat kvinttiympyrää vastapäivään, tummasta kirkkaampaan. Se, miksei näitä vetoja vedetä yleensä loogiseen lyydiseen tappiin asti, vaan jäädään sinne jooniseen keikkumaan vaatii vielä jonkun valvotun yön. Johtosävel näyttelee varmasti jotain roolia tässä kuvassa. Pitää varmaan hommata
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Lyd … matic_Concept_of_Tonal_Organization
Olipa hieno kirjoitus! Olen kuunnellut jazzia teini-iästä saakka, enkä ole koskaan tajunnut siitä mitään. Muutenkin tämä avasi moodien logiikan ihan uudella tavalla.
Olen käynynnä Piutissa, Lousissa, Retulaatsissa, Miiamissa | |
GiovanniDiRondo: Olipa hieno kirjoitus! Olen kuunnellut jazzia teini-iästä saakka, enkä ole koskaan tajunnut siitä mitään. Muutenkin tämä avasi moodien logiikan ihan uudella tavalla.
Kiitos. Pohdiskelin lisää koneen äärellä:
https://www.dropbox.com/s/wcego4q3u2pchbh/Musateoria.pdf?dl=0
E: Lyd. Augissa kuuluisi olla #5 eikä b6 ja sama disclaimer sinne tekstiinkin...
Musiikkielämää ei olisi, jos pitäisi esittää vain moraaliltaan kelvollisten ihmisten musiikkia.
D. Barenboim | |
https://www.youtube.com/watch?v=UEqJf01w78g
LET'S SÄRJETÄÄN AND MURJOTAAN! | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
