Muusikoiden.net
03.12.2016
ROKKAA MERKONOMIKSI - liiketalouden perustutkinto 

Musiikin teoria ja säveltäminen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Skaalat soinnuiksi?
1 2
Juutas
04.05.2010 21:03:12
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Moi, olisiko jollain vinkkiä sivusta (tai aiemmasta viestiketjusta), josta löytyisi useimmat tavalliset skaalat soinnuiksi purettuina? Tai olisiko joku halukas purkamaan niitä tähän ketjuun? Tarkoitan siis miten esim. C-duuri voidaan purkaa nelisoinnuiksi Cmaj7 Dm7 Em7 Fmaj7 G7 Am7 Bb5b7 jne. Niin ja olenko ihan pihalla jos kuvittelen, että (luonnollinen) a-molli menisi samoilla soinnuilla mutta alkaens a:sta??
 
Kiitos vinkeistä!
 
baron
04.05.2010 21:43:36
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Juutas: Moi, olisiko jollain vinkkiä sivusta (tai aiemmasta viestiketjusta), josta löytyisi useimmat tavalliset skaalat soinnuiksi purettuina? Tai olisiko joku halukas purkamaan niitä tähän ketjuun? Tarkoitan siis miten esim. C-duuri voidaan purkaa nelisoinnuiksi Cmaj7 Dm7 Em7 Fmaj7 G7 Am7 Bb5b7 jne. Niin ja olenko ihan pihalla jos kuvittelen, että (luonnollinen) a-molli menisi samoilla soinnuilla mutta alkaens a:sta??
 
Kiitos vinkeistä!

 
1. Sulla on C-duurissa se virhe että seitsemäs aste on Hm7b5 (tai Bm7b5)
2. Aiolinen moodi (luonnollinen molli) on duuriasteikon kuudes moodi eli samat soinnut käy.
3. Ei tuo asteikoista soinnuksi tekeminen oo mitään salatiedettä, pinotaan asteikon terssejä (joka toinen sävel) päällekkäin.
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
Juutas
05.05.2010 19:01:46
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

baron: 1. Sulla on C-duurissa se virhe että seitsemäs aste on Hm7b5 (tai Bm7b5)
 
Tuo on hassua kun en ollut varma miksi "dimiksi" tuota nyt kutsuttiinkaan ja tsekkasin merkinnän yhdeltä englanninkieliseltä sivustolta. :D Molli toki - typo, stupid me - mutta hassua, että tuo seiska merkitään suomi-tyylillä 7 ja enklanninkielisissä lähteissä b7 eli alennuksen kanssa (koska se on pieni septimi). Vai olenko tässäkin metsässä? H ja B onkin sitten jo ihan oma ihmettelyn aiheensa sinällään... Kukakohan kertoisi historian tuonkin takaa. :)
 
2. Aiolinen moodi (luonnollinen molli) on duuriasteikon kuudes moodi eli samat soinnut käy.
 
Sanot, että "käy", mutta tarkoitatko sillä, että tuohon olisi jokin muukin "oikea" vaihtoehto?
 
3. Ei tuo asteikoista soinnuksi tekeminen oo mitään salatiedettä, pinotaan asteikon terssejä (joka toinen sävel) päällekkäin.
 
En sitä suinkaan epäile ja ymmärsin periaatteen jo ennen kuin kysyin, mutta näin kitaristin näkökulmasta tuo "terssien pinoaminen" ei ole IHAN niin helppoa hommaa. Minulle otelauta avautuu lähinnä skaaloina ja sointuotteina - ei intervalleina tai yksittäisinä sävelinä ja en juurikaan osaa lukea nuotteja (tai se on hyvin hidasta). Siksi olisi helpompi ottaa homma haltuun opettelemalla ne "perusoinnutukset" ulkoa, jotka sopii kuhunkin eniten käyttämääni skaalaan. Tästä olisi apua esim. kun yrittää saada biisien kehittelyyn jotain uutta ja hieman erilaisia soinnutuksia eikä niitä ikuisia C Am F G7 jolkotuksia... ;) Eli yritän päästä aidan ali jos se sallitaan. :D
 
Hauler
05.05.2010 19:08:23
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Juutas: Sanot, että "käy", mutta tarkoitatko sillä, että tuohon olisi jokin muukin "oikea" vaihtoehto?
 
Ei, jos haluat käyttää seiskasointuja.
 
Mitä tulee tuohon kitaran kaulalla hahmottamiseen, niin eihän se sen vaikeampaa ole kuin skaalojen soittelu, nyt vain sen sijaan, että soitat asteikon joka nuotin soitat joka toisen. Arpeggio-harjoitukset ovat muutenkin ihan hyödyllisiä.
 
Juutas
05.05.2010 23:53:34
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

No nyt löytyi - täältä löytyy kaikkea muutakin hauskaa ja käyttökelpoista:
 
http://www.all-guitar-chords.com/
 
baron
06.05.2010 00:14:59 (muokattu 06.05.2010 00:29:34)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Juutas: Tuo on hassua kun en ollut varma miksi "dimiksi" tuota nyt kutsuttiinkaan ja tsekkasin merkinnän yhdeltä englanninkieliseltä sivustolta. :D Molli toki - typo, stupid me - mutta hassua, että tuo seiska merkitään suomi-tyylillä 7 ja enklanninkielisissä lähteissä b7 eli alennuksen kanssa (koska se on pieni septimi). Vai olenko tässäkin metsässä? H ja B onkin sitten jo ihan oma ihmettelyn aiheensa sinällään... Kukakohan kertoisi historian tuonkin takaa. :)
 
1. Hm7b5 voidaan nimittää puolidimiksi ja käyttää sointumerkintänä asteen merkkiä (pientä ympyrää) jonka poikki menee viiva
 
2. Sointu jossa on pieni septimi merkitään aina, sekä suomeksi että englanniksi pelkällä seiskalla C7, sointu jossa on suuri septimi merkitään sekä suomeksi että englanniksi maj7 (Cmaj7)
Vähennetty septimi on enharmonisesti sama kuin suuri seksti.
Cb7 = H7, C(b7) en ole koskaan nähnyt?
 
3. H/B logiikkaa/historiaa on käsitelty täällä teoriapalstalla ja muuallakin M-netissä lukuisia kertoja, käytä hakua.
 
4. Jos sä haluat vinkkejä miten kitaralla sovelletaan teoriaa niin kysy kitarasäikeiltä.
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
strophe
07.05.2010 10:42:58
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

baron:
3. H/B logiikkaa/historiaa on käsitelty täällä teoriapalstalla ja muuallakin M-netissä lukuisia kertoja, käytä hakua.

 
Tiedätkö, olen yrittänyt etsiä ainakin kolmellakymmenellä eri hakusanalla/-yhdistelmällä ja nyt yritin kolmatta kertaa löytää säiettä, mutta epäonnistun aina. Aihe kiinnostaa ihan aikuisten oikeasti ja olen käyttänyt hakua, mutta en sitten näköjään osaa valita hakutermejä oikein. Jos joku sivistyneempi muistaisi otsikkoa tai jotain. Tai voi ehdottaa hakusanaa. Pliis?
 
~Volyymi korvaa puuttuvan taidon~ http://www.youtube.com/vonpalmhoff
baron
07.05.2010 11:36:52
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

strophe: Tiedätkö, olen yrittänyt etsiä ainakin kolmellakymmenellä eri hakusanalla/-yhdistelmällä ja nyt yritin kolmatta kertaa löytää säiettä, mutta epäonnistun aina. Aihe kiinnostaa ihan aikuisten oikeasti ja olen käyttänyt hakua, mutta en sitten näköjään osaa valita hakutermejä oikein. Jos joku sivistyneempi muistaisi otsikkoa tai jotain. Tai voi ehdottaa hakusanaa. Pliis?
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=39&t=66939&co=720
 
Tossa on yksi. On niitä lukuisia muitakin. En mä ainakaan jaksaisi tätä vanhaa asiaa alkaa uudestaan jauhaa.
Kummallekin merkinnälle on hyvä logiikka, voi käyttää kumpaa haluaa mutta molemmat pitää tuntea.
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
strophe
07.05.2010 12:38:00
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

baron: http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=39&t=66939&co=720
 
Tossa on yksi. On niitä lukuisia muitakin. En mä ainakaan jaksaisi tätä vanhaa asiaa alkaa uudestaan jauhaa.
Kummallekin merkinnälle on hyvä logiikka, voi käyttää kumpaa haluaa mutta molemmat pitää tuntea.

 
Dänks. Mä laitoin hakuun h vai b, mutta en näköjään käyttänyt lainausmerkkejä. Olen käsi. Myönnän ja pahoittelen.
 
~Volyymi korvaa puuttuvan taidon~ http://www.youtube.com/vonpalmhoff
Juutas
07.05.2010 23:25:10
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

baron: http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=39&t=66939&co=720
 
Tossa on yksi. On niitä lukuisia muitakin. En mä ainakaan jaksaisi tätä vanhaa asiaa alkaa uudestaan jauhaa.
Kummallekin merkinnälle on hyvä logiikka, voi käyttää kumpaa haluaa mutta molemmat pitää tuntea.

 
Saa syyttää puusilmäksi, mutta ainakaan tuossa säikeessä EI nimenomaan ole mitään selitystä tuolle erilaisen merkitätavan historialle. :D Eli kyllä se on ainakin allekirjoittaneelle täysin tuttu juttu, että H on saksalais-suomalainen traditio ja B anglosaksinen, mutta MIKSI? Eli mistä moinen epälooginen kaksoiskäytäntö on saanut alkunsa? Onko taustalla se, että anglosaksit ovat jotenkin melankolisempia ja laskenta alkaa aollisesta moodista abcdefg tyylillä ja saksalaiset marssivat duurihenkisesti joonisen cdefgah aakkostuksen kannalla... Ei ymmärrä. Joku anekdootti tai selitys tähän on oltava. Vaadimme totuutta tai ainakin hyvän kuuloista legendaa! ;)
 
Klezberg
07.05.2010 23:34:05
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tuolla on yksi selitys, sisällöstä en ota vastuuta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sävel#Kirjainnimet_ja_B
 
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta
Juutas
08.05.2010 00:04:55
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Klezberg: Tuolla on yksi selitys, sisällöstä en ota vastuuta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sävel#Kirjainnimet_ja_B
 
Kiitos! Tämä tyydytti uteliaisuuden - oli sitten tota tahi ei. :)
 
baron
08.05.2010 20:13:37 (muokattu 09.05.2010 10:40:04)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

En nyt lukenut muita säikeitä mutta aikoinaan sävelten nimet oli A B C D E F G.
Sitten keksittiin että jostain sävelestä alkaen B kuulosti huonolta ja sille piti keksiä toinen ääni. Sitten keksittiin B mollum (pehmeä B, nykyinen Bb) ja B durum (kova B nykyinen H). Kun siihen aikaan ei ollut keksitty ylennys/alennusmerkkejä niin nää pehmeä ja kova B piti joteskin sen aikaisella nuottikirjoituksella erottaa ja kun kova on saksaksi hart niin kova B merkittiin H:ta muistuttavalla merkillä ja pehmeä B B:tä muistuttavalla merkillä.
 
Muuten duuri ja mollikin sanat on peräisin noista latinana durum ja mollum kova/pehmeä sanoista.
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
levesinet
08.05.2010 22:29:22
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

mollum
 
Eiks se ole mollis, molle? "Pärnäsen korjaamolle, molle, molle..."
 
baron
09.05.2010 10:22:20 (muokattu 09.05.2010 10:39:02)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

levesinet: Eiks se ole mollis, molle? "Pärnäsen korjaamolle, molle, molle..."
 
Tieteskin, siitä on niin pitkä aika kun viimeeksi käväisin Latinassa että alkaa kielitaito ruostua.
 
Siis durus, dura, durum ja mollis, mollis, molle
(Olishan se ulcus molle taudista pitänyt muistaa)
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
Klezberg
09.05.2010 11:10:51
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

baron:
Siis durus, dura, durum ja mollis, mollis, molle

 
Kiinnostaisi tietää, onko tuo "mollum" esiintynyt jo keskiajan latinassa, jolloin "b mollum" olisi alkuperäinen ilmaus, vai onko kyseessä tyypillinen nykyajan moka joka on sitten kopioitunut tuhanteen paikkaan.
 
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta
levesinet
09.05.2010 11:33:21 (muokattu 09.05.2010 11:43:41)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Klezberg: Kiinnostaisi tietää, onko tuo "mollum" esiintynyt jo keskiajan latinassa, jolloin "b mollum" olisi alkuperäinen ilmaus, vai onko kyseessä tyypillinen nykyajan moka joka on sitten kopioitunut tuhanteen paikkaan.
 
Hyvä on, kohdistetaan sanahakuja latinankielisiin tekstikorpuksiin.
 
http://www.forumromanum.org/literature/authors_a.html
Keyword search: mollis: found 34 documents
Keyword search: molle: found 20 documents
Keyword search: mollum: no documents found
 
En tiedä, mistä löytyisi vanhoja musiikkia käsitteleviä tekstejä... ;-D
 
---
http://books.google.fi/advanced_book_search
kaikilla sanoilla: mollum durum musica: 3 osumaa
kaikilla sanoilla: molle durum musica: 657 osumaa
 
Klezberg
09.05.2010 11:36:37 (muokattu 09.05.2010 11:40:27)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

levesinet: Hyvä on, kohdistetaan sanahakuja latinankielisiin tekstikorpuksiin.
 
http://www.forumromanum.org/literature/authors_a.html
Keyword search: mollis: found 34 documents
Keyword search: molle: found 20 documents
Keyword search: mollum: no documents found
 
En tiedä, mistä löytyisi vanhoja musiikkia käsitteleviä tekstejä... ;-D

 
Joo, mäkin ehdin jo katsoa jostain 600-luvun teksteistä. Pitäisi nimenomaan katsoa keskiajan tekstejä, vieläpä varsin myöhäisiä. Ei tarvitse olla musiikin alalta. Mutta onko sillä niin väliä?
 
Edit: No onhan tuolla tosiaan tekstejä aika laajalta aikaskaalalta. Tosin ne mitä haussa sitten tulee taitavat olla enimmäkseen klassisia tekstejä.
 
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta
baron
09.05.2010 13:08:55 (muokattu 09.05.2010 13:17:46)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jos ollaan tarkkoja niin meillä on erikseen klassinen latina ja sitten keskiajan "munkkilatina" johon perustuu mm. lääketieteellinen latina, musiikkitermit ym.
En tosin ole munkkilatinan asiantuntija (enkä kyllä minkään muunkaan)
 
Edit: Vilkaisin M. Wegeliuksen "Länsimaisen musiikin historia" kirjaa vuodelta 1891 jonka toinen painos vuodelta 1904 mulla on ja hän käyttää ilmaisuja H durum ja H molle.
Luulisi että silloin oli oikeaa tietoa saatavilla kun Wikipediaa ei vielä ollut:-)
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
Klezberg
09.05.2010 13:12:17
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

baron: Jos ollaan tarkkoja niin meillä on erikseen klassinen latina ja sitten keskiajan "munkkilatina" johon perustuu mm. lääketieteellinen latina, musiikkitermit ym.
En tosin ole munkkilatinan asiantuntija (enkä kyllä minkään muunkaan)

 
Tuotahan tuossa juuri tarkoitin. Itse kyllä vierastan tuota "munkkilatina" -termiä, sen verran monipuolisesti keskiajalla latinaa käytettiin. No, itse en edes osaa latinaa, mutta jos osaisin, niin juuri keskiajan tekstien lukemiselle olisi tarvetta.
 
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti