Muusikoiden.net
29.03.2024
 

Musiikin teoria ja säveltäminen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Teoriapähkinä
1 2 3 4 5 6 7 8
baron
27.09.2010 17:41:09
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Turpahöylääjä sanoi ton dimisoinnun oikein, eli ylennetyn toisen asteen vähennetty muunneseptimisointu(meniköhän tällä nimellä oppikirjoissa). Ihan sama toi on myös merkitä VII7/III.
 
Tyhmä tyhmempi Baron!
Eiks seiska-asteen nelisointu oo puolidimi eikä kokodimi?
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
Tonski
27.09.2010 17:41:59 (muokattu 27.09.2010 17:51:29)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

baron: Eiks Ais ole enharmonisesti B tai oikeesti Bb. Mun mielestä mä fibasin vain kun sotkin Assin ja Gessin.
 
Eli uusi ehdotus Gm7addb15!
 
(Backlund käyttää b15 merkintää kun sointuun pitää saada sekä suuri että pieni septimi)

 
G, Fis, Ais, E, Cisis
 
Ais on #9, B(tai Bb) on b3, enharmonisesti sama ei aina välttämättä tuota haluttua lopputulosta. Gm7addb15 ei nyt käy:D Kuten sanoin, ei eka listan sävel ole nyt välttämättä pohjasävel, eli hain siis tässä Fis-alttia(F#7b9#5). Jos toi yks sävel oliskin Eis, niin sithän se ois oikeestaan jotain mustalaismollin viidennelle tulevaa, uskosin;)
 
baron: Eli bII asteen terssikäännös eli napolilainen seksti
 
Oikein! Näillä pähkinöillä sulle iskostuu varmaan noi kaikki maantieteelliset soinnut ja muut mahdolliset ja mahottomat klasarisoinnut päähän:D
 
baron: Tyhmä tyhmempi Baron!
Eiks seiska-asteen nelisointu oo puolidimi eikä kokodimi?

 
Niin mä oon ihan tässä lähipäivinä järkeilly itseasiassa samaa kun väkertelin sointukiertoja, jossa basson sävel nousee koko ajan kromaattisesti mut kierto on silti jotenkin likimain järkevä:D Tarkoittanet siis, että jos tehdään seitsemännen asteen dominantti duurille, niin se olis m7b5 eikä dim7? Näinhän sen luulis menevän, kun miettii joonisen ja lokrisen suhdetta ja oon miettinykin että duurille mennessä se olis puolidimi, mutta toi kokodimi vaan toimii, en mä muuta keksi:) Noin se meille opetettiin tolppa I -klasariteorian kurssilla. Lisäks tätä voi katella siltä kantilta, että mitä tonaalisessa harmoniassa sointuaste antaa: pitää muistaa että se seittemännen asteen välidominantti on kuitenkin viidennen asteen välidominanttinoonisoinnun yläpää, pohjasävel vaan puuttuu. Esim. V9/V-välidominantissahan sitä vois katella niin, että vaikka C-duurissa tulis D-Fis-A-C-E -> VII7/V olisi Fis-A-C-E = F#m7b5, mutta käsittääkseni tossa ihan vähennettyjä vähennettyjä septimisointuja käytetään yleispätevästi(korjatkaa jos olen väärässä!).
 
Sitä vois miettii myös sävelten purkausten avulla: käsittääkseni septimi puretaan aina alaspäin, joten jos mietitään VII7/V C-duurissa saadaan Fis-A-C-Es -> G-H-D, jossa
Fis menee G:hen
A menee H:hon
C menee H:hon
Es menee D:hen(huom sun logiikalla E menis D:hen, mutta alennetuilla sävelillä on taipumus kulkea alaspäin, ylennetyillä ylöspäin. A-Es on vähennetty kvintti -> puretaan sisäänpäin, C-Fis on ylinouseva kvartti -> puretaan ulospäin, sano jos logiikka pettää:D)
 
Mut joo, nähtävästi tämän viestin kirjoittamisen aikana älysin vasta itsekin, miks kokodimi.
 
http://www.youtube.com/watch?v=hZi0IHX1Wgg
baron
27.09.2010 17:56:56
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tonski: Oikein! Näillä pähkinöillä sulle iskostuu varmaan noi kaikki maantieteelliset soinnut ja muut mahdolliset ja mahottomat klasarisoinnut päähän:D
 
Ja sehän humpansoittajalle on maailman tärkeintä:-)
 
Mut joo, nähtävästi tämän viestin kirjoittamisen aikana älysin vasta itsekin, miks kokodimi.
 
En mä ajatellut miltä kuulostaa ja miten pitäisi tehdä vaan miten (koko)dimi merkitään tolppa-analyysissä kun mun muskarissa ei oo vielä päästy niin pitkälle.
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
Tonski
27.09.2010 18:01:36
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

baron: Ja sehän humpansoittajalle on maailman tärkeintä:-)
 
Miks ei! On noita juttuja kiva lisätä soittoonsa, vaikka jos ei muuta niin kokeilun ja ihan vaan musiikillisen tutkimisen ilosta:D
 
En mä ajatellut miltä kuulostaa ja miten pitäisi tehdä vaan miten (koko)dimi merkitään tolppa-analyysissä kun mun muskarissa ei oo vielä päästy niin pitkälle.
 
Niin joo! Kuitenkin kysymyksesi johdatteli mut vähän pidemmälle, mikä on hyvä. Soinnun laatua ei merkitä tolpissa ollenkaan, siis onko duuri, dimi vai molli. Tolpan idea on nimenomaan se, että se sanoo itessään sen asteen, ja koska ne on vakioita, niin se sointu on tietyn laatunen ja tietyssä käännöksessään tms. Ihan deduktiivisella päättelyllä nää menee, viidennen asteen nelisointu on dominanttiseptimi ja tämä nelisointu on viidennellä asteella -> tämä nelisointu on dominanttiseptimi. Sit tietty jotkut käyttää jotain III+7 tai IIo7 tms. merkintöjä, mutta ite en pahemmin järkeä näe noissa.
 
http://www.youtube.com/watch?v=hZi0IHX1Wgg
baron
27.09.2010 18:14:13
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tonski: Sit tietty jotkut käyttää jotain III+7 tai IIo7 tms. merkintöjä, mutta ite en pahemmin järkeä näe noissa.
 
Sorry että mä jänkkään mutta mä en tiedä muita asteikkoja kuin dim ja domdim joissa terssejä pinoamalla päästään dim7 sointuun. Jos jossain muussa asteikossa halutaan samaan niin pitäähän se merkitä jollain muulla tavalla kuin sointuasteella?
Tai sitten x7b9 soinnun vajaamuoto josta perussävel puuttuu. Mites se sitten merkitään tolppa-analyysissä?
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
Hauler
27.09.2010 18:30:38
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

baron: Sorry että mä jänkkään mutta mä en tiedä muita asteikkoja kuin dim ja domdim joissa terssejä pinoamalla päästään dim7 sointuun.
 
Harmoninen molli VII-aste.
 
baron
27.09.2010 18:43:27 (muokattu 27.09.2010 18:49:54)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Hauler: Harmoninen molli VII-aste.
 
C, Db, Eb, Fb, Gb, Ab, Bbb, C
 
C-duurissa.
Sorry, mun luntissa oli painovirhe. Tarkistin enkä havainnut muita kuin dimiasteikot mutta oot täysin oikeassa.
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
Hauler
27.09.2010 18:48:30
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

baron: C, Db, Eb, Fb, Gb, Ab, Bb, C
 
C-duurissa. Päästään puolidimiin mutta ei dim7 sointuun.
Samaan päästään lokrisessakin.

 
Anteeksi. Nyt meni yli ymmärryksen.
 
baron
27.09.2010 18:50:16
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Hauler: Anteeksi. Nyt meni yli ymmärryksen.
 
Mä korjasin mun viestini, oot täysin oikeassa.
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
Tonski
27.09.2010 19:29:15
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

baron: Sorry että mä jänkkään mutta mä en tiedä muita asteikkoja kuin dim ja domdim joissa terssejä pinoamalla päästään dim7 sointuun. Jos jossain muussa asteikossa halutaan samaan niin pitäähän se merkitä jollain muulla tavalla kuin sointuasteella?
Tai sitten x7b9 soinnun vajaamuoto josta perussävel puuttuu. Mites se sitten merkitään tolppa-analyysissä?

 
Välidominanttien ideakin on nimenomaan, että niissä mennään asteikon ulkopuolelle. V7/V:ssa olis C-duurissa asteikon ulkopuolisena sävelenä Fis-nuotti. Mä näen asian niin, että dominanttisointuja on VII ja V aste kun puhutaan toonikalle menemisestä, näin tosi karkeesti. Jos halutaan mennä jollekin muulle asteelle, kuin toonikalle, niin harmoniaa vähän pyöritellään sit vetämällä dominanttisointu vaikkapa toiselle asteelle, ihan sama se on meneekö se asteikon mukaan vai ei, koska dimiseiska on niin dominanttiluontonen sointu ja äänenkuljetus menee siinä niin luonnollisesti niin se ei oo enää sidonnainen ko. sävellajiin. Se on VII asteen sointu, sitä välidominantin kohdeastetta käsitellään silloin toonikana sen kadenssin ajan. 7b9-sointujen pohjasävelettömät vajaamuodot ovat dimiseiskoja, ja normaalisti ton pienseptimisoinnun viedessa kvartin ylöspäin, esitetään samalle sävelelle seittemännen asteen välidominantti, eli dimisointu. Jos pohjasäveltä ei anneta missään, niin sitähän se käytännössä on.
 
Mitä todennäköisimmin huomaamme kohta minun luonnoineen vastaten täysin väärään kysymykseen, mutta no..
 
http://www.youtube.com/watch?v=hZi0IHX1Wgg
baron
27.09.2010 19:33:44
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Okei, mun maikka haluaa opettaa mulle viidennen asteen dominanttisointuina x7b9 sointuja ja domdimasteikkoja ja ne on mulla treeniksessä mutta se ei opeta mulle tolppa-analyysejä!
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
Tonski
27.09.2010 20:03:44
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

baron: Okei, mun maikka haluaa opettaa mulle viidennen asteen dominanttisointuina x7b9 sointuja ja domdimasteikkoja ja ne on mulla treeniksessä mutta se ei opeta mulle tolppa-analyysejä!
 
http://www2.siba.fi/muste1/index.php?id=36&la=fi
 
Ja toi 7b9:hän laajentuu mollissa harmonisen mollin viidennelle asteelle käsittääkseni ihan luonnollisena noonisointuna. Tuolla on havainnollisemmin, mut varmaankin about kaikki sama ja enemmänkin mistä olen tässä nyt jauhanut. Mielestäni oon selittäny asiat ihan oikein, eikä tää käsite kovin kummallinen ole.
 
http://www.youtube.com/watch?v=hZi0IHX1Wgg
Rantsu
27.09.2010 20:51:02 (muokattu 27.09.2010 22:02:20)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

baron: Eiks seiska-asteen nelisointu oo puolidimi eikä kokodimi?
 
Voi olla kumpi vain, duurissa se on puolidimi ja mollissa kokodimi. Jos duurissa on kokodimi, niin se on lainasointu vastaavasta mollista. Duuriin istuvat useammat lainasoinnut mollista, kuin molliin duurista. Jos C-duurissa laittaa III asteen välidominantiksi dis-fis-a-cis, purkaus siis e-mollisointuun (tai duurisointuun eli VI asteen välidominantille), niin aika väkinäiseltä kuulostaa. Mut vaikkapa V asteen välidominantti fis-a-c-e > purkaus g-duurisointuun, toimii loistavasti ja on paljon käytetty. Tai IV asteelle, e-g-bb-d > purkaus c-duuriin.
 
EDIT: tuo viimeinen, ei tietenkään c-duuriin vaan f-duuriin.
 
baron
27.09.2010 21:22:13
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Rantsu: . Mut vaikkapa V asteen välidominantti fis-a-c-e > purkaus g-duurisointuun, toimii loistavasti ja on paljon käytetty. Tai IV asteelle, e-g-bb-d > purkaus c-duuriin.
 
Noihan on just niitä voicingeja joita mun maikat neuvoo ottamaan D7:lle ja C7:lle.
(Eli perussävel pois ja 9 tilalle)
En mä oo tajunnutkaan että ne muodostaa puolidimejä:-)
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
Tonski
27.09.2010 21:59:08
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Turpahöylääjä:
Muista olen baronin kanssa samaa mieltä. Paitsi että miten tuon RMM-moodin tunnistaa vain neljästä sävelestä?

 
F,Des,A,E olis pitänyt olla Des, F, A, C = DbMaj7#5 = RMM kolmas moodi. Eli mä tyrin tämänkin, mutta Maj7#5:sta ei taida jatsmollissa tulla muille kuin kolmannelle asteelle, eli tätä kautta voi päätellä tämän olevan Bb-jatsmollin kolmas. Sama kun jos oisin laittanu että Eb, G, Db, A = Eb7add#11 = Bb-jatsmollin neljäs moodi eli "lyydinen dominantti" pääteltävissä neljästä sävelestä.
 
http://www.youtube.com/watch?v=hZi0IHX1Wgg
baron
27.09.2010 22:33:56 (muokattu 27.09.2010 22:36:40)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tonski: F,Des,A,E
 
Ai, mä sain tosta soinnun A(b6) ja sen sävelet ei esiinny missään muussa moodissa kuin mixb6:ssa.
Oliko väärin sammutettu?
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
Tonski
27.09.2010 22:40:36 (muokattu 27.09.2010 22:41:22)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

baron: Ai, mä sain tosta soinnun A(b6) ja sen sävelet ei esiinny missään muussa moodissa kuin mixb6:ssa.
Oliko väärin sammutettu?

 
Aivan oikein, eli sit toi ois D-jatsmollin viides:D
 
Heitelkäähän tekin jampat nyt jotain hämmentävää moodikeittoa tänne pähkinöiksi.. Kaikki typerät soinnut joilla ei koskaan mitään tee mutta sattuu vaan tietämään joltain kurssilta!
 
http://www.youtube.com/watch?v=hZi0IHX1Wgg
sellisti
28.09.2010 09:18:35 (muokattu 28.09.2010 09:27:26)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tonski: Riippuuko se muka tahtilajista? Tai siis, onko tahtien määrä siis oleellinen sen tiedon kannalta
 
Ei tahtien määrä mutta tahtilaji kyllä. Jos tahtilaji on 4/4 ja 16-osakvintoli kestää sekunnin niin tempo on 60, koska 16-osakvintoli täyttää yhden 4-osanuotin, ellet käytä jotain ihmeellisiä jakoja. Jos tahtilaji taas on esim. 3/8 niin pulssia tuskin mitataan 4-osanuotein; todennäköisemmin yksikkö on 8-osa tai pisteellinen 4-osa. Tällöin tempo on luonnollisesti eri, vaikka kvintoli (eli 4-osanuotti) kestäisi tismalleen saman ajan.
 
ite funtsin 16-osatrioleita mahtuu viis neljäsosaan
 
Ööö... ei vaan kaksi.
 
Siis jos VIISI kuudestoistaosatriolia mahtuisi sekuntiin, niin sittenhän se olis 60bpm:D
 
Ei. Sä ajattelet ton nyt jotenkin oudosti. 16-osatrioli on sitäpaitsi eri asia kuin 16-osakvintoli, josta puhuit aiemmin. Perinteisen käsityksen mukaan 16-osatrioli täyttää yhden 8-osan, mutta 16-osakvintoli yhden 4-osan.
 
Edittiä. Niin tai hetkinen. Puhutaankohan me nyt eri asioista. Mä tarkoitan kvintolilla nyt sitä koko 5 nuotin ryhmää, mutta sä ilmeisesti vain yhtä nuottia. Siinä tapauksessa tempo olis tietenkin tuo 12, jos 16-osakvintolin yksi nuotti kestäisi sekunnin. :)
 
"Remember my neighbour with the burns on 90% of her body? Well, she burned the other 10% now. She was lighting a fart and her bush caught fire." -George Carlin (1937-2008)
Dr Dominant
28.09.2010 09:59:40 (muokattu 28.09.2010 10:01:34)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

No pistetään tähän nyt yksi ajankuluksi:
 
Muodostakaa pieneen oktaavialaan perusmuotoinen Eb-duurikolmisointu, ja 1-viivaiseen oktaavialaan perusmuotoinen D-duurikolmisointu. Nimetkää edellisistä yhdessä muodostuva sointu reaalisointumerkillä, sekä siihen liittyvä asteikko.
 
"Dr. Dominant, I presume?"
baron
28.09.2010 10:18:46
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

sellisti: Ei. Sä ajattelet ton nyt jotenkin oudosti. 16-osatrioli on sitäpaitsi eri asia kuin 16-osakvintoli, josta puhuit aiemmin. Perinteisen käsityksen mukaan 16-osatrioli täyttää yhden 8-osan, mutta 16-osakvintoli yhden 4-osan.
 
Edittiä. Niin tai hetkinen. Puhutaankohan me nyt eri asioista. Mä tarkoitan kvintolilla nyt sitä koko 5 nuotin ryhmää, mutta sä ilmeisesti vain yhtä nuottia. Siinä tapauksessa tempo olis tietenkin tuo 12, jos 16-osakvintolin yksi nuotti kestäisi sekunnin. :)

 
Mä laskin niin että 5 16-osa kvintolia ottaa 4:n 16-nuotin ajan eli yhden neljäsosan jonka kesto yksi sekunti jne.
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2 3 4 5 6 7 8

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «