Muusikoiden.net
11.12.2016
 

Musiikin teoria ja säveltäminen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Musiikin teorian aloittaminen
1 2
Sumppi95
20.02.2010 18:04:22
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Olen soittanut kitaraa melkein 2 vuotta ilman opettajaa, olen opetellut biisejä tabujen avulla ja tekniikkaani pystyn kehittämään ihan hyvin ilman opettajaa, mutta en ymmärrä mitään musiikin teoriasta ja kun yritän netistä opiskella sitä niin se tuntuu vain entistä monimutkaisemmalta ja tulee aika epätoivoinen olo teorian suhteen. Mistä kannattais aloittaa, mitkä kirjat ovat hyviä, kannattaako mennä tunneille jne. Olisin todella kiitollinen, jos valaisitte minua muusikin teoriassa.
 
hahuusko
20.02.2010 22:05:21
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tohtori Toonika on ainakin hyvä teorian oppikirja. Se lähtee liikkelle todella yksinkertaisista asioista ja etenee vähitellen monimutkaisempiin. Itseopiskelijan kannattaa vaan muistaa, ettei turhaan kiirehdi asioiden opiskelemisen kanssa. Monimutkaiset asiat pohjautuvat kuitenkin aina yksinkertaisempiin. Jos ei ole ottanut simppeleitä juttuja kunnolla haltuun, niin äkkiä ollaan ihan pihalla. Mutta jos lueskelee muutaman sivun kerrallaan ja tekee kirjasta löytyvät tehtävät kunnolla ja ajatuksen kanssa, niin kyllä se siitä.
 
Kannattaa myös katsella, olisiko paikallisessa kansalaisopistossa tai vastaavassa musiikin teorian kursseja. Soittotunneilla käyminen kannattaa myös. Vaikka olisikin tyytyväinen siihen, miten on itse oppinut soittamaan niin opettaja osaa kuitenkin kiinnittää huomiota asioihin, mitä ei itse olisi koskaan tullut ajateelleksikaan. Ja jos opettaja on vaan pätevä, niin hän varmasti mielellään auttaa myös teoriajuttujen kanssa.
 
Ja ainahan voi kysellä vaikka täällä palstalla, jos jokin tietty teoria-asia mietityttää.
 
Juutas
16.03.2010 11:29:01
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Itseopiskelijan kannattaa vaan muistaa, ettei turhaan kiirehdi asioiden opiskelemisen kanssa. Monimutkaiset asiat pohjautuvat kuitenkin aina yksinkertaisempiin.
 
Tässä tiivistyy suuri viisaus... Usein ihmiset kahlaavat asioita sellaisella tahdilla eteenpäin, että edelliset asiat eivät ole vielä ehtineet sisäistyä kun jo kauhotaan uutta informaatiota koppaan. Kaikenlisäksi ne teoriassa opitut asiat pitäisi pystyä myös tuomaan mukaan käytäntöön eli siihen omaan soittoon tai sen tarkasteluun. Hiljaa hyvä tulee!
 
Mare552
13.04.2010 08:56:32
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mielestäni kaikki musiikkioppaat on laatinut tekijä jolle asiat on liian päivä selviä. Sen takia teoriaoppaissa on joku helppo asia tolkutettu moneen kertaan, mutta paljon perustavaa laatua olevia tietoja pidetään itsestään selvinä.
 
Tiedän paljon ihmisiä joille teoria on hepreaa, ja juuri tämän hajanaisten, toisistaan irti olevien asioiden kanssa.
Aikoinaan ärsytti kun mm. sävellajeista puhuttiin itsestään selvyytenä, se onkin, sitten kun sen tietää.
 
Itse aikoinaan lopetin musiikin teorian kun en tajunnut mitä on sävellajit.
Sitä menee ymmälleen kun nuottiviivastossa on ylennysmerkki f-sävelen kohdalla ja sitä sanotaan G-Duuriksi, mutta missään ei kerrota miksi on näin.
 
Vastaus on lopulta aivan liian helppo. Niin helppo että se ei tule mieleen.
 
Ensimmäisellä laulutunnilla opettaja antoi minulle duuriskaalan, silloin oivalsin mistä on kysymys, sen jälkeen musiikin teoria onkin ollut selkeää ja loogista.
 
Kun tajuaa että meillä käytetyn musiikin perusta on tuo diatoninen skaala
Do, Re, Mi....., ja ja jos tuo skaala alkaa C- sävelestä, ollaan C-Duurissa, Ja jos G-sävelestä, ollaan G-Duurissa, niin ollaan jo pitkällä.
 
Kun sitten ottaa kosketinsoittimen, huomaa että G:stä aloitettaessa tuo Do, Re.. skaala soi puhtaasti vain jos F korotetaan, tämä johtuu puolisävelaskelista.
 
Sen jalkeen on helppo tajuta sointujen rakenne, sekä miten rakennetaan Duuri ja mollisoinnut.
 
Jos kiinnostaa, niin tuossa on vanha kirjoitukseni asiasta.
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=11&t=137545#p6452457
 
Ja jos vielä kiinnostaa, olen myös kirjoittanut samantapaisen selvityksen sointujen rakenteesta, sillä ne ovat aivan yhtä helppoja kuin tämäkin asia.
 
Suosittelen sen verraan kosketinsoitinta, että sävelet tulevat siinä tutuiksi. Sävellajit ja soinnut ovat paljon loogisempia pianokoskettimilla kuin kitaran otelaudalla.
 
Itse luulin joskus että eri nimiset soinnut ovat kokonaan erilaisia, eivät ne ole. Ne vain alkavat sävelestä joka on niiden nimenä,
 
Soinnut rakentuvat tersseistä, jotka ovat mielettömän yksinkertaisia ja selkeitä.
 
Ai tähänks riville?
Bitti-Hiisi
13.04.2010 11:16:08
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mare552: Mielestäni kaikki musiikkioppaat on laatinut tekijä jolle asiat on liian päivä selviä...
 
Olet siis lukenut ne kaikki? Mielenkiintoista... :)
 
By your command!
Mare552
13.04.2010 11:25:29
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Bitti-Hiisi: Olet siis lukenut ne kaikki? Mielenkiintoista... :)
 
No hiukka lipsahti, en kaikkia, olen kauhian pahoillani liioittelustani.
 
Sitä paitsi olen myöhemmin törmännyt mm. Seppo Hovin "Vapaa säestys" kirjaan, sen alussa oli tämä skaala ymmärrettävästi selitettynä.
 
En muista missään törmänneeni Duuriskaalaan paitsi vasta mentyäni laulutunnille vuonna 2006.
 
Nyt olen käynyt kaksi vuotta musiikin teoriaa, sielläkin oppilaat valittavat että oppikirjoista on vaikea itsekseen oppia, koska ne näyttävät niin sekavilta. Eli alkeistiedot puuttuvat, kerropa kirja jossa on aivan alusta alkaen mm. juuri nuo sävellajit.
 
Tohtori Toonikassakaan ei mielestäni ollut, vaikka melko selkeä kirja onkin.
 
Ai tähänks riville?
Bitti-Hiisi
13.04.2010 17:08:59
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mare552: No hiukka lipsahti, en kaikkia, olen kauhian pahoillani liioittelustani.
 
Sitä paitsi olen myöhemmin törmännyt mm. Seppo Hovin "Vapaa säestys" kirjaan, sen alussa oli tämä skaala ymmärrettävästi selitettynä.
 
En muista missään törmänneeni Duuriskaalaan paitsi vasta mentyäni laulutunnille vuonna 2006.
 
Nyt olen käynyt kaksi vuotta musiikin teoriaa, sielläkin oppilaat valittavat että oppikirjoista on vaikea itsekseen oppia, koska ne näyttävät niin sekavilta. Eli alkeistiedot puuttuvat, kerropa kirja jossa on aivan alusta alkaen mm. juuri nuo sävellajit.
 
Tohtori Toonikassakaan ei mielestäni ollut, vaikka melko selkeä kirja onkin.

 

 
Oppikirjojen kirjoittaminen aiheesta on kieltämättä haastavaa puuhaa. Musiikissa itsessään tapahtuu paljon asioita päällekkäin, mutta kirjassa asiat täytyy yrittää pureskella palasiksi peräkkäin. Jotkut ilmiöt varmastikin tulevat täysin ymmärretyiksi vasta kun on opiskellut aihetta ensin vähän pidemmälle.
 
Tohtori Toonikassa duuriasteikko on mainittu melodia-osuuden ensimmäisellä aukeamalla sivulla 89. Sävellaji-otsikko löytyy sivulta 98, vaikkakin aihetta tarkastellaan lähemmin sitä seuraavalla aukeamalla. Kyseisen opuksen toisena kirjoittajana voin kertoa, että tarkoituksemme oli kyllä lähteä liikkeelle "nollatasosta", mutta ainahan siinä on jotain itselle itsestäänselvää voinut välistä unohtua. Jos osaat listata puuttuvat ilmiöt, niin lisätään ne seuraavaan painokseen! ;)
 
Tsemppiä!
 
By your command!
Mare552
13.04.2010 19:03:28
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Bitti-Hiisi: Oppikirjojen kirjoittaminen aiheesta on kieltämättä haastavaa puuhaa. Musiikissa itsessään tapahtuu paljon asioita päällekkäin, mutta kirjassa asiat täytyy yrittää pureskella palasiksi peräkkäin. Jotkut ilmiöt varmastikin tulevat täysin ymmärretyiksi vasta kun on opiskellut aihetta ensin vähän pidemmälle.
 
Tohtori Toonikassa duuriasteikko on mainittu melodia-osuuden ensimmäisellä aukeamalla sivulla 89. Sävellaji-otsikko löytyy sivulta 98, vaikkakin aihetta tarkastellaan lähemmin sitä seuraavalla aukeamalla. Kyseisen opuksen toisena kirjoittajana voin kertoa, että tarkoituksemme oli kyllä lähteä liikkeelle "nollatasosta", mutta ainahan siinä on jotain itselle itsestäänselvää voinut välistä unohtua. Jos osaat listata puuttuvat ilmiöt, niin lisätään ne seuraavaan painokseen! ;)
 
Tsemppiä!

 
Enpäs löytänyt Toonikaani tähän hätään, että olisin voinut katsoa miten selkeältä asia nyt näyttää.
 
Olen joskus miettinyt miten oppikirja pitäisi aloittaa, siis sellainen jonka luettuaan voisi alkaa muista kirjoista lukemaan musiikin teoriaa.
 
Itse ainakin laittaisin juuri nuo skaalat aivan alkuun, sekä selittäisin juurta jaksaen miksi pitää esim. D- Duurissa korottaa F- ja C- sävel. Itse en sitä hoksannut, päivänselvää asiaa, kun kuvittelin sävellajia paljon mystisemmäksi kuin se on.
 
Nykyään on itsekin vaikea tajuta miten niin selvää asiaa voinut hokata.
 
Siksi pidän ihan näitä perus- Duuri ja Molliskaalojen selitystä heti alkuun tärkeänä, koska ellei sitä tajua, ei tiedä että transponointi on juuri siirtymistä sävellajista toiseen.
Kun näitä asioita ei tiedä, on koko teoria täyttä hepreaa.
 
Varmaan epätieteellisesti kertoisin että pianon koskettimet ja nuottipaperi ovat sama asia, siis menevät samalla tavalla puolisävelaskelien mukaan.
 
Pianon koskettimet ovat konkreettinen, joskin taas varmaan epätietteelinen keino selventää monia asioita.
 
Sen jälkeen vasta tulee mielestäni nuotit, nuottiviivastot, rytmit, tahtilajit ym.
 
No ehkä ensin olisi tuo nuottiviivasto, sekä vertailukohtana koskettimisto.
 
Yksikin tärkeä osa "perustusta" pilaa koko teorian opiskelun.
 
Ai tähänks riville?
Dr Dominant
13.04.2010 20:38:53
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mare552: Olen joskus miettinyt miten oppikirja pitäisi aloittaa, siis sellainen jonka luettuaan voisi alkaa muista kirjoista lukemaan musiikin teoriaa.
 
Itse ainakin laittaisin juuri nuo skaalat aivan alkuun, sekä selittäisin juurta jaksaen miksi pitää esim. D- Duurissa korottaa F- ja C- sävel. Itse en sitä hoksannut, päivänselvää asiaa, kun kuvittelin sävellajia paljon mystisemmäksi kuin se on.

 
Tuossa oppikirjan teossa on joitakin haasteita. Esimerkiksi nuottikirjoitus joka on ihan oma koodistonsa. Et voi aloittaa sillä että sävellaji on heti ekalla sivulla. Ensin pitää varmistaa että nuottikirjoituksen perusteet käydään läpi että lukijalla on mahdollisuus ymmärtää niitä palleroita siellä viivastolla.
 
Sitten pitää mennä kantasävelet, koko ja puolisävelaskelen käsite ja ylennys- ja alennusmerkit läpi ennenkuin voidaan olettaa että vähimmäismäärä nuottikirjoituksen ja musiikin termistön osalta on riittävästi läpikäyty...
 
Sitten on vielä se probleema, että kun suullisesti selittää asioita, voi kierrellä ja kaarrella ja puhua paljonkin eikä siihen mene kovin kauaa aikaa, mutta kirjan sivulla pitää olla ytimekäs, muuten yhdelle sivulle ei mahdu paljon mitään.
 
En tällä halua puolustella Tohtoria, se on sellainen mikä siitä tuli meidän parhaalla osaamisellamme. Mutta ajattelin vain hieman valottaa myöskin sitä näkökulmaa, mitä se oikeasti tarkoittaa kun ryhdytään kirjoittamaan oppikirjaa ;-)
 
Mutta tsemppiä täältäkin!!
 
Tohtorin toinen kätilö
 
"Dr. Dominant, I presume?"
Mare552
13.04.2010 22:00:24
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Dr Dominant: Tuossa oppikirjan teossa on joitakin haasteita. Esimerkiksi nuottikirjoitus joka on ihan oma koodistonsa. Et voi aloittaa sillä että sävellaji on heti ekalla sivulla. Ensin pitää varmistaa että nuottikirjoituksen perusteet käydään läpi että lukijalla on mahdollisuus ymmärtää niitä palleroita siellä viivastolla.
 
Sitten pitää mennä kantasävelet, koko ja puolisävelaskelen käsite ja ylennys- ja alennusmerkit läpi ennenkuin voidaan olettaa että vähimmäismäärä nuottikirjoituksen ja musiikin termistön osalta on riittävästi läpikäyty...
 
Sitten on vielä se probleema, että kun suullisesti selittää asioita, voi kierrellä ja kaarrella ja puhua paljonkin eikä siihen mene kovin kauaa aikaa, mutta kirjan sivulla pitää olla ytimekäs, muuten yhdelle sivulle ei mahdu paljon mitään.
 
En tällä halua puolustella Tohtoria, se on sellainen mikä siitä tuli meidän parhaalla osaamisellamme. Mutta ajattelin vain hieman valottaa myöskin sitä näkökulmaa, mitä se oikeasti tarkoittaa kun ryhdytään kirjoittamaan oppikirjaa ;-)
 
Mutta tsemppiä täältäkin!!
 
Tohtorin toinen kätilö

 
Ei minusta taitaisi olla sellaisen kirjan kirjoittajaksi. Kyllähän tämä arvostelu on paljon helpompaa ja kivempaa.
 
Silti olen sitä mieltä että musiikin perusta on nuo skaalat millä täällä länsimaissa lauletaan. Eikä niitä tarvitse heti kaikkia moodeja oppia, vain perusperiaate.
 
Nimenomaan etumerkit nuottiviivaston alussa näyttävät aivan heprealta, ellei tiedä miksi se pitää sinne kirjoittaa.
 
Monessa kirjassa on kyllä sanottu sana kantasävel, mutta ei ole kerrottu että se on sävellajin kertovan nuotin nimi, sen mistä skaala alkaa. Samoin on puhuttu sävellajeista itsestäänselvyyksinä, mitä ne ei ole jos ei ole niitä mistään oppinut.
Äidinmaidosta ne eivät tule.
 
Itseäni ainakin joskus hämäsi kun nuottiviivaston alussa f- sävel oli korotettu ja puhuttiin G- duuri sävellajista.
 
Näin punaista.
 
Olin onnistunut pääsemään 50 vuotiaaksi ennen kuin missään sattui silmiini Do, re, Mi... solmisaatiot.
 
Voi olla että olen ainut Suomessa jolle näin on käynyt, mutta kun tuon litanian sain laulunopettajalta ja sen oivalsin, että sävellaji tarkoittaa mistä sävelestä tuo litania lähtee, avautui koko sen astinen tietoni musiikista aivan uudessa valossa.
 
Niin kauan kuin tuota ei tiedä, on aivan turha opetella etumerkkejä ulkoa.
 
Tsemppiä teille molemmille.
 
Ai tähänks riville?
baron
13.04.2010 22:33:49 (muokattu 13.04.2010 22:44:48)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mare552:
Varmaan epätieteellisesti kertoisin että pianon koskettimet ja nuottipaperi ovat sama asia, siis menevät samalla tavalla puolisävelaskelien mukaan.

 
Mut niinhän Toonika just tekee, ekalla melodiasivulla.
 
Pianohan on loistava soitin teorian opiskeluun.
Mark Levinekin korkealentoisessa "Jazz Theory Bookissaan" sanoo että jos sun soitin on joku muu kuin piano, tee tämä homma pianolla tai pyydä pianistikaveriasi näyttämään.
 
Valkoiset koskettimet ei tarvitse etumerkkejä, mustat tarvitsee: Heti avautuu.
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
Rantsu
13.04.2010 22:52:12
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mare552: Monessa kirjassa on kyllä sanottu sana kantasävel, mutta ei ole kerrottu että se on sävellajin kertovan nuotin nimi, sen mistä skaala alkaa.
 
Ei varmaankaan ole kerrottu, kun se ei ole, se on nimittäin perussävel. Kantasävel tai -sävelet ovat puolestaan jotain muuta.
 
Soolon soittamista helpottaa, jos on edes itse sitä mieltä, että on jotain sanottavaa.
Mare552
14.04.2010 08:16:25
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Rantsu: Ei varmaankaan ole kerrottu, kun se ei ole, se on nimittäin perussävel. Kantasävel tai -sävelet ovat puolestaan jotain muuta.
 
Niin. Sehän olikin jotain muuta.
 
Sinäkin vaalit uljaasti musiikkiopetuksen perinteitä etkä sanonut mikä se sitten on.
 
Selasin netistä mitä se tarkoittaa, mutta kaikilla sivuilla missä puhuttiin kantasävelistä, pidettiin selvänä että jokainen tietää mitä sillä tarkoitetaan.
 
Selkeää selitystä en asialle löytänyt, mutta oletan että kantasäveliä ovat nuo seitsemän säveltä c:stä h:hon.
 
Wikipediassa mainittiin sana kantasävel, mutta ei löytynyt selitystä mikä se on.
 
Musiikkikirjojen yleinen puute on juuri siinä että suurta osaa asioista pidetään itsestäänselvyyksinä.
Aloittelevalle musiikin opiskelijalle pitäisi selittää joka ikinen termi ja sana, mitä sillä tarkoitetaan.
Oman musiikkitietouteni karttumista ei ole tippaakaan häirinnyt tietämättömyys mikä on kantasävel.
 
Jaa, no juurisävel taitaa taas olla soinnun perussävel?
 
Nuo tarkat termit tahtoo ontua vaikka itse asian tietääkin.
 
Ai tähänks riville?
Mare552
14.04.2010 09:18:41 (muokattu 14.04.2010 10:52:14)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Bitti-Hiisi: Tohtori Toonikassa duuriasteikko on mainittu melodia-osuuden ensimmäisellä aukeamalla sivulla 89. Sävellaji-otsikko löytyy sivulta 98, vaikkakin aihetta tarkastellaan lähemmin sitä seuraavalla aukeamalla. Kyseisen opuksen toisena kirjoittajana voin kertoa, että tarkoituksemme oli kyllä lähteä liikkeelle "nollatasosta", mutta ainahan siinä on jotain itselle itsestäänselvää voinut välistä unohtua. Jos osaat listata puuttuvat ilmiöt, niin lisätään ne seuraavaan painokseen! ;)
 
Tsemppiä!

 
Joo. Kyllähän siellä olivat duuriasteikko ja sitten C- Duuri ja C- molli sivulla 98.
 
Tuosta ei vaan mitenkään helposti selviä mikä ero on Duuri ja molliasteikolla.
 
Oli C- molliasteikkoon kirjoitettu etumerkit, selittämättä miksi ne siellä pitää olla.
jos tuo olisi kirjan ainoa aihe, sen kyllä jaksaisi pähkäillä, mutta koko kirjan selvittäminen on jo toinen juttu.
 
Silti Toonika taitaa olla helpoin kirja tajuta mitä olen selaillut. Sekä nyt tällä tietämyksellä asiat toki ovat selkeitä.
 
Maallikon tietämättömyyden takia tuo skaala solmisaationimillä on paljon selkeämpi, silloin siihen ei sotke säveliä (myös C- Duuri koskettimilla hämää), vaan sävellaji liitetään siihen kun istutetaan skaala alkamaan tietyltä säveleltä.
 
Musiikin teoriassa (sävellajit selitettiin hyvin seikkaperäisesti, muuten kurssi on suurelta osin käytännön harjoittelua säveltapailun ja diktaattiharjoitusten merkeissä) itsekin ihmettelin miksi ei päivän selvät asiat monellekaan tahdo aueta, kun ne itselleni oli jo selvää.
Sen takia kyllä ymmärrän kuilun kirjan tekijän ja lukijan välillä.
 
Toonikassakin on 250 sivua, sieltä on aika epätoivoista alkaa jotain tiettyä asiaa alkaa etsiä, ellei se se vilku päivänselvänä majakkana silmien edessä.
 
Itse mielestäni laitoin oman, itselleni valjenneen ajatuksen skaaloista ja sointujen perusteista rautalankamuotoon joskus aikoinani. Siinä voi olla ajatusvirheitä, mutta perusajatus sointujen rakenteista ja skaalojen eroista on tuo käsitykseni.
 
Kevyt sointuoppi:
 
Duurin terssit^^^^^^^1^^^^^^^3^^^^^5^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^ Duuriasteikko^^^^^^^DO^^RE^^MI^FA^^SO^^LA^^TI^DO^^^^^^^^^^^^^^^^^^ molliasteikko^^LA^^TI^DO^^RE^^MI^FA^^SO^^LA^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
mollin terssit^^1^^^^^3^^^^^^^5^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
 
Duurikolmisointu sisältää juurisävelen 1, suuren terssin 3, ja kvintin 5
 
Mollikolmisointu sisältää juurisävelen 1, pienen terssin 3, ja kvintin 5
 
Ja tärkeintä: Eli miksi näin on, johtuu siitä että Duuriasteikossa kolmas sävel on kahden kokosävelen päässä juurisävelestä, minkä duuriasteikko osoittaa.
Samoin molliasteikossa kolmas sävel on pieni terssi, kuten molliasteikko osoittaa.
 
Siis se, onko terssi suuri vai pieni, määräytyy sen sijainnista asteikolla.
 
Kvintti on aina saman etäisyyden päässä juurisävelestä, sen paikkaa muutetaan halutessa lisäämällä:
 
Duuriasteikossa -5, jolloin sen paikka siirtyy puoli sävelaskelta alaspäin.
tai +5, jolloin sen paikka siirtyy puoli sävelaskelta ylöspäin.
 
Molliasteikossa kvintti siis on samalla etäisyydellä juurisävelestä, kuten molliasteikko osoittaa.
Jos molliasteikolla kvinttiä siirretään merkkaamalla (m=molli) perään -5 eli Xm-5 jolloin se siirtyy puoli sävelaskelta alaspäin.
 
Onko olemassa molliasteikon +5 sointua. tuo linkki ei kerro???????
 
http://www.looknohands.com/chordhouse/piano/
 
Septimisointu eli 7, saadaan lisäämällä kolmisointuun asteikon seitsemäs sävel joka lisätään (perus 7:mään) pienenä terssinä. Ja kun kvintin perään lisätään suuri terssi, saadaan maj7
 
mmaj7 on sointu jossa mollisointuun lisätään suuri terssi. Eli sama kuin duurin maj7, mutta kolmas sävel mollin asteikolla.
 
Näillä tiedoilla voi jo mm. transponoida musiikkia eri sävellajeihin, sekä muuttaa soinnut saman periaatteen mukaan toiseen sävellajiin.
 
Sekä tuosta linkistä tarkistaa, meneekö oikein.
 
Siis onko tämä sävellaji ja sointuoppi jo perusteiltaan hanskassa?
 
Olen kirjoittanut tuon edellä mainitun joskus vuonna 2006 tai 2007 muusikoiden nettiin.
Eli siitä tuo kysyvä asenne. Eli jutussa voi olla asiavirheitä, mutta näin perusasian itse käsitän.
 
Ai tähänks riville?
Bitti-Hiisi
14.04.2010 09:37:51
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mare552: Niin. Sehän olikin jotain muuta.
 
Sinäkin vaalit uljaasti musiikkiopetuksen perinteitä etkä sanonut mikä se sitten on.
 
Selasin netistä mitä se tarkoittaa, mutta kaikilla sivuilla missä puhuttiin kantasävelistä, pidettiin selvänä että jokainen tietää mitä sillä tarkoitetaan.
 
Selkeää selitystä en asialle löytänyt, mutta oletan että kantasäveliä ovat nuo seitsemän säveltä c:stä h:hon.
 
Wikipediassa mainittiin sana kantasävel, mutta ei löytynyt selitystä mikä se on.
 
Musiikkikirjojen yleinen puute on juuri siinä että suurta osaa asioista pidetään itsestäänselvyyksinä.
Aloittelevalle musiikin opiskelijalle pitäisi selittää joka ikinen termi ja sana, mitä sillä tarkoitetaan.
Oman musiikkitietouteni karttumista ei ole tippaakaan häirinnyt tietämättömyys mikä on kantasävel.
 
Jaa, no juurisävel taitaa taas olla soinnun perussävel?
 
Nuo tarkat termit tahtoo ontua vaikka itse asian tietääkin.

 

 
Termien merkitys saattaa vähän vaihdella eri kielissä ja oppikirjoissa. Eri kirjoittajat ovat joskus joutuneet keksimään sanoja kääntäessään ulkomaista kirjallisuutta, ja he eivät välttämättä ole aina keskenään päätyneet täysin samoihin sanavalintoihin tai määritelmiin ilmiöitä selittäessään.
 
Otavan musiikkitietosanakirja kertoo aiheesta seuraavaa:
 
Juuri = Soinnun pohjasävel.
 
Juurisävelet = Diatonisen asteikon sävelet c d e f g a h.
 
Kantasävelet = 1. Juurisävelten toinen nimitys. 2. Kantasointujen pohjasävelten (juurien) eli duuri- ja molliasteikon 1., 4. ja 5. sävelen yhteisnimitys.

 
Yrjö Oksala Musiikinperusteissaan määrittelee asian seuraavasti:
 
Juurisävelistä: Länsimaisen musiikin perustana on seitsemän eritasoista säveltä, joita sanotaan juurisäveliksi. Juurisävelten nimet ovat alhaalta ylöspäin lueteltuina: c d e f g a h. (Romaanisissa ja eräissä slaavilaisissa kielissä juurisävelten nimet ovat vastaavasti c:stä alkaen: do (tai ut), re, mi, fa, so, la, si.)
 
Kantasävelistä: Kiinteät etumerkit eli etumerkintö sijoitetaan viivaston alkuun välittömästi nuottiavaimen jälkeen (ennen mahdollista tahtiosoitusta) osoittamaan kyseisen sävellajin kantasäveliä.

 
Näiden määritelmien perusteella ainakaan soinnun pohjasävelen (engl. root) nimeäminen juurisäveleksi ei ole suositeltavaa.
 
By your command!
baron
14.04.2010 09:39:44
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Onko olemassa molliasteikon +5 sointua. tuo linkki ei kerro???????
 
Molliasteikon augmented (mitä se on suomeksi?) sointua ei käytetä koska se on yhtä kuin duurisoinnun terssikäännös ja kuulostaa duurisoinnulta.
 
Cm#5 = C - Eb - Ab = Ab/C
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
Mare552
14.04.2010 10:14:24
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

baron: Molliasteikon augmented (mitä se on suomeksi?) sointua ei käytetä koska se on yhtä kuin duurisoinnun terssikäännös ja kuulostaa duurisoinnulta.
 
Cm#5 = C - Eb - Ab = Ab/C

 
Kappas.
 
Kyllä vaan. Enharmonisesti sama asia.
 
Käytinkös nyt oikeaa termiä?
 
Ai tähänks riville?
Rantsu
14.04.2010 10:23:13
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mare552: Sinäkin vaalit uljaasti musiikkiopetuksen perinteitä etkä sanonut mikä se sitten on.
 
No sanoinhan: perussävel.
 
Kantasävelistä en sitten ruvennut puhumaan sen enempää; syystä, jonka Bitti-Hiisi tuossa juuri kertoikin.
 
Soolon soittamista helpottaa, jos on edes itse sitä mieltä, että on jotain sanottavaa.
Mare552
14.04.2010 10:37:10
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Rantsu: No sanoinhan: perussävel.
 
Kantasävelistä en sitten ruvennut puhumaan sen enempää; syystä, jonka Bitti-Hiisi tuossa juuri kertoikin.

 
Juu. Enkä minä näitä mitenkään totisella ilmeellä kirjoittele.
Monta asiaa tässä kyllä taas selventyy.
 
Bitti-Hiisi kyllä selvensi asian hienosti.
 
Ai tähänks riville?
Viski
14.04.2010 21:12:16
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Itse en edes miellä osaavani teoriaa. Monet asiat ovat niin itsestäänselviä, etten osaa mieltää niitä teoriaksi.
 
Teoria -sana ainakin minun korvaan kuullostaa semmoiselta, että se käsittää lähinnä jotain jumalallisen monimutkaista jazz-paskaa, josta normiälyllä varustettu ihminen ei voi tajuta mitään :D
 
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti