Aihe: Seiskasointujen käyttö?! | |
---|
Keppi 10.02.2010 09:38:18 (muokattu 10.02.2010 09:38:59) | |
|
...yritänpä selittää. Elikkä harrastan paljon kappaleiden blokkailua kuuntelemalla. Keskimäärin olen kai ihan hyvä siinä ja monimutkaistenkaan sointujen blokkaus ei sinänsä tuota ongelmia ...mutta seiskasointujen kanssa jostain syystä "tökkii". Tai en oikeen keksi, milloin jonkun kolmisoinnun tilalle pitäis laittaa seiskaversio. Voin blokkaillessani vaikkapa todeta, että tämän voisi perjaatteessa soittaa seiskana(siis ei hypi korville), mutta en pysty päättämään, miksi pitäis. Jotenkin koko seiskasoinnun "teho"(?), kuulostaa meikäläisen korvaan aika neutraalilta. Se on vaan vähän "jazzimpi", kun kolmisointuversio. Joitain selkeitä tilanteita kyllä on esim. vaikka jos tulee ensin perus duurisointu ja sitten seuraavassa tahdissa saman soinnun "seiskaversio", niin silloin on helppo huomata, että toisessa tahdissa tulee soinnun päälle jotain lisää(7-ääni). Tai toinen esimerkki vaikka sillain, että tunnistan perussoinnun, mutta basso soittaakin perussoinnun kantasävelestä kokosävelaskeleen alempaa ääntä, niin tokihan siitä on helppo päätellä, että kyseessä on septimisoinnun sointukäännösversio. Varmasti hieman omituinen kysymys, mutta oisko tälläiseen ongelmaan jotain lääkettä? Joku vippaskonsti tai teoriajuttu, millä voisi päätellä seiskan paikat? Dimit ja sussit ym. on mulle jotenkin niin paljon selkeämpiä, että on helpompi olla varma niiden paikasta. Vai voiko tässäkin pelata sillä..."Mikä hyvältä tuntuu" -päättelyllä? ...no ei vaineskaan;) |
|
Blokatessa etsi sitä tritonus-intervallia mikä syntyy dominanttiseiskan terssin ja seiskan väliin. Sen avulla on kätevää todeta onko satsissa oikeasti seiska vai ei. Siihen, tartteeko seiskaa vai ei, ei voi oikeastaan yksiselitteisesti vastata. Kysymys on pitkälti estetiikasta. Kun sulla on sointu joka on dominanttifunktiossa (esim. C-duuribiisissä G7 joka purkautuu sitten sinne C:hen), basson liike G:stä C:hen yksinään riittää tuomaan dominantti -> toonika-purkauksen, ja jos siihen vielä lisää sen sävellajin johtosävelen (H) jonka vielä purkaa ylös sinne C:hen, niin nämä jo riittävät dominantti-toonika ilmiön tuottamiseksi. Eli ilman sitä seiskaakin sama tonaalinen ilmiö hahmottuu. Kuten kuvailit, laittamalla sen seiskan sinne tulos on vaan "jazzimpi". En ollut ihan varma tarkoititko että mistä tietää milloin kuulet äänitteeltä sen seiskan vaiko milloin sitä "pitää käyttää". Jos haet sitä, miten kuulee onko äänitteellä seiska vai ei, haistele tuota tritonus-soundia, voit myös etsiä soinnusta seiskaa eri oktaaveista, se saattaa tosi usein olla terssin alapuolellakin, kun sointu ei aina ilmene perusmuodossa. Jos taas haet sitä, milloin seiskaa "pitää käyttää", mennään estetiikkapuolelle. Omissa biiseissäsi päätä itse, mikä kuulostaa sinusta tilanteeseen parhaalta. Jos taas haluat soittaa jonkin tyylin ja aikakauden mukaista musaa, sun pitää tutustua siihen kyseisen tyylin ja aikakauden estetiikkaan - oliko dominanttiseiska siinä tyylissä se juttu vai ei. Toivottavasti tästä oli apua! "Dr. Dominant, I presume?" |
Keppi 10.02.2010 14:12:36 (muokattu 10.02.2010 14:14:55) | |
|
Dr Dominant: Blokatessa etsi sitä tritonus-intervallia mikä syntyy dominanttiseiskan terssin ja seiskan väliin. Sen avulla on kätevää todeta onko satsissa oikeasti seiska vai ei. Juu...jotain tällaista varmaankin hain! Oon tässä vielä töissä, joten soittimen äärelle pääsen vasta päivän päätyttyä. Siis tarkoitat esim. tapauksessa C-duuri -> G7....G7 -soinnun tritonusta, eli C# -ääntä vai? ...mutta kiitoksia kovasti! ...no ei vaineskaan;) |
baron 10.02.2010 14:16:01 (muokattu 10.02.2010 14:16:41) | |
|
Keppi: Siis tarkoitat esim. tapauksessa C-duuri -> G7....G7 -soinnun tritonusta, eli C# -ääntä vai? (Sorry että puutun:-) Ei vaan seiskasoinnun terssin ja septimin välistä tritonusta, G7 soinnussa H - F Edit: Dominanthan oli selvästi sanonut sen jo viestissään. You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
Ei vaan seiskasoinnun terssin ja septimin välistä tritonusta, G7 soinnussa H - F Juu...no nyt tajusin! ...no ei vaineskaan;) |
|
seiskat tulee aika hyvin tutuksi korvalle ja sen käyttökohde selkiytyy jos teet ns. kromaattisen muunnelman vaikkapa c-duurin nelisoinnuista. c.duuri asteikon sävelet soitat ihan nelisointuina ja käytät jokaisen ns. kromaattisen asteikon säveleen c.stä c.eehen jotka eivät kuulu c-duurin ,dimisointua.saat seuraavan sointusarjan: cmaj7 c#dim7 dm7 d#dim7 em7 fmaj7 f#dim7 gmaj7 g#dim7 am7 a#dim7 bpuolidim7 cmaj7. varmista että valitset sen dimi soinnun käännöksen jossa basso sävel on samassa oktaavissa c-duuriasteikon sointujen kanssa.näin saadan dimeistä helppo välisointujen sarja käytettäväksi säveltämisen apuna.ja sulla on työkaluna koko oktaavi 7n soinnun sijasta.huomaa että esim. cmaj7n ja c#dim7 erona on vain yksi sävel.....se basso sävel.siis ne pitävät sisällään kolme samaa säveltä.sointukulkujen koko hienous on se että valittaessa sointukulun sointuja ja sointujen käännöksiä kannattaa miettiä yksinkertaistaen niin että sointujen yläsävelistä muodustuu omat pienet melodiansa jotka kannattaa pitää yksinkertaisina ja otelaudalla lähellä toisiaan.samoin bassokulku joka tietty muodostuu alaäänistä.sillon ku sulla on nippu kolmisointuja ja haet jotain loogista kulkua sointujen yläsäveliin niin just niissä seiskasoinnuista tulee varsinainen ase siinä mitä sointuja valkkaat ja mitkä soitat seiskoina. lopputuloksen valkkaat ihan korvalla.muista että ei seiskoja ole pakko käyttää ja on muitakin väli- tai johtosointuja kun dimi. toivottavasti jeesas kysy lisää jos selitin jotenkin huonosti.. |
|
tempest: ...cmaj7 c#dim7 dm7 d#dim7 em7 fmaj7 f#dim7 gmaj7 g#dim7 am7 a#dim7 bpuolidim7 cmaj7... Vissiin G7 eikä Gmaj7? ...huomaa että esim. cmaj7n ja c#dim7 erona on vain yksi sävel.....se basso sävel.siis ne pitävät sisällään kolme samaa säveltä... Eikös Cmaj7:sta tule perusääntä korottamalla C#m7b5? "Kaikki äänet, jotka saat soitettua, syntyvät tekniikasta. Ne äänet, jotka jätät soittamatta syntyvät hyvästä mausta." |
|
Zeeboo: Eikös Cmaj7:sta tule perusääntä korottamalla C#m7b5? Perusääntä puoli sävelaskelta korottamalla seiskasoinnusta tulee dimi ja maj-seiskasta puolidimi. You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
baron: Perusääntä puoli sävelaskelta korottamalla seiskasoinnusta tulee dimi ja maj-seiskasta puolidimi. Näin määkin oon oppinut ;) "Kaikki äänet, jotka saat soitettua, syntyvät tekniikasta. Ne äänet, jotka jätät soittamatta syntyvät hyvästä mausta." |
|
Mites molliseiskasta, terssin suhteen dominanttiseptimi? ihku |
|
Tonski: Mites molliseiskasta, terssin suhteen dominanttiseptimi? ????? Jos sä molliseiskan perusääntä nostat puolisävelaskelta niin soinnussa ei ole enää terssiä. You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
Zeeboo 06.03.2010 12:26:14 (muokattu 06.03.2010 12:28:20) | |
|
Tonski: Mites molliseiskasta, terssin suhteen dominanttiseptimi? Kyllä (jos ymmärsin oikein mitä tarkoitat...). Hyvän kuuloinen käännös syntyy (esim drop-2; m7: 1, 5, b7, b3 => 7: b7, 3, 5, 1) mutta nyt ei olla enää siinä kromaattisuuden ideassa kiinni, mistä Tempest tuossa aikaisemmin kirjoitti. "Kaikki äänet, jotka saat soitettua, syntyvät tekniikasta. Ne äänet, jotka jätät soittamatta syntyvät hyvästä mausta." |
|
baron: ????? Jos sä molliseiskan perusääntä nostat puolisävelaskelta niin soinnussa ei ole enää terssiä. Ei kun jos Cmaj7-soinnusta saa C:tä nostamalla puolidimin, niin Cm7:sta saa C:tä korottamalla cis/des, es, g ja b = Eb7 elikä C:n suhteen terssille muodostuva dominanttiseiskasointu. Tää ei sitten varmaan mee enää ton alkuperäsen idean mukaan mutta noh.. ihku |
|
Tonski: Ei kun jos Cmaj7-soinnusta saa C:tä nostamalla puolidimin, niin Cm7:sta saa C:tä korottamalla cis/des, es, g ja b = Eb7 elikä C:n suhteen terssille muodostuva dominanttiseiskasointu. Tää ei sitten varmaan mee enää ton alkuperäsen idean mukaan mutta noh.. Nyt ymmärsin:-) You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
tarkotinkin et c-duuri sävellajin soinnut on ennallaan ja välisointu on sävelillä c#,d# f#,g# a# tai siis Bb aina ihan puhdas dimisointu eikä m7-5. tottahan seiskoja voi muutella aina tai sekstejä mitä nyt oma korva tykkää.....ideanahan on vain saada basso äänelle täysin kromaattinen kulku.ei mikään sävellajin ulkopuolinen ääni noudata oikeestaan tota duuri sävellajin teoreettistä rakennetta. käytän aika paljon myös mollikutosta esim. kahden duuri soinnun välissä tai jotain |
|
hauska ja vähän iskelmällisempi idea löytyy mute nimiseltä saitilta kohdassa lainamuunnesoinnut jotka tuo samaan sointusarjaan esim a-molli ja a-duurin jos puhutaan yleisesti esimerkkinä c-duurissa....helppo ja hyvä pikkuteoria |
Zeeboo 30.03.2010 18:31:31 (muokattu 30.03.2010 18:37:26) | |
|
tempest: tarkotinkin et c-duuri sävellajin soinnut on ennallaan ja välisointu on sävelillä c#,d# f#,g# a# tai siis Bb aina ihan puhdas dimisointu eikä m7-5. tottahan seiskoja voi muutella aina tai sekstejä mitä nyt oma korva tykkää.....ideanahan on vain saada basso äänelle täysin kromaattinen kulku.ei mikään sävellajin ulkopuolinen ääni noudata oikeestaan tota duuri sävellajin teoreettistä rakennetta. käytän aika paljon myös mollikutosta esim. kahden duuri soinnun välissä tai jotain Joo, mutta tätä: cmaj7n ja c#dim7 erona on vain yksi sävel.....se basso sävel.siis ne pitävät sisällään kolme samaa säveltä ihmettelin, koska: Cmaj7: C, E, G, B C#dim7: C#, E, G, Bb ...cmaj7 c#dim7 dm7 d#dim7 em7 fmaj7 f#dim7 gmaj7 g#dim7 am7 a#dim7 bpuolidim7 cmaj7... Maj7 taas viidennen asteen sointuna sälähtää muuten mun korvaan. "Kaikki äänet, jotka saat soitettua, syntyvät tekniikasta. Ne äänet, jotka jätät soittamatta syntyvät hyvästä mausta." |
|
Keppi: Varmasti hieman omituinen kysymys, mutta oisko tälläiseen ongelmaan jotain lääkettä? Joku vippaskonsti tai teoriajuttu, millä voisi päätellä seiskan paikat? Dimit ja sussit ym. on mulle jotenkin niin paljon selkeämpiä, että on helpompi olla varma niiden paikasta. Vai voiko tässäkin pelata sillä..."Mikä hyvältä tuntuu" -päättelyllä? en ymmärrä mikä ongelma tässä nyt on kyseessä? teetkö sä musiikkia tyydyttääksesi jotain teoreettista pohjaa vai onko tarkoituksena tehdä musiikkia joka kuulostaa hyvältä? jos seiska kuulostaa oikealle jossain niin anna palaa... |
|
rkellu: ....teetkö sä musiikkia tyydyttääksesi jotain teoreettista pohjaa vai onko tarkoituksena tehdä musiikkia joka kuulostaa hyvältä? ... Erittäin hyvä kysymys funtsattavaksi aina sillointällöin... Plussa! "Kaikki äänet, jotka saat soitettua, syntyvät tekniikasta. Ne äänet, jotka jätät soittamatta syntyvät hyvästä mausta." |
|
Zeeboo: Erittäin hyvä kysymys funtsattavaksi aina sillointällöin... Plussa! Mä oon kuullut että "Arabianrannan apukoulussa" on sanonta joka vapaamuotoisesti menee joteskin niin että kuulosti miltä hyvänsä niin jos se teoreettisesti on päin p:tä niin se on. (Originaali sanonta oli joteskin iskevämpi) You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
« edellinen sivu | seuraava sivu » | |
---|