Muusikoiden.net
02.12.2016
 

Musiikin teoria ja säveltäminen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Skaalojen käyttö
1 2
Thothmes
11.11.2009 15:58:02
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tervehdys,
 
noista yläpuolen FAQ:eista löytyy erittäin hyvät perustiedot sointujen muodostamiseen, skaaloihin ynnä muuhun. Olisipa tuollaiset selvät ja lyhyet infopaketit löytänyt jo vuosia sitten kun opetteli soittamaan. Äkkiseltään en kuitenkaan löydä niistä mitään kantaa siihen, milloin mitäkin skaalaa on "sopivaa" käyttää.
 
Itse samaistun tässä kosketinsoittajaan, mutta tietysti samat säännöt pätevät kaikkiin soittimiin. Oletetaan tilanne, että bändi soittaa rauhallista groovea vaikkapa A-mollissa ja siihen pitäisi lähteä vetämään sooloa päälle. Allekirjoittanut suhtautuu asiaan yleensä niin, että aloitan vaikkapa A:sta tai muusta "sopivasta" sävelestä ja sen jälkeen soitan mitä sattuu tulemaan. Tätä kun on tarpeeksi monta vuotta harrastanut, niin yleensä niitä totaalisen kamalalta kuulostavia riitasäveliä tulee aika harvoin. Yleensä tulee pyörittyä aika lailla perus duuri/molliasteikolla ja ehkä silloin tällöin heitettyä väliin joku skaalaan kuulumatonkin sävel mausteeksi.
 
Olisi kuitenkin varmasti avartavaa ja sivistävää tietää edes jotain siitä teoriasta, minkä mukaan asteikoita valitaan. Sooloiluun voisi saada mukavasti maustetta, jos osaisi heittää silloin tällöin jotain vaikkapa harmonisessa miksolyydisessa skaalassa. Pelkkä skaalan opettelu ei kuitenkaan kerro, milloin sitä olisi soveliasta käyttää. Kokeilemallakin tietysti jotain saa selville, mutta se on pitkä ja kivinen tie.
 
En ole erityisen kiinnostunut opiskelemaan teoriaa pitkän kaavan kautta, mutta jonkinlainen käsitys tästäkin asiasta olisi mukava omata.
 
Meneekö tämä siihen osioon musiikin teoriasta, joka riippuu niin paljon bassolinjasta/tunnelmasta/käytössä olevasta soundista/kitaristista/torvisektiosta/planeettojen asennosta/promillemäärästä, että helpointa on vaan antaa mennä ja soittaa mitä päähän pälkähtää vai onko tähän olemassa mitään vähääkään yleispätevää neuvoa?
 
Kai tähän jotain sääntöjä on olemassa, koska esimerkiksi A-mollin päälle soitettuna A-duurisoolo kuulostaa aikas pahalta, ja se ei taida olla edes makuasia :)
 
Keskustelu on vapaa väitteille, vastaväitteille ja tiedon jakamiselle. Olkaa hyvät.
 
telescope
11.11.2009 18:58:47
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Turha täällä on tämmösiä kysellä.
Kohta joku neropatti tulee tähänkin kysymykseen vastaan että "vetää silleen mikä hyvältä kuulostaa" (niinq no shit).
 
Thothmes
11.11.2009 19:19:49
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

telescope: Turha täällä on tämmösiä kysellä.
Kohta joku neropatti tulee tähänkin kysymykseen vastaan että "vetää silleen mikä hyvältä kuulostaa" (niinq no shit).

 
Annetaan nyt mahdollisuus kuitenkin. On tällä palstalla usein nähty hyviäkin vastauksia.
 
Sergei Fallinen
11.11.2009 19:42:09
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

aika vähän taitaa noita eri asteikoit olla mitä rokkipuolel käytetään. Pentatoniset, bluesit, duurit, mollit, miksolyydinen (dominanttiseiskoille) ja son aika lail siinä. Sit jos haluaa vaikeampia oppia tuntemaan niin ei kun opettelua lisää. Asteikko kerrallaan.
 
sensuellin sanailun maksimaatio
Tommi S.
11.11.2009 19:45:49
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Minä lähtisin liikkeelle siitä että kappaleessa voi käyttää sitä skaalaa jonka sävelet sopivat kappaleen sointuihin. Aika usein jos katsoo kappaleen sointujen sävelet yksitellen läpi, niin niistä muodostuu yksi tietty skaala. Jos esim. kappaleen soinnut ovat Am, F, C, G, niin skaala on A-molli, sillä noiden sointujen sävelet ovat kaikki A-molliasteikosta.
 
Sitten kun skaala on selvillä, niin niiden sointujen sävelien perusteella painotetaan sen skaalan säveliä eri tavoilla. Jos esim. säestys on sellainen että ensin on yksi tahti Am-sointua, sitten yksi tahti F-sointua, sitten tahti C:tä ja sitten tahti G:tä, niin voi esim. soittaa aina tahdin ensimmäiselle iskulle jonkun sointuun kuuluvan sävelen, ja sitten täyttää tahdin muut osat vapaavalintaisilla skaalan sävelillä.
 
Harjoituksena voisi kokeilla vaikka sellaista että nauhoittaa itselleen säestyksen jossa on kierto joka menee: yksi tahti Am, yksi tahti F, yksi tahti C ja yksi tahti G. Tätä kiertoa nauhalle kymmenisen minuuttia, ja sitten harjoitellaan soittamaan nauhan päälle. Skaala on A-molli.
1. soittaa pelkästään jokaisen tahdin alkuun soinnun pohjasävelen, eli A, F, C, G.
2. soittaa aina tahdin alkuun pohjasävelen, ja täyttää tahdin loppuosan vapaavalintaisilla skaalan sävelillä.
3. soittaa tahdin alkuun soinnun 5. asteen, eli E, C, G, D
4. soittaa tahdin alkuun soinnun 5. asteen, ja täyttää tahdin loppuosan vapaavalintaisilla skaalan sävelillä
5. tahdin alkuun soinnun 3. aste
6. alkuun 3. aste, loppu täytetään vapaavalintaisilla
7. tahdin alkuun vapaavalintainen soinnun sävel (1. 3. tai 5.)
8. alkuun vapaavalintainen soinnun sävel, loput täytetään skaalan sävelillä.
jne. jne.
Eli ideana on se, että kaikkia skaalan säveliä voi soittaa, mutta kun säestys soittaa G-duuria, niin niissä kohdissa painotetaan enemmän G-duurisointuun kuuluvia säveliä, vaikka ollaankin koko ajan A-molliskaalassa.
 
Sitten jos säestyksenä on pelkästään yksi sointu tai yksi ääni, niin voi ajatella että periaatteessa skaala on mitkä tahansa 7 säveltä oktaavin alueelta jotka osuvat jotenkin yhteen sen säestyksen kanssa. Eli jos säestyksenä on Am-sointu, ja tähän haluaa valita skaalan, niin kolme säveltä on jo annettu, eli Am:n sävelet A, C, E, joten loput neljä säveltä voi itse valita vapaasti. Sillä ei ole niin suurta väliä mitkä sävelet valitsee, kunhan ei valitse enempää kuin 7. Vasta jos menee yli 7 niin alkaa kuulostamaan kakofonialta. Valituilla sävelillä on tietenkin vaikutus siihen minkälainen tunnelma syntyy, mutta melkein millä tahansa sävelyhdistelmällä saa aikaan ihan musiikilta kuulostavaa musiikkia, kunhan säveliä on max. 7.
Gary Enfield
11.11.2009 20:33:21
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jos biisi on kuunneltavissa ennen kuin siihen pitää soittaa ja olen epävarma skaalasta nypräilen noin yhden oktaavin alalla paikallistaakseni käytettävissä olevat äänet. Saattaa nuo vaihdellakin biisin eri kohdissa. Tämä vain niinkuin esmerkkinä kuinka teoreettinen analfabeetti toisinaan lähestyy asiaa.
 
Thothmes
11.11.2009 23:33:49
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tommi S, kiitoksia. Itse en ole noin järjestelmällisesti asiaa lähtenyt opettelemaan, mutta hyvinkin pitkälti noin käytännössä soitan. Aloitan jostain soinnun sävelestä ja soinnun vaihtuessa yritän olla uuden soinnun jollain sävelellä, ellei korva sano jotain muuta.
 
En halua mitenkään olla teoriavastainen tai muuta vastaavaa rokkikukkoilua, mutta toisaalta jos joku pystyy matemaattisesti selittämään miten hyvä soolo soitetaan, menee siitä tavallaan hohto.
 
Totta on että ns. perusrockissa nuo käytetyt asteikot ovat aika lailla rajalliset. Olisi se sinänsä hienoa oppia vetämään tarpeen tullen jossain fiinimmässäkin skaalassa joku itämaisvaikutteinen soolo, joskin pitää olla varovainen ettei mene mauttomaksi skaalannypläämiseksi.
 
Välillä lähtee ihan vahingossa omaan korvaan hyviäkin sooloja, mutta olisi hauska niitä analysoida jälkikäteen. Tietäisi teoreettisestikin mitä tekee korvan mukaan. Vähän valitettavan useinhan se, mikä kuulostaa hyvältä rokkisoololta, on mollipentatoninen :)
 
Tommi S.
13.11.2009 13:48:18 (muokattu 13.11.2009 21:16:47)
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

jonir: Totta on että ns. perusrockissa nuo käytetyt asteikot ovat aika lailla rajalliset. Olisi se sinänsä hienoa oppia vetämään tarpeen tullen jossain fiinimmässäkin skaalassa joku itämaisvaikutteinen soolo, joskin pitää olla varovainen ettei mene mauttomaksi skaalannypläämiseksi.
 
Lisätään vielä selvennykseksi että kun soitetaan esim. A-molli skaalaa, mutta painotetaan jotain eri säveltä kuin A:ta, niin voidaan sanoa että soitetaankin jotain muuta asteikkoa tai moodia.
Esim. tuossa esimerkin sointukierrossa Am, F, C, G,
kun Am-soinnun päälle soitetaan A-molliasteikkoa painottaen A-säveltä, niin silloin soitetaan A-molliskaalaa,
kun F-soinnun päälle soitetaan A-molliasteikkoa painottaen F-säveltä, niin silloin soitetaan F-lyydistä skaalaa,
kun G-soinnun päälle soitetaan A-molliasteikkoa painottaen G-säveltä, niin silloin soitetaan G-miksolyydistä skaalaa.
Saatat siis tietämättäsi soittaa hienompia skaaloja kuin olet kuvitellutkaan!
 
Lisäksi mollissa menevissä biiseissä on usein sellainen erikoisuus että 7. aste muutetaan kun siirrytään V asteen soinnusta I asteen sointuun, eli esim. molliasteikon perusteella A-mollissa menevän biisin kuuluisi mennä Em->Am, mutta usein mennäänkin E->Am, eli 7. aste muuttuu ja E-mollista tulee duuri. Tällainen molliskaala jossa 7. aste on ylennetty on nimeltään harmoninen molli.
Lisäksi E-duuri usein muuttuu vielä E7:ksi, ja kun tutkitaan E7:n säveliä, niin huomataan että niistä voi muodostaa G#-vähennetyn kolmisoinnun, ja tämän voi samantien täydentää G#dimi-soinnuksi, ja nyt voidaan soittaa esim. kahden soinnun kiertoa Am, G#dim, Am, G#dim. Tähän sointuun voi sitten soittaa Am-soinnun päälle A-molliskaalaa, tai esim. harmonista A-molliskaalaa, ja G#dimi-soinnun päälle voi soittaa harmonista A-molliskaalaa siten että painotetaan sitä G#-säveltä, ja itseasiassa tällainen A-molliskaala jossa painotetaan G#-säveltä on G#-harmoninen miksolyydinen, joka taitaa olla vastaus alussa esittämääsi kysymykseen!
 
Eli lyhyesti:
Jos kierto on esim. Am, E7, Am, E7 niin skaala on harmoninen A-molli.
E7 on melkein sama sointu kuin G#dimi (vain yhden sävelen pieni ero), joten E7:n voi korvata G#dimillä.
G#dimin päälle voi soittaa Am-harmonista molliskaalaa painottaen G#-säveltä, jolloin itseasiassa soitetaankin G#-harmonista miksolyydistä skaalaa.
TritoneSubstitution
13.11.2009 18:26:11
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tommi S.:
G#dimin päälle voi soittaa Am-harmonista molliskaalaa painottaen G#-säveltä, jolloin itseasiassa soitetaankin G#-harmonista miksolyydistä skaalaa.

 
Hm, oletko ihan varma tuosta termistä? Harmonisesta miksolyydisestä en ole kuullutkaan. Sitä paitsi, eihän tuossa skaalassa ole mitään miksolyydiseen viittaavaa.
 
Soitan myös synaa.
Sergei Fallinen
13.11.2009 19:09:28
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tommi S.: Lisätään vielä selvennykseksi että kun soitetaan esim. A-molli skaalaa, mutta painotetaan jotain eri säveltä kuin A:ta, niin voidaan sanoa että soitetaankin jotain muuta asteikkoa tai moodia.
Esim. tuossa esimerkin sointukierrossa Am, F, C, G,
kun Am-soinnun päälle soitetaan A-molliasteikkoa painottaen A-säveltä, niin silloin soitetaan A-molliskaalaa,
kun F-soinnun päälle soitetaan A-molliasteikkoa painottaen F-säveltä, niin silloin soitetaan F-lyydistä skaalaa,
kun G-soinnun päälle soitetaan A-molliasteikkoa painottaen G-säveltä, niin silloin soitetaan G-miksolyydistä skaalaa.
Saatat siis tietämättäsi soittaa hienompia skaaloja kuin olet kuvitellutkaan!

 
tän takia onkin helpoin ajatella että Cduuri-biisis vedetään koko ajan C-duurin sävelillä, eikä tarvi miettiä että G-soinnun kohdal G-miksolyydistä, F:n kohal F-lyydistä, Am:n kohdal aiolista
 
Lisäksi mollissa menevissä biiseissä on usein sellainen erikoisuus että 7. aste muutetaan kun siirrytään 5. asteen soinnusta 1. asteen sointuun, eli esim. molliasteikon perusteella A-mollissa menevän biisin kuuluisi mennä Em->Am, mutta usein mennäänkin E->Am, eli 7. aste muuttuu ja E-mollista tulee duuri. Tällainen molliskaala jossa 7. aste on ylennetty on nimeltään harmoninen molli.
 
korjatkaa jos olen väärässä mutta mä tykkään että asteet on sointuasteita, eli on V tai VII aste, ja sit toi mikä muuttuu on asteikon 7. sävel. Etenkin kun puhut tossa V ja I asteen soinnuista niin tää ei ehkä ollut kaikkein selkein vastaus
 
sensuellin sanailun maksimaatio
Tommi S.
13.11.2009 21:20:45
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

TritoneSubstitution: Hm, oletko ihan varma tuosta termistä? Harmonisesta miksolyydisestä en ole kuullutkaan. Sitä paitsi, eihän tuossa skaalassa ole mitään miksolyydiseen viittaavaa.
 
Tuon nimityksen otin tuolta skaalat FAQ:ista, josta sen oli luultavasti aloittajakin napannut:
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=39&t=24161
Logiikka on kai se, että miksolyydinen on aina se joka alkaa duuriasteikon 5. asteelta tai molliasteikon 7. asteelta.
 
korjatkaa jos olen väärässä mutta mä tykkään että asteet on sointuasteita, eli on V tai VII aste...
 
Joo, tuo roomalaisten numeroiden puute oli vain kiireessä käynyt pieni virhe, mutta siis onhan asteikoissa nyt sentään asteita, eihän niitä muuten kutsuttaisi _aste_ikoiksi.
nahkis
14.11.2009 17:01:17 (muokattu 14.11.2009 17:02:05)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Tommi S.: itseasiassa tällainen A-molliskaala jossa painotetaan G#-säveltä on G#-harmoninen miksolyydinen, joka taitaa olla vastaus alussa esittämääsi kysymykseen!
 
"Harmonista miksolyydistä" ei ole olemassakaan ja A-harmonisen mollin seitsemännellä moodilla ei ole mitään tekemistä miksolyydisen kanssa. Enkä nyt oikein tiedä miksi E7 pitäisi korvata G#dimillä, jos sen F:n sinne haluaa niin E7:n voi samantien laajentaa E7b9:ksi.
 
EDIT: Okei, tuollaista löytyy FAQ:sta tosiaan, nyt kiinnostaisi vähän tietää että mistä nuo on revitty.
TritoneSubstitution
14.11.2009 21:02:27
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

nahkis:EDIT: Okei, tuollaista löytyy FAQ:sta tosiaan, nyt kiinnostaisi vähän tietää että mistä nuo on revitty.
 
muakin kiinnostaisi. Pseudoteoria on vaarallista!
 
Soitan myös synaa.
Janus
16.11.2009 13:36:51
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mun mielestä ton skaala-tms. -FAQ:in vois melkein räjäyttää kokonaan. Siellä on ihan yksiselitteisesti fiiliksellä vedettyä väärää informaatiota silmät ja suut täyteen.
 
Bitti-Hiisi
16.11.2009 13:58:14
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Janus: Mun mielestä ton skaala-tms. -FAQ:in vois melkein räjäyttää kokonaan. Siellä on ihan yksiselitteisesti fiiliksellä vedettyä väärää informaatiota silmät ja suut täyteen.
 
Joo, en mäkään nyt just muista missään muualla tällasiin "harmonisiin miksolyydisiin" tai "melodisiin doorisiin" törmänneeni. Tuskin kirjoittaja on kuitenkaan niitä itse keksinyt, eli kyllä ne on varmaan jostain kirjasta lainattu (?). Tällaiset nimet eivät kuitenkaan ole käsittääkseni missään vaiheessa yleistyneet, ainakaan täällä Suomessa, joten munkin puolesta ne vois pyyhkiä pois hämäämästä... :)
 
By your command!
Janus
16.11.2009 15:00:07
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Bitti-Hiisi: Joo, en mäkään nyt just muista missään muualla tällasiin "harmonisiin miksolyydisiin" tai "melodisiin doorisiin" törmänneeni. Tuskin kirjoittaja on kuitenkaan niitä itse keksinyt, eli kyllä ne on varmaan jostain kirjasta lainattu (?).
 
Paha sanoa, se aloitusviestin teksti on kyllä välistä sen verran jäsentelemätöntä, että voikin olla jonkinasteista tajunnanvirtaa... Google kyllä löytää pari osumaa hakusanalla "harmonic mixolydian", esim. tämän sivun: http://www.guitar-dreams.com/guitar … fulllesson-lessonid-19-exid-86.html - mutta toikin vaikuttaa, sori nyt vaan, jonkun kotitarvekitaristin pätemiseltä. Ei ole mitään perusteluja kutsua tuota skaalaa minkäänlaiseksi miksolyydiseksi asteikoksi.
 
(Parhaiden Expert Village -videoiden linkityksiä odotellessa...)
 
baron
17.11.2009 01:17:31 (muokattu 17.11.2009 01:19:42)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Janus: Mun mielestä ton skaala-tms. -FAQ:in vois melkein räjäyttää kokonaan. Siellä on ihan yksiselitteisesti fiiliksellä vedettyä väärää informaatiota silmät ja suut täyteen.
 
Ei kai siinä ole muuta vikaa kuin käytetty ihan oikeista asteikoista/moodeista harhaanjohtavia nimiä?
Asteikot sinänsä on ihan oikeita?
Onhan siellä myös selitetty millä nimillä niitä oikeesti kutsutaan?
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
Zeeboo
17.11.2009 19:37:02 (muokattu 17.11.2009 20:18:24)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

baron: Ei kai siinä ole muuta vikaa kuin käytetty ihan oikeista asteikoista/moodeista harhaanjohtavia nimiä?
Asteikot sinänsä on ihan oikeita?

 
Niin, jos kaikki käyttää samoja vääriä nimiä niin silloinhan ne ovat oikeita...
 
Noihin aikaisemmin käsiteltyihin sointupohdintoihin täytyy sanoa, että kun rakennetaan yleispäteviä sääntöjä sointukorvauksista, jotka sattuu toimimaan jossain yksittäisessä tilanteessa , niin takuulla on luvassa biiseihin vähintäänkin mielenkiintoisia harmonioita.
 
Sanonnan mukaan savolainen kun avaa suunsa, niin vastuu siirtyy kuulijalle. Sama pätee monen muunkin lähteen kanssa.
 
E:
Janus: ...toikin vaikuttaa, sori nyt vaan, jonkun kotitarvekitaristin pätemiseltä
 
Suotta tuota luonnehdintaa pahoittelet. Kyllä, Baron, luit tuon edellisen lauseen ihan oikein. =)
Kotitarvekitaristit kun alkaa sitä teoriaa porukalla hämentämään, niin lopputulos menee herkästi UFO-tutkimuksen kaltaiseksi pseudotieteeksi.
 
"Kaikki äänet, jotka saat soitettua, syntyvät tekniikasta. Ne äänet, jotka jätät soittamatta syntyvät hyvästä mausta."
baron
17.11.2009 21:01:02
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Zeeboo: Suotta tuota luonnehdintaa pahoittelet. Kyllä, Baron, luit tuon edellisen lauseen ihan oikein. =)
Kotitarvekitaristit kun alkaa sitä teoriaa porukalla hämentämään, niin lopputulos menee herkästi UFO-tutkimuksen kaltaiseksi pseudotieteeksi.

 
Enhän mä ikinä "kotitarvekitaristeja" oo kritisoinut. Vasta sitten kun ne änkee keikalle:-)
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
Zeeboo
17.11.2009 21:29:24
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

baron: Enhän mä ikinä "kotitarvekitaristeja" oo kritisoinut. Vasta sitten kun ne änkee keikalle:-)
 
Joo, mutta pakkohan mun oli... ;)
 
"Kaikki äänet, jotka saat soitettua, syntyvät tekniikasta. Ne äänet, jotka jätät soittamatta syntyvät hyvästä mausta."
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti