| Aihe: Sointujen relaatio ja biisien kaavat | |
|---|
 Klezberg
01.11.2009 22:04:48 (muokattu 01.11.2009 22:08:03) | |
|
levesinet:
Olen joskus silmäillyt teorioita, joissa sävellyksen rakennetta ajatellaan täysin hierarkkisena puurakenteena, mutta luulen, että dynaaminen lähestymistapa osoittautuu loppupeleissä joustavammaksi ja hedelmällisemmäksi.
Takaisinkytketysti dynaaminen lähestymistapa tosiaan voisi ratkaista monta asiaa, mutta tuo myös yhden uuden ongelman: takaisinkytketty järjestelmä ei välttämättä ole stabiili. Muutokset eivät pysähdy mihinkään, vaan sävellys muuttuu koko ajan ennenkuin se on edes tullut kertaakaan valmiiksi.
Tuossa on toki myös jotain kiehtovaa. Jos generoitaisiin kuvaa, lopputuloksena voitaisiin katsoa kuvaa joka koko ajan muuttaa itseään. Mutta musiikki vaatii soidakseen aikaa; miten seurata sävellyksen muuttumista samalla kun sitä kuuntelee. Koko sävellystä ei voi kuulla yhdellä kertaa. Voisi tietysti tulostaa nuottikuvan joka muuttuisi reaaliajassa kun sävellys korjaa itseään. Jos sävellys samaan aikaan soi, on sattumanvaraista millaisena sen sattuu kuulemaan. Kuultu sävellys ei vastaan yhtäkään näytetyistä nuottikuvista. Takaisinkytkennän voisi kenties synkronoida jotenkin musiikillisesti mielenkiintoisiin jaksoihin, niin että sävellys korjaisi itseään kun sitä tai sen osia toistetaan.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta | Klezberg
01.11.2009 22:33:08 (muokattu 01.11.2009 23:15:27) | |
|
levesinet:
Olen joskus silmäillyt teorioita, joissa sävellyksen rakennetta ajatellaan täysin hierarkkisena puurakenteena
Valmista teosta on helpointa tarkastella staattisena kokonaisuutena, eikä usein oikein olekaan muuta mahdollisuutta.
Sitten tulee mieleen, että todennäköisyyksien lisäksi voidaan luoda eri säännöille prioriteetteja, niin että korkeamman prioriteetin sääntö ohittaa aina alemman prioriteetin säännön. Alemman prioriteetin säännöt pätevät, kun ylemmän prioriteetin sääntöjen esiehdot eivät täyty. Valinta samalla prioriteetilla kirjattujen sääntöjen kesken perustuisi sitten sattumaan ja sääntökohtaisiin todennäköisyyskertoimiin.
Mietin tätäkin, mutta tuo vaatii paljon enemmän tarkkuutta sääntöjen laatijalta, ja todennäköisesti myös enemmän sääntöjä, jopa saman säännön kopioita eri prioriteettitasoilla.
Itse olin ajatellut, että kun dynaamisesti luoduille, esimerkiksi rajatun aikaa päteville säännöille antaa korkean todennäköisyyden, sillä on käytännössä prioriteetti. Todennäköisyyden sijasta puhuisin painokertoimista. Painokertoimen ei tarvitse olla nollan ja ykkösen välissä. Dynaamiselle säännölle voi antaa satakertaisen painoarvon tavallisiin sääntöihin verrattuna, jolloin se enimmäkseen voittaa, muttei aina.
Eli käytännössä tuon prioriteetin ja todennäköisyyden voi molemmat hoitaa yhdellä ja samalla painokerroinmekanismilla.
Edit: Laitan tähän vähän yhteenvetoa mahdollisista dynaamisista mekanismeista:
Dynaamisesti lisättävät säännöt: tietyn säännöin seurauksena lisätään uusi sääntö, jolla on rajallinen (ei välttämättä kiinteä) elinaika.
Dynaamisesti vaikuttavat säännöt: säännöllä on lisäehtoja, joiden vallitessa sääntö on voimassa, muulloin ei.
Säännön painokerroin: paitsi että dynaamisen säännön painokertoimella voidaan vaikuttaa sen prioriteettiin, säännön painokerroin voisi olla itsessään dynaaminen, kaavalla laskettava.
Takaisinkytkentä: tietyillä ehdoilla tahti tai muu yksikkö ilmoittaa itsestään aiemmin generoidulle yksikölle, esim. edelliselle tahdille. Tämä malli on vasta hämärän idean asteella.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta |  levesinet
02.11.2009 00:50:13 (muokattu 02.11.2009 00:50:38) | |
|
Klezberg: Todennäköisyyden sijasta puhuisin painokertoimista.
Niin, ajattelinkin, että ohjelma normalisoisi kielioppiin sisällytetyt arvot todennäköisyyksiksi.
En nyt vielä oikeastaan tarvitse prioriteetteja tai triggereitä mihinkään, joten ehkä on parempi idea kehittää alkeellinen hahmontunnistussyntaksi, jonka avulla ilmaistaan, missä tilanteissa mitäkin sääntöä voi soveltaa. Pitää olla jokin keino tutkia kontekstia ja sen perusteella kerta kaikkiaan hylätä tietyt säännöt siinä kontekstissa eli toisin sanoen rajata ehkä hyvinkin rajallinen joukko tilanteeseen sopivia sääntöjä. Niiden väliseen kilpailuun sitten vaikuttaa painokerroin ja sattuma.
AMaj9, A#Maj9, GMaj9, G#Maj7, G#m9, GMaj9, Gm7, G#Maj9
Tuossa pätkässä oli... sopivan sairasta meininkiä, joten jalostin sitä manuaalisesti. Tämän hissibossan melodia on läheistä sukua sointujen yläpäille. Hissimusiikki on jo jalo tavoite, algoritmisessa mielessä.
http://www.netsonic.fi/~kiskon07/musa/pseudobossa.mp3 | |
Johan on ottanut tuulta alleen. Mielenkiintoisia näkemyksiä ja oivalluksia!
Mennään aika paljon syvemmällä kuin mitä omat teoria ja ohjelmointitaitoni (rajoittuu vain html, java, php.. perusteisiin). Laittamanne näytteet antaa jo tässä vaiheessa hyvän kuvan siitä, että musiikin generoiminen on mahdollista, tietyn säännöstön perusteella. Klezbergillä on mielenkiintoista koodia, kun tutkin sitä ja sen ehtoja.
Mielenkiintoista on nähdä mitä eri sointutyypiä (esim. Xmaj9 tai Xm7) käytetään tai miten se "arvotaan" siirryttäessä seuraavaan kadenssiin, kun nämä määrittävät paljon musiikintyylilajia. Varsinkin kun tässä ei vielä huomioida mitenkään eri rytmielementtejä.
Levesinetillä on erikoisia sointukulkuja käyttämällä näitä eri sointutyyppejä samaan pohjasävelee samassa sointukulussa. Esim tuo Gmaj9 ja Gm7. Tämä on varmaan bossa novalle tyypillistä? | |
R.Cooley:
Laittamanne näytteet antaa jo tässä vaiheessa hyvän kuvan siitä, että musiikin generoiminen on mahdollista, tietyn säännöstön perusteella.
Jo aiemmin mainitsemani Band-in-a-Box on jo pitkään osannut generoida keskinkertaisia pop- ja jazz-kappaleita. Osa mitä se tekee ei ole mistään kotoisin, osa on ollut ihan kivaa soittoharjoitusaineistoa.
Itseäni tämä kiinnostaa haasteena, oppimisen ja oivaltamisen mahdollisuutena. En ole oikeastaan kiinnostunut automaattisesti generoidusta musiikista lopputuloksena, Musiikkina minua viehättää nykyään aito, kohtalaisen yksinkertainen, enimmäkseen akustinen touhu.
Klezbergillä on mielenkiintoista koodia, kun tutkin sitä ja sen ehtoja.
Tuo on nyt tuommoinen hässäkkä sen jäljiltä että jouduin etsimään kokeillen erilaisia ratkaisuja. Jatkossa tuo kannattaa rakentaa selkeän luokkahierarkian varaan, missä niin säännöt kuin musiikillinen sisältö toteutetaan ruby-luokkien avulla.
Levesinetillä on erikoisia sointukulkuja käyttämällä näitä eri sointutyyppejä samaan pohjasävelee samassa sointukulussa. Esim tuo Gmaj9 ja Gm7. Tämä on varmaan bossa novalle tyypillistä?
Hassua sinänsä, että minä en juurikaan bossa novaa ymmärrä/hahmota, vaikka toisinaan sitä kuuntelenkin. Sääntöpuoli tuossa on täysin Levesinetin työtä.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta | levesinet
02.11.2009 19:26:12 (muokattu 06.11.2009 20:47:13) | |
|
R.Cooley: musiikin generoiminen on mahdollista, tietyn säännöstön perusteella.
On, sillä musiikki on vain järjestettyä ääntä. Hyvä musiikki on toinen juttu. Tuon hissibossan pätkän viimeistelin ihan leikkimielellä. :D
R.Cooley: Mielenkiintoista on nähdä mitä eri sointutyypiä (esim. Xmaj9 tai Xm7) käytetään tai miten se "arvotaan" siirryttäessä seuraavaan kadenssiin, kun nämä määrittävät paljon musiikintyylilajia. Varsinkin kun tässä ei vielä huomioida mitenkään eri rytmielementtejä.
Eipä niin. Harmoniallakin on rytmi ja samban tapauksessa jokainen sointu kestää vähintään 4-osanuotin verran, oli se sitten synkopoitu tai ei, ja keskellä biisiä korkeintaan kahden tahdin verran.
Levesinetillä on erikoisia sointukulkuja
Kiitos!
käyttämällä näitä eri sointutyyppejä samaan pohjasävelee samassa sointukulussa. Esim tuo Gmaj9 ja Gm7. Tämä on varmaan bossa novalle tyypillistä?
Kyllä se on! Esimerkiksi Jobimin Photograph alkaa | Amaj9 | | Am9 | | Amaj9 |
http://www.youtube.com/watch?v=KqheylAZGzA
Sama pätee myös biiseihin Vivo sonhando ja Triste, riippuu vähän sovituksesta. Selvä patterni (monien monien muiden joukossa) on, että biisin ekat tahdit soinnutetaan | X | Y | X | eli aloitetaan huojumisella eestaas. Mutta X:n ja Y:n välisen suhteen ei tarvitse olla kromaattinen...
Patologinen melodia, tuo Photograph, eikö totta? Huomaamme, että melodia keskittyy sellaisiin säveliin, jotka ovat peräkkäisille soinnuille yhteisiä. Melodia ei halua olla kovin kromaattinen.
Bossa nova ei ole puhdasta duuria eikä puhdasta mollia, mutta se voi olla lähes täydellinen kompromissi. Meillä on sointu, jossa on duuriterssi ja seuraava sointu kuljettaa sen mollisävyisesti puoli sävelaskelta alaspäin. Ja sitten päinvastoin.
Toinen näkökulma:
maj7-sointu on heikko duurisointu, koska sen yläpäähän sisältyy mollisointu.
m7-sointu on heikko mollisointu, koska sen yläpäähän sisältyy duurisointu.
Kun vielä valitsemme bassosäveleksi sen, mikä esiintyy terssipinon alimman ison terssin keskellä (Cmaj7/D, Am7/D, ym.), niin harmonia todella leijuu epäfunktionaalisessa vapaudessa. Mutta äärimmäisyydet eivät ole enää klassista bossanovaa vaan MPB:tä tai jotain Clube da esquina -vaikutteista fuusiojazzia...
EDIT: Nyt olen kartoittamassa sointukulkuja. Kirjaan ylös max 8 soinnun ketjuja, lisäten mukaan uudenlaisia sointuja, ja parin päivän päästä käynen läpi koko aineiston pyrkimyksenä erottaa lyhyempiä ja yleispätevämpiä patterneja. Merkinnöissä on mukana tietoa äänenkuljetuksesta. Ralliollin kommentin vaikutuksesta olen ruvennut ajattelemaan melodiaa ikään kuin yläurkupisteenä (inverted pedal), minkä ennakoin edistävän melodian toimivuutta.
EDIT: Heh, koko ajan löytyy uusia ideoita sointukulkuihin. Valtava urakka. Raapaisinkin vasta pintaa. 8-P
EDIT: Aika monessa bossassa on kromaattisia sekvenssejä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sekvenssi_(musiikki) |  ralliolli
02.11.2009 20:00:23 (muokattu 02.11.2009 20:02:30) | |
|
R.Cooley: Levesinetillä on erikoisia sointukulkuja käyttämällä näitä eri sointutyyppejä samaan pohjasävelee samassa sointukulussa. Esim tuo Gmaj9 ja Gm7. Tämä on varmaan bossa novalle tyypillistä?
Tuo on tyypillistä ihan funktionaalisessa kolmisointumaailmassakin. Ensimmäisenä tulee mieleen Beethovenin Kuutamosonaatti ja Mahlerin Traagisen sinfonian finaali. Näissä siis mennään duurista molliin. Mollista duuriin tai dominanttiseptimiin on ihan yhtä hyvä ja yleinen sointuliike.
Ja bassourkupisteen päälle nyt voi rakentaa vaikka mitä.
"Vain tärkeitä kysymyksiä kannattaa pohtia 2500 vuotta - myös silloin kun lopullinen totuus ja täsmällinen tieto on saavuttamattomissa." (Tomi Mäkelä, Musiikin filosofia ja estetiikka, s. 450) | |
levesinet: Nyt olen kartoittamassa sointukulkuja. Kirjaan ylös max 8 soinnun ketjuja, lisäten mukaan uudenlaisia sointuja, ja parin päivän päästä käynen läpi koko aineiston pyrkimyksenä erottaa lyhyempiä ja yleispätevämpiä patterneja. Merkinnöissä on mukana tietoa äänenkuljetuksesta.
Ja paskan marjat, se osoittautui heti pirun tylsäksi, monimutkaiseksi ja kömpelöksi puuhaksi. :(
levesinet: Valtava urakka. Raapaisinkin vasta pintaa.
Understatement. :(
Nostetaan nyt kuitenkin esiin hankala aihe. Formalismikeskustelusta tuli mieleen, että jos hahmottelis kokeilumielessä oikein simppelin algoritmin, joka generoi melodiaa.
Luodaan vain neljäsosanuotteja ja puolinuotteja. Neljäsosanuotin todennäköisyys 67%, puolinuotin todennäköisyys 33%.
Ensimmäisen nuotin sävelkorkeus valitaan satunnaisesti (huomioiden ääniala, katso alla).
Seuraavan nuotin korkeus valitaan aina edellisen perusteella. Uuden nuotin ja edellisen nuotin melodinen intervalli voi olla joko ylöspäin tai alaspäin pieni sekunti (1 puolisävelaskel), suuri sekunti (2), pieni terssi (3), suuri terssi (4), puhdas kvartti (5), puhdas kvintti (7), pieni seksti (8), suuri seksti (9), pieni septimi (10), suuri septimi (11), oktaavi (12) tai priimi (0). Kaikki yhtä todennäköisiä. Ei siis ole oktaavia isompia hyppyjä eikä ylinousevaa kvarttia.
Ääniala olkoon D5...G7. Siinä olisi tilaa melkein 2 ja puoli oktaavia. Lisäksi pidetään muistissa toistaiseksi matalinta ja toistaiseksi korkeinta nuottia ja rajoitetaan melodian ääniala korkeintaan 2 oktaaviin. Jos seuraava nuotti menisi rekisterin D5...G7 ulkopuolelle tai loukkaisi 2 oktaavin rajoitusta, niin korjataan sävelkorkeutta oktaavilla (jolloin liikutaan arvotun intervallin sijaan käänteisintervallin verran päinvastaiseen suuntaan tai oktaavin sijaan valitaan priimi).
Ei nyt jaksa miettiä enempää.
Toteutin algoritmin Perl-kielellä. Ensimmäinen algoritmin tuottama melodia...
http://www.netsonic.fi/~kiskon07/musa/melodia.pdf
...käsin hahmotellulla orkesterisäestyksellä...
http://www.netsonic.fi/~kiskon07/musa/melodia_ja_orkesteri.mp3
...kuulostaa suht päämäärättömältä harhailulta, mikä toki ei ole yllättävää noilla säännöillä. | |
Lisäksi löytyi aika hauska sivu, joka käsittelee rekursiota ja fraktaaleja musiikin rakenteissa. Minusta tyyppi on jossain määrin onnistunut kokeiluissaan.
http://bowerbird-studios.com/aicaramba/page2.html | |
levesinet:
suht päämäärättömältä harhailulta, mikä toki ei ole yllättävää noilla säännöillä.
Jos rupeaisin tuommoista kehittelemään, ottaisin varmaan lähestymistavaksi että suositaan sekuntikulkuja tietyn skaalan mukaan. Ja sitten jollain todennäköisyydellä tai ehdoilla terssin, kvartin tai kvintin hyppyjä lähinnä kulloisenkin soinnun puitteissa. Tämä toki lähtee siitä että ensin olisi soinnut ja skaalat joiden pohjalta melodiaa aletaan rakentamaan.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta | |
levesinet:
...käsin hahmotellulla orkesterisäestyksellä...
http://www.netsonic.fi/~kiskon07/musa/melodia_ja_orkesteri.mp3
Nyt vasta kuuntelin tuon, olin äsken vasta katsonut nuotit. Alkuhan kuulostaa ihan lupaavalta. Mutta sitten kuulija odottaa että jatko liittyy jotenkin jo kuullun kehittelyyn, mitä ei tapahdukaan. Mitäs sille pitäisi tehdä.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta | levesinet
20.03.2010 20:39:10 (muokattu 20.03.2010 20:39:26) | |
|
Klezberg: kuulija odottaa että jatko liittyy jotenkin jo kuullun kehittelyyn, mitä ei tapahdukaan. Mitäs sille pitäisi tehdä.
Kas, siinäpä pulma. ;D
Yksi vaihtoehto on yrittää rakentaa toimivaa sointukulkua käsin, niin kuin yritinkin, ja niissä kohdissa kun mielikuvitus ei riitä, niin muokkaa sitten melodiaa ihan käsin. Jotain rytmillistä jaksollisuutta voisi virittää, niin että vaikkapa viidennessä tahdissa olisi suunnilleen sama rytmi kuin ensimmäisessä jne. Kehittelystä en tiedä, mutta fraktaalifriikiltä voisi saada jotain ideoita koherenssin saavuttamiseksi. En tiedä... | |
Tää on off-topicia mutta:
Joskus kun minä ja tietokoneet oli nuoria (60-luvulla) mulla oli tilaisuus leikkiä tietokoneen ohjaamalla äänigeneraattorilla.
Ensin tein keyboardista pianon mutta kyllästyin itse soittamaan ja halusin että kone itse loisi "musiikkia". Pistin satunnaisluvut ohjaamaan mutta ei kuulostanut oikein miltään.
Sitten keksin käyttää rotan EEG:tä (aivofilmiä) Se kuulosti paremmalta mutta kuitenkin aika yksitoikkoiselta. Sitten keksin tehdä rotalle jotain: Nukutin ja relaksoin rotan ja pistin sen respiraattorin vähäksi aikaa pois, jolloin se kärsi hapenpuutetta ja EEG meni lähes suoraksi viivaksi ja sitten pistin respiraattorin takaisin päälle jolloin hapenpuute korjautui ja EEG:kin palasi. Tää alkoi jo muistuttaa musiikkia jossa jotain tapahtuikin.
Tää "leikki" jopa johti pieneen "tieteelliseen" julkaisuunkin:
Baron et al: Aivojen sähköisten signaalien audiomonitorointi musiikillisia analyysimahdollisuuksia hyväksi käyttäen. Duodecim 86:110-111, 1970.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) | |
Tuolta toisesta ketjusta kopsasin tähän, siltä varalta jos meni teiltä ohi:
USAlainen säveltäjä on vääntänyt softan joka säveltää uskottavasti:
artikkeli: http://www.miller-mccune.com/cultur riumph-of-the-cyborg-composer-8507/
sampleja: http://artsites.ucsc.edu/faculty/cope/mp3page.htm
"Dr. Dominant, I presume?" | |
Dr Dominant: Tuolta toisesta ketjusta kopsasin tähän, siltä varalta jos meni teiltä ohi:
USAlainen säveltäjä on vääntänyt softan joka säveltää uskottavasti:
artikkeli: http://www.miller-mccune.com/cultur riumph-of-the-cyborg-composer-8507/
sampleja: http://artsites.ucsc.edu/faculty/cope/mp3page.htm
Tämä on ilmeisesti toimiva linkki: http://www.miller-mccune.com/cultur … riumph-of-the-cyborg-composer-8507/
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta | Klezberg
21.03.2010 12:33:40 (muokattu 21.03.2010 12:37:28) | |
|
No niin, niinhän siinä kävi että taas rupesin koodaamaan. Tässä vaiheessa olen modifioinut tuon syksyisen ohjelmani niin, että se pystyy generoimaan sointusäestyksen lisäksi melodian. Pääpaino siis siinä että molemmille löytyy tuki, melodian generointi on nyt sellainen kuin satuin hutaisemaan: valitaan soivan soinnun sävelistä yksi ja sitten lisätään siihen +- 3 puolisävelaskelta. Sointujen generointi on entinen, eli Levesinetin syksyllä muotoileman säännöstön mukainen.
Ohjelmakoodi http://htoyryla.dyndns.org/music/generic.rb
ja midinäyte http://htoyryla.dyndns.org/music/generated6.mid
Nyt pitäisi sitten koodata miten soinnusta päätellään skaala ja sitten sen perusteella jonkinlainen melodian generointi.
Edit: nyt linkit toimivat.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta | levesinet
21.03.2010 14:41:00 (muokattu 21.03.2010 15:03:09) | |
|
Baron et al
C00l. Mäkin viittasin pääjalkaisten näköjärjestelmään pro gradu -työssäni.
Dr Dominant: USAlainen säveltäjä on vääntänyt softan joka säveltää uskottavasti
Joo, tosta olikin keskustelua toisaalla. Varmasti alan suurimpia auktoriteetteja.
Klezberg: No niin, niinhän siinä kävi että taas rupesin koodaamaan
Jes!
http://htoyryla.dyndns.org/music/generated6.mid
Tossa on jotain hienoa, vaikka onkin holtitonta menoa. 8)
No niin, jatkan räkäisiä kokeilujani melodia-algoritmilla nro 2:
Tahtilaji 4/4.
Nuottien pituuksien painoarvot (joilla säädellään todennäköisyyksiä) ovat alussa:
- puolinuotti: 1
- neljäsosanuotti: 2
- kaksi peräkkäistä kahdeksasosanuottia: 1 (mutta tahdin alussa 0)
Kaksi peräkkäistä kahdeksasosanuottia tuotetaan siis samalla kertaa. Painoarvot ovat 8 alkion taulukossa, joka kattaa 8 iskun jakson eli 2 tahtia. Aina kun 1. iskulle valitaan puolinuotti, kasvatetaan puolinuotin painoarvoa indeksissä 1. Tai jos vaikkapa 6. iskulle eli toisen tahdin toiselle iskulle valitaan kaksi peräkkäistä kahdeksasosanuottia, niin kasvatetaan kahdeksasosanuottien painoarvoa indeksissä 6. Vanhaa painoarvoa kasvatetaan kaksinkertaistamalla sen vanha arvo.
(Heh, sitten jos taulukon jossain indeksissä painoarvojen summa ylittää 32000, lopetetaan kasvattaminen.)
EDIT: Niin siis esimerkiksi viidennen tahdin toisella iskulla (eli biisin 22. iskulla) sovelletaan painoarvotaulukon alkiota 6. Se on jakojäännös, kun 22 jaetaan kahdeksalla.
Melodisten intervallien painoarvot:
- priimi: 6
- pieni sekunti: 20
- suuri sekunti: 25
- pieni terssi: 5
- suuri terssi: 5
- kvartti: 3
- kvintti: 3
- pieni seksti: 2
- suuri seksti: 2
- pieni septimi: 1
- suuri septimi: 1
- oktaavi: 1
Intervalli arvotaan kuitenkin tarvittaessa uudelleen niin monta kertaa, että seuraava nuotti osuu valittuun sävelasteikkoon.
Sävelasteikko:
d5 e5 fis5 g5 a5 h5 cis6 d6 e6 fis6 g6 a6 h6 cis7 d7
Toteutus Java-ohjelmana, joka tuottaa LilyPond-nuottitiedoston. Ajetaan kahdesti:
Tulos 1
http://www.netsonic.fi/~kiskon07/musa/alg2_1.pdf
http://www.netsonic.fi/~kiskon07/musa/alg2_1.mp3
Tulos 2
http://www.netsonic.fi/~kiskon07/musa/alg2_2.pdf
http://www.netsonic.fi/~kiskon07/musa/alg2_2.mp3
Tempo on valittu manuaalisesti. Jotain rytmiä on nyt havaittavissa, ja eri ajokerroilla syntyi vähän erilaiset rytmit. Melodiat painottuivat eri rekistereihin. Muutoin on kyllä suht joutavan kuuloista kamaa. | levesinet
21.03.2010 15:59:58 (muokattu 21.03.2010 16:00:18) | |
|
Tulos 2
http://www.netsonic.fi/~kiskon07/musa/alg2_2.pdf
Kuulostaa jo melkein musiikilta, kun vähän naamioi harppusäestyksellä. Jotenkin fauremainen lopputulos. ;D
http://www.netsonic.fi/~kiskon07/musa/alg2_2_saestyksella.mp3 | |
Tämmöinen tuli sitten ruoanlaiton lomassa väännettyä. Lihapatakin ehti siinä muhimaan kunnolla.
Ohjelma: http://htoyryla.dyndns.org/music/generic.rb (korvaa edellisen, keskeneräisen version)
Midinäyte: http://htoyryla.dyndns.org/music/generated7.mid
Nuotti samasta: http://htoyryla.dyndns.org/music/generated7.pdf
Melodian generointi menee suurin piirtein näin:
Aloitetaan c:stä.
Seuraava nuotti valitaan niin, että haetaan soivaa sointua vastaava skaala. Tällä hetkellä ohjelma valitsee perusduuri- tai molliskaalan soinnun perussävelen mukaisessa sävellajissa. Skaalasta haetaan edellistä nuottia lähinnä ollut nuotti, ja sitten valitaan seuraava nuotti niin että suositaan priimiä ja sekuntia, joskus hypätään vähän kauemmas.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta | |
levesinet: Kuulostaa jo melkein musiikilta, kun vähän naamioi harppusäestyksellä. Jotenkin fauremainen lopputulos. ;D
http://www.netsonic.fi/~kiskon07/musa/alg2_2_saestyksella.mp3
Totta, tuota kuunteli jo mielellään.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
