| Aihe: klassisen musiikin rakenteista | |
|---|
|
Sävellys on musiikkia ennen ensiesitystäkin, mutta Sibeliuksen kahdeksannen partituuria ei ole olemassa.
Mutta oli! | |
Musiikkihan on tietyllä tavalla tietyn kulttuurisen asiayhteyden mukaan tietynlaisia ilmanpaineen vaihteluita, joita varten on olemassa eliö, joka pystyy rekisteröimään nuo ilmanpaineen vaihtelut sekä tulkitsemaan niitä. Nuotit ovat ohjeita.
Musiikki on myös ilmanpaineen vaihtelua, mutta ei vain sitä. Musiikkia on myös partituuri ja ajatus musiikista ennen sen kirjoittamista ylös (Nattiez 1975). | |
Musiikki on myös ilmanpaineen vaihtelua, mutta ei vain sitä. Musiikkia on myös partituuri ja ajatus musiikista ennen sen kirjoittamista ylös (Nattiez 1975).
Tämä menee jo aika filosofiseksi. Toisaalta musiikkia musiikista tekevät juuri ajatukset, mutta se, että missä vaiheessa näin tapahtuu on asia, jota tuskin voimme täällä tänään ratkaista. Ymmärrän kyllä näkökantasi.
Jo nuorena Nepsu ajoi geneettisesti määräytyneen suoran hiusrajansa vanhemmiltaan salaa niin sanotuksi mikkihiirimalliksi. | |
ajatus musiikista ennen sen kirjoittamista ylös (Nattiez 1975).
Sithän maailma on täynnä hyvää musaa, me ei vaan tiedosteta sitä.
Mullakin on pää täynnä todella hienoa musaa, en vain saa sitä ulos paperille enkä soittimelle. |  levesinet
17.10.2008 18:10:29 (muokattu 17.10.2008 18:20:23) | |
|
Wedevirtasen mieliksi:
Onko pelkoa siitä, jos perehtyy tarkoin teoriaan, että musiikin lainalaisuudet alkavat viedä liikaa sävellyksiä eteenpäin. Ei uskalleta poiketa valmiista malleista.
Debussy: "Säveltäjät eivät ole tarpeeksi rohkeita. He pelkäävät pyhää idolia 'järkeä', joka on kammottavin asia mitä tiedän - loppujen lopuksi se on vain uskonto, joka on perustettu antamaan tilaa imbesillien läsnäololle kaikkialla!" "Rakastan musiikkia intohimoisesti. Ja koska rakastan sitä, yritän vapauttaa sen hedelmättömistä perinteistä, jotka tukahduttavat sitä."
Debussyn mielipide Satien päätöksestä panostaa konservatorio-opintoihin:
"Yritin vastustaa sitä. ... opetus johtaa ihmiset mitä inhottavimpaan sivistymättömyyteen ..."
http://personal.inet.fi/koti/paavo.helisto/jutut/satie.html
Luulisi olevan helppoa rakennella musiikkia teorian pohjalta, ei tarvitse kokonaisuuteen lisätä kuin nuotit. Tarkoitan tietenkin sitä, että jos noudattaa määrättyjä musiikillisia sääntöjä, niin niiden avulla voi rakentaa ison osan sävellyksestä.
Pianotrionsa sävellystyön alkuvaiheessa Ravel totesi oppilaalleen Maurice Delagelle: "Olen kirjoittanut trioni. Nyt tarvitsen vain teemat." | |
Tämä menee jo aika filosofiseksi. Toisaalta musiikkia musiikista tekevät juuri ajatukset, mutta se, että missä vaiheessa näin tapahtuu on asia, jota tuskin voimme täällä tänään ratkaista. Ymmärrän kyllä näkökantasi.
Minusta tuo on se kaikkein arkisin ja intuitiivisin näkemys. Sanomme, että meillä soi päässämme musiikkia, eikä kukaan tule sanomaan, että ei se ole musiikkia kun se ei kuulu. | |
Minusta tuo on se kaikkein arkisin ja intuitiivisin näkemys. Sanomme, että meillä soi päässämme musiikkia, eikä kukaan tule sanomaan, että ei se ole musiikkia kun se ei kuulu.
Minun mielestäni tuo on taas vain käytännöllinen tapa ilmaista asia. Kysehän siinä on musiikin mielikuvasta. Voimme ajatella myös vaikkapa tuolia, ilman että sanoisimme, että meillä on mielessä muuta kuin mielikuva jakkarasta.
Toisaalta kuka on määritellyt musiikin vain fyysiseksi tapahtumaksi? Musiikki voi totta kai olla myös mielikuvia ja nuottikirjoitusta - ja niitä se totta tosiaan hyvin pitkälle myös on!
Jo nuorena Nepsu ajoi geneettisesti määräytyneen suoran hiusrajansa vanhemmiltaan salaa niin sanotuksi mikkihiirimalliksi. |  leka
17.10.2008 19:24:13 | |
|
Musiikki on myös ilmanpaineen vaihtelua, mutta ei vain sitä. Musiikkia on myös partituuri ja ajatus musiikista ennen sen kirjoittamista ylös (Nattiez 1975).
Mä olen Nattiezin kanssa samaa mieltä tässä asiassa. | |
Suuri Miles Davis ihmetteli länsimaisen musiikin perinnettä paljolti sen takia, kun monet tuntuvat arvostavan enemmän partituuria, kuin musiikkia jota se partituuri esittää. | |
Wedevirtasen mieliksi:
Debussy: "Säveltäjät eivät ole tarpeeksi rohkeita. He pelkäävät pyhää idolia 'järkeä', joka on kammottavin asia mitä tiedän - loppujen lopuksi se on vain uskonto, joka on perustettu antamaan tilaa imbesillien läsnäololle kaikkialla!" "Rakastan musiikkia intohimoisesti. Ja koska rakastan sitä, yritän vapauttaa sen hedelmättömistä perinteistä, jotka tukahduttavat sitä."
Debussyn mielipide Satien päätöksestä panostaa konservatorio-opintoihin:
"Yritin vastustaa sitä. ... opetus johtaa ihmiset mitä inhottavimpaan sivistymättömyyteen ..."
http://personal.inet.fi/koti/paavo.helisto/jutut/satie.html
Pianotrionsa sävellystyön alkuvaiheessa Ravel totesi oppilaalleen Maurice Delagelle: "Olen kirjoittanut trioni. Nyt tarvitsen vain teemat."
Jippii, kerrankin sain tukea ajatuksilleni! Just samaa mieltä. Nyt on hyvä olla.
Debussy? Nimi tuntuu tutulta...
Peace and love brothers and sisters! | wedevirtanen
17.10.2008 19:50:16 (muokattu 17.10.2008 19:55:15) | |
|
Meinasin kirjoittaa asiattoman kirjoituksen, mutta onneksi tulin järkiini.
Peace and love brothers and sisters! |  John Titor
18.10.2008 00:10:12 (muokattu 18.10.2008 00:11:46) | |
|
Jippii, kerrankin sain tukea ajatuksilleni! Just samaa mieltä. Nyt on hyvä olla.
Debussy? Nimi tuntuu tutulta...
Debussy on jo pitkään ollut lukemieni sitaattien perusteella ihan my man -osastoa. Mahtavan röyhkeä jätkä.
Sen ajatukset on kyllä myös älyttömän helppoja tajuta negatiivisiä tuloksia aiheuttavilla tavoilla. Että elä nyt vielä riemastu.
Ne, jotka väittävät etteivät kuule ääniä päässään, eivät ole ikinä kuulleet millaista on kun ne ovat vaiti. | levesinet
18.10.2008 00:50:29 (muokattu 18.10.2008 01:05:24) | |
|
Inspiraatio versus perspiraatio :D
Johannes Brahms: "Ei ole todellista luomista ilman kovaa työtä. Se mitä sanotaan keksinnöksi - siis ajatus, idea - on vain inspiraatio, josta minä en ole vastuussa, joka ei ole minun ansiotani. Se on lahja eli lahjoitus, jota minun tulisi suorastaan inhota, kunnes olen tehnyt siitä omani ankaran työn kautta."
Mestari Tsaikovski, voisitteko kertoa, kuinka sävellätte? -Istuallaan. | |
Debussy on jo pitkään ollut lukemieni sitaattien perusteella ihan my man -osastoa. Mahtavan röyhkeä jätkä.
Sen ajatukset on kyllä myös älyttömän helppoja tajuta negatiivisiä tuloksia aiheuttavilla tavoilla. Että elä nyt vielä riemastu.
Olen aikaa myöten kehittänyt oman, osin intuitiivisiin oivalluksiin perustuvan, menetelmän kehittyä musiikillisesti (musiikillista tietämystä ei rakenneta järjestelmällisesti pelkän tiedon pohjalta, vaan annetaan intuition ohjailla sen kehittymistä).
Sen vuoksi minua eivät Debussyn ajatukset ohjanne suuntaan eikä toiseen. Ovathan vain piristävää kuultavaa. Voihan siitä aina oppiakin jotain. Onko jotain hyviä teoksia Debussystä?
Nyt paljastan, että en ole edes kuunnellut kuin satunnaisesti klassista musiikkia. Ehkä enempi klassista kitaramusiikkia on tullut kuunneltua. Eikös minulla ole tässä nyt musiikin suurenmoinen aarreaitta suoraan edessäni valmiiksi avattuna: Klassinen musiikki! Voinko verrata tätä jopa melkeinpä siihen, jos menisin kirjastoon, enkä olisi lukenut kuin sieltä muutaman romaanin. Se vasta olisi suurenmoinen aarre.
Heräsi kyllä mielenkiintoa enemmän tähän Debussyyn, kun noinkin viisaalta ja luovalta kaverilta vaikuttaa. Olen kuullut vain satunnaisesti hänen kappaleitaan. Mistä kannattaa alkaa hänen musiikkinsa syvällisempi tutustuminen?
Jotta pysytään topicin aiheessa, niin näinhän voisin oppia klassisen musiikin rakenteitakin.
Peace and love brothers and sisters! | wedevirtanen
18.10.2008 02:31:10 (muokattu 18.10.2008 02:44:40) | |
|
Inspiraatio versus perspiraatio :D
Johannes Brahms: "Ei ole todellista luomista ilman kovaa työtä. Se mitä sanotaan keksinnöksi - siis ajatus, idea - on vain inspiraatio, josta minä en ole vastuussa, joka ei ole minun ansiotani. Se on lahja eli lahjoitus, jota minun tulisi suorastaan inhota, kunnes olen tehnyt siitä omani ankaran työn kautta."
Mestari Tsaikovski, voisitteko kertoa, kuinka sävellätte? -Istuallaan.
Minulla on ihan sellainen kuvan Tsaikovskista, että hän tulisieluinen venäläinen; isonkokoinen, mahtava parta sekä tukkapehko ja muhkeat viikset. Luomisen tuskassa hän haroo hiuksiansa ja repii partaansa. Naama punaisena hän harppoo edestakaisin huoneessa ja mutisee itsekseen. Välillä hän seisahtuu ikkunan ääreen ja katso talvisen viimaiselle arolle. Yhtä-äkkiä hän huutaa raivoisasti ja säntää pöydän ääreen ja kirjoittaa kynä savuten nuotit paperille...
Brahmsin puolestaan kuvittelen olevan suippopartainen vahattuja, muotoiltuja viiksiään hienovaraisesti aika-ajoin sutiva, silmälasipäinen, jopa itseään hienompi mies. Hän kirjaa mustekynällään allakkaansa merkinnät:
Inspiraatio 8.00, 9.00 idean kehittelyä kaksi tuntia, klo 11.00 lisäosien sävellystä tunti, 12.00 ruokailu, klo 13.00 ruhtinaan tyttären opetusta 2 tuntia, 15.00 tekniikkaharjoituksia 3 tuntia, klo 18.00 iltahartaus, klo 18.30 päivän töiden viimeistely, klo 21.00 lämpimän vesipullon ja yömyssyn kera nukkumaan, jotta aamulla heräisi taas partaveitsen terävänä säveltämään.
Peace and love brothers and sisters! | |
Sen vuoksi minua eivät Debussyn ajatukset ohjanne suuntaan eikä toiseen. Ovathan vain piristävää kuultavaa. Voihan siitä aina oppiakin jotain. Onko jotain hyviä teoksia Debussystä?
Isao Tomitan Debussy-sovitukset ovat huikeaa kuunneltavaa.
http://www.youtube.com/watch?v=ZmSH7BsNSrM&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=qZCCaJNoYOQ
http://www.youtube.com/watch?v=kUjbczGTtq4 | |
Minulla on ihan sellainen kuvan Tsaikovskista, että hän tulisieluinen venäläinen; isonkokoinen, mahtava parta sekä tukkapehko ja muhkeat viikset. Luomisen tuskassa hän haroo hiuksiansa ja repii partaansa. Naama punaisena hän harppoo edestakaisin huoneessa ja mutisee itsekseen. Välillä hän seisahtuu ikkunan ääreen ja katso talvisen viimaiselle arolle. Yhtä-äkkiä hän huutaa raivoisasti ja säntää pöydän ääreen ja kirjoittaa kynä savuten nuotit paperille...
Brahmsin puolestaan kuvittelen olevan suippopartainen vahattuja, muotoiltuja viiksiään hienovaraisesti aika-ajoin sutiva, silmälasipäinen, jopa itseään hienompi mies. Hän kirjaa mustekynällään allakkaansa merkinnät:
Inspiraatio 8.00, 9.00 idean kehittelyä kaksi tuntia, klo 11.00 lisäosien sävellystä tunti, 12.00 ruokailu, klo 13.00 ruhtinaan tyttären opetusta 2 tuntia, 15.00 tekniikkaharjoituksia 3 tuntia, klo 18.00 iltahartaus, klo 18.30 päivän töiden viimeistely, klo 21.00 lämpimän vesipullon ja yömyssyn kera nukkumaan, jotta aamulla heräisi taas partaveitsen terävänä säveltämään.
No ei nyt ihan osunut kohdalleen. Tsaikovski oli ujo, sairasteleva, mielenterveysongelmainen, ahdistunut kaappihomoseksuaali, joka teki itsemurhan.
Brahms sen sijaan oli melko muhkeapartainen, monessa sopassa keitetty, järkevä mutta intohimoinen musiikinrakastaja, pianisti ja säveltäjä jolla oli armoton itsekritiikki ja joka jatkuvasti hioi teoksiaan.
Erik Satie itse asiassa laati päiväohjelmansa jossain vaiheessa mainitsemasi kaltaiseksi:)
Se, että tutustuisit klassiseen musiikkiin, kuulostaa erinomaiselta idealta. Debussyltä voi kuunnella alkuun esimerkiksi pianoteoksia - preludeja, etydejä, pikkukappaleita yms. - orkesteriteoksista tunnetuimpia Faunin iltapäivä (Prélude à l'après-midi d'un faune) ja La Mer.
Sellainen ajatus tulee mieleen, että jos haluaisit oppia tuntemaan klassista musiikkia, käy ihmeessä itsenäisesti läpi joku musiikkiopistotason musiikinhistorian peruskurssi ainakin kuuntelemalla teokset. Akatemian sivuilta löytyy joku runko, ja esim. täältä löytyy suoraan 3 eritasoista: http://kunta.riihimaki.fi/rmo/musiikkitieto.html
Muiden musiikkiopistojen sivuilta saattaa löytyä myös omia versioitaan aiheesta.
Ne, jotka väittävät etteivät kuule ääniä päässään, eivät ole ikinä kuulleet millaista on kun ne ovat vaiti. | levesinet
18.10.2008 13:49:31 (muokattu 18.10.2008 14:45:47) | |
|
Heräsi kyllä mielenkiintoa enemmän tähän Debussyyn, kun noinkin viisaalta ja luovalta kaverilta vaikuttaa. Olen kuullut vain satunnaisesti hänen kappaleitaan. Mistä kannattaa alkaa hänen musiikkinsa syvällisempi tutustuminen?
Debussy poikkeaa siinä mielessä varsinkin Ravelista, että tykkään paljon juuri niistä teoksista, jotka ovat yleisesti tunnettuja. Ehdotan seuraavaa kuuntelujärjestystä:
Romantiikka:
Clair de Lune / Kuunvalo (orkesterisovitus) http://www.youtube.com/watch?v=KKPBtZ0Zzok
Arabesque #1 / Arabeski #1 (pianolle) http://www.youtube.com/watch?v=GWpV7L4YHuU
Rêverie / Unelma (pianolle) http://www.youtube.com/watch?v=q1k3PF8bupg
Näistä on tehty sovituksia kitarallekin.
Impressionismi:
Reflets dans l'eau / Heijastuksia vedessä (pianolle) http://www.youtube.com/watch?v=5TFk8LhME3g
L'Isle joyeuse / Ilojen saari (pianolle) http://www.youtube.com/watch?v=1HQu2ta7SUU
Lisäksi on olemassa mielenkiintoisia laajempia orkesteriteoksia. Esimerkiksi Prélude à l'après-midi d'un faune / Faunin iltapäivä on historiallisesti merkittävä ja sitä pidetään musiikin impressionismin alkulaukauksena.
http://www.youtube.com/watch?v=uFRUK2SVeQc
Mikäli innostut tutkiskelemaan Debussya, kannattaa kiinnittää huomiota tapaan, jolla hän käyttää harmonisia intervalleja, ja ylipäänsä hänen musiikinsa sointiväriin. Yleensä sinfonikot, absoluuttisen musiikin kannattajat ja ihmiset, jotka tykkäävät teemojen pitkistä kehittelyistä, eivät pidä Debussystä. Debussy puolestaan ei sietänyt kaavamaista kehittelyä. Lisäksi monet ihmiset eivät pidä tavasta, jolla Debussy viljelee rinnakkaisia kvinttejä ja kirkkosävellajeja. Tämänsuuntaiset piirteet ovat tunnusomaisia lähes kaikille suosikkisäveltäjilleni. | |
Mahtavan röyhkeä jätkä.
Joo. Palatakseni alkuperäiseen aiheeseen teoriasta on hyötyä, kun haluaa olla oikein röyhkeä. Sanotaan, että joku suomalainen säveltäjä haluaisi olla suurempi kuin Sibelius. Näin varmaan onkin. Kuinka tämä onnistuu mahdollisimman vakuuttavasti? Lasketaan, kuinka monta osaa on Sibeliuksen mahtavimmassa sinfoniassa, ja tehdään perustukset niin, että osia on vähintään saman verran. Lasketaan, kuinka monta tahtia on Sibeliuksen pisimmässä teoksessa ja tehdään aihio, jossa tahteja on varmasti enemmän. Selvitetään, kuinka pitkään Sibeliuksen pisimmän sinfonian esittäminen kestää ja lisätään tahtien määrää, mikäli nopea tempo johtaisi lyhyempään esitysaikaan. Selvitetään, kuinka monta kliimaksia, kuinka monta instrumenttia, jne. Lähdetään siis liikkeelle top-down. Heitetään vaikkapa nopalla ensimmäinen sävellaji. Sitten on mukava jälkeenpäin kehuskella kuinka Sibelius kaadettiin noppaa heittämällä. Kirjoitetaan kaikkiin tahteihin nopeasti jotain, vaikkapa sama sointu. Kuha jottai. Sitten, niin kauan kuin projektilla on aikaa, hiotaan teosta iteratiivisesti aina siitä kohdasta, missä se vielä kuulostaa kovin monotoniselta. Jos kokonaisuus alkaa kuulostaa rikkonaiselta, lisätään toistoa ja kehittelyä.
Top-down, brute force. Sekvenssereitä käyttävät nykysäveltäjät ovat huomattavassa etulyöntiasemassa verrattuna edellisiin sukupolviin. Vuorovaikutteisessa työskentelyssä ei tarvitse ennalta kuulla paljon musiikkia päässään. Lisää teoriatietoa tarvitaankin siihen, että saadaan teos muokattua sellaiseksi, että siitä vähitellen katoaa väkinäisyyden tuntu. :D Mutta vakavasti puhuen, minusta tällaisessa tekniikassa ei ole mitään väärää. |  Ianuarius
18.10.2008 15:55:54 (muokattu 18.10.2008 15:56:25) | |
|
Luin vääriin. Bää.
Animate-Inanimate | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
