Aihe: Soittotekniikoita ja muita kikkoja | |
---|
|
Downstrokesta on kyselty... Miksi ääni on niin erilainen soitettaessa down- ja upstrokella? Siis suomeksi: downstrokella soittaessa matalat äänet (myös yläsävelsarjoissa) syttyvät soimaan ennen korkeita, lopputuloksena säröillä soitettaessa, dempattuna, tyypillinen "thunk". Soitettaessa upstrokella, korkeammat äänet syttyvät ensin, jolloin ääni on erilainen. No entä yhtä kieltä sahatessa? Silloinkin on pieni ero havaittavissa. Eikö lie, johtuu plektran erilaisesta iskeytymiskulmasta kieleen nähden. Soittoliikkeen voimakkuus vaikuttaa varmasti: downstrokella saa iskuun kunnolla voimaa, mutta koittakaapas lyödä yhtä väkevästi ylöspäin? Havainnollistavaa olisi kokeilla lyödä nyrkin "peukalosyrjällä" pöydän alapintaan - ei taida tulla yhtä vaikuttavaa ilmiötä kuin normaali mäjäys pöydän päällipintaan... Visit http://www.helionprog.com |
kunnasja 08.01.2004 10:15:07 (muokattu 04.06.2006 17:12:47) | |
|
ERIKOISVIRITYKSET Aiheesta on ollut juttua toisinaan, mutta mitään koottua vastauskavalkadia ei ole näkynyt. Ennen kun aloitetaan vireitä muuttelemaan, täytyy muistaa, että kitara voi vaatia säätötoimenpiteitä soidakseen hyvin normaalista poikkeavassa vireessä. Varovaisuutta ja harkitsevaisuutta peliin. VIRITYSMITTARI Samoin nyt kun ollaan tekemisissä viritysten kanssa... On erittäin järkevää pitää kitara jatkuvasti vireessä, ja se onnistuu parhaiten viritysmittarilla. Epävireistä soitinta on kamala kuunnella, ja se tappaa soittoinnostuksenkin alkuunsa. Halpakin mittari riittää, ja kannattaa hankkia heti se kromaattinen. JA ottaa tavaksi käyttää sitä mielummin usein. JA opetella virittäminen nopeaksi ja luonnolliseksi jutuksi - kelluvatallaiset kitarat voivat vaatia paljonkin aikaa varsinkin kieltenvaihdon yhteydessä. Tunne soittimesi! VIREEN PUDOTUS Virityksen pudottaminen heawümusisointia varten vaikuttaa yleensä loistoidealta - hetken aikaa. Sitten siihen turtuu, ja alkaa ehkä miettiä, pitäisikö pudottaa vielä lisää. Lopulta kitarat muussaantuvat basson kanssa samalle taajuusalueelle, ja sitten kaikki on yhtä puuroa... Elikkäs kannattaa kokeilla matalia virityksiä aika varovaisesti. Lisää aiheesta: http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=38&t=33453&o=50 DROP-VIREET Drop-vireiden käyttäminen (joissa vain yksi kieli pudotetaan matalammalle) on kokeilemisen arvoinen vaihtoehto. Tässä on se onkelema, että voimasointujen soittaminen käy turhankin helpoksi (onnistuu 1 sormella), ja alkaa tulla pelkkää voimasointusirkusta, johon myös puutuu alta aikayksikön. AVOVIRITYKSET Kitara voidaan virittää, erityisesti Slide-putkella soittoa varten esim johonkin avosointuun. D-duuri on melko yleinen ratkaisu. Tällöin kielet ovat: 1. D 2. A 3. F# 4. D 5. A 6. D G-duurisointu olisi tällainen: 1. D 2. H 3. G 4. D 5. G 6. D D-sus4 -sointuun perustuva DADGAD olisi luonnollisesti tämä: 1. D 2. A 3. G 4. D 5. A 6. D Esimerkkejä löytää slide-soitosta. Suomessa tunnettu putkittelija voisi olla edesmenneen Peer Günt- yhtyeen T. Nikki. Ainakin Street 69 -biisissä on avosointu, tosin muistini mukaan taitaa olla avoin E-duuri: 1. E 2. H 3. G# 4. E 5. H 6. E Keith Richards Rollareista otti käyttöön näitä avosointuja soittaessaan ilman slide-putkea, ja menestyksen tietävät kaikki... BASSO Basson vireen pudottaminen on tietysti myös aiheellista, jos kitarat lasketaan alaspäin. Mikäli basistilla on käytössä viides (tai useampikin) kaulahihna, kannattaa ehkä pitäytyä normivirityksessä basson osalta. Soittimet suunnitellaan _kuitenkin_ toimimaan optimaalisesti normaalivireessä. Sitäpaitsi 5-kielinen basso päästelee niin matalia taajuuksia muutenkin, että ei heti luulisi tarvitsevan mitään kommervenkkejä. KIELTEN PAKSUUDET Madallettuja vireitä ajatellen .010 -kielisetti alkaa olla ohuin mahdollinen. Paksummatkin setit .011:stä aina .013:een asti ovat arkipäivää monilla mättöorkestereilla. Heavy bottom-setit tarjoavat yhdistelmäratkaisun vaikkapa soolokitaristeille - tällöin venytykset onnistuvat vielä mukavasti, mutta alemmat kielet eivät kärsi vireen löystyttämisestä. SKAALA Baritoni-skaala auttaa myös, tällöin matalalle viritetty kieli saadaan tarpeeksi kireälle. 24.75-skaala (Les Paulit yms) yhdistettynä matalaan vireeseen ja ohuihin kieliin ei ole paras konsti päästä hyvin soivaan lopputulokseen. YHDISTELMIÄ Vireitä yhdistelemällä bändin sisällä voi saada mielenkiintoisia juttuja aikaiseksi - esim jos toinen kitaristi soittaa Drop-D-vireessä, toinen kokonaan D-vireessä, ja basisti vakio-5-kielisellä. Visit http://www.helionprog.com |
Tanu 08.01.2004 11:21:35 | |
|
Jaksaisikohan joku lisätä tuohon vire-juttuun avoimet vireet, joita slide-kitarassa käytetään? Ei, en minä jaksa. Se siitä sitten. Saatanan tylsä peruspeelo. |
|
Jaksaisikohan joku lisätä tuohon vire-juttuun avoimet vireet, joita slide-kitarassa käytetään? Ei, en minä jaksa. Voisko siihen vastata ympäripyöreästi vaikkapa tähän tapaan: Jos kitaran viritystä muuttaa, muuttuu myös kitaran kielestä kuuluva ääni viritystä vastaavaksi, johon taas vaikkuttaa aika paljon käytettävä viritys. Hyvin menee. |
|
Hyviä vinkkejä. Haluaisin vielä saada teiltä joltain viisaammalta neuvoa tuohon alternate pickingiin. Olen vasta vanhoilla päivillä hurahtanut metallimusiikkiin ja sen soittoon ja haluaisin saada sellaisen "for dummies" ohjeen tuohon edellä mainittuun "sahaus"-tekniikkaan. Jos jollain on vielä selostamisen lisäksi kuvana tai linkkinä "perusohjeet" mielellään sellaiset vastaanotetaan. Kiitos!!! |
|
Mielenkiintoisia virityksiä ovat myös esim. Herra Wylden käyttämät Drop-B ja Drop-A vireet. Kuunnelkaapa Black Label Societyn biisejä. Kyllä jytisee. http://www.supremecourtband.fi |
BenGlenton 30.01.2004 11:12:28 (muokattu 30.01.2004 11:13:22) | |
|
Mielenkiintoinen näkökulma arpeggioiden soittamiseen: http://archive.guitarplayer.com/archive/lessons/arpeggio.shtml Komppaan kirjoittajaa omasta puolestani tässä asiassa ;) muitakin kiinnostavia "lessoneita" samasta paikasta: http://archive.guitarplayer.com/archive/index.shtml#lessons http://www.supremecourtband.fi |
|
kattokaa mun "kaksi-kätinen TAPPING" artikkeli http://www.geocities.com/in10city_131x/tapping.html |
|
Mitenkäs saa tehtyä semmosia hullun pitkiä vingutuksia? En saa millään kitaraa vinkumaan tarpeeks pitkään vaikka kuinka yrittää venytellä niitä kieliä pinchin aikana. Minkä takia jotkut nostelee sitä kitaraa ku ne vinguttelee? Onko siihen olemassa joku syy vai näyttääkö se vaan hienolta? |
|
Mitenkäs saa tehtyä semmosia hullun pitkiä vingutuksia? En saa millään kitaraa vinkumaan tarpeeks pitkään vaikka kuinka yrittää venytellä niitä kieliä pinchin aikana. Paljon säröä, ja etenkin kompuraa soundiin. Venyttäminen (bendaaminen) ei vaikuta vingutuksen pituuteen. Tarkoitatko pinch harmonic:ia vai tavallista huiluääntä? Jos soitat "vingutuksen" luonnollisella huiluäänellä, ks uudelleen kohta säröt ja kompurat. Jos pinchillä, myös vibraaton tekeminen auttaa pitämään äänen soimassa. Ja jos luit tarkemmin pinch harmonics-kohdan, siellä sanotaan myös se, että vibrato kuuluu yleensä olennaisena osana pinch-harmonic:iin. Minkä takia jotkut nostelee sitä kitaraa ku ne vinguttelee? Onko siihen olemassa joku syy vai näyttääkö se vaan hienolta? Jotkut = Steve Vai ja Aleksi Laiho? ;) Joo, se on ihan show-juttu. Ei vaikuta ääneen juurikaan... no tottakai sen verran, mitä kitara heiluu, niin äänikin. Ainakin jos pitää kammesta kiinni. Visit http://www.helionprog.com |
|
Paljon säröä, ja etenkin kompuraa soundiin. Venyttäminen (bendaaminen) ei vaikuta vingutuksen pituuteen. Särön ja kompuran lisäksi sustainiin vaikuttaa myös mm. kitaran rakenne (pulttikaulainen vai neck-thru) ja kielet (tuoreus ym). Vaikutusta on myös äänenvoimakkuudella ja vahvistimien sijoittelulla suhteessa soittajaan. Jotkut = Steve Vai ja Aleksi Laiho? ;) Joo, se on ihan show-juttu. Ei vaikuta ääneen juurikaan... no tottakai sen verran, mitä kitara heiluu, niin äänikin. Ainakin jos pitää kammesta kiinni. Kitaran heiluttelu kuuluu mielestäni näihin 'bend behind nut' -tyylisiin kikkoihin joilla on vaikutusta ääneen, mutta kenen mielestä merkittävää, se onkin sitten jo makuasia. Vaikutus on helppo testata esim. akustisella kitaralla. Ääni huojuu täristyksen mukaan. |
|
Vaikutus on helppo testata esim. akustisella kitaralla. Ääni huojuu täristyksen mukaan. Tottakai huojuu, koskapa sormet huojuttavat kieltä? Tätähän kutsumme myös vibratoksi ;) Taas jos lyöt vapaat kielet soimaan, ja heiluttelet akkaria sinne-tänne riittävän nopeasti, huojuu ääni samasta syystä kuin ohiajavan auton ääni kuulostaa nousevan ja laskevan. Visit http://www.helionprog.com |
|
En oo ainakaan huomennu että tätä ois vielä selitetty. Pyydän kovasti anteeksi jos on. Eli mitenkäs niissä vingutuksissa saa sen vingutuksen sillai katoamaan ja sitte tulemaan takas lyömättä uudestaan sitä kieltä soimaan? |
|
Eli mitenkäs niissä vingutuksissa saa sen vingutuksen sillai katoamaan ja sitte tulemaan takas lyömättä uudestaan sitä kieltä soimaan? *krhm* kääntämällä volumepotikkaa? Visit http://www.helionprog.com |
|
*krhm* kääntämällä volumepotikkaa? Tai vääntämällä LP-mikkikonfiguraatiolla varustetuissa kitaroissa kaulamikin volan nolliin ja runkkaamalla mikkikytkintä. "Look behind you, a three-necked guitar!" |
C 26.03.2004 17:17:52 (muokattu 26.03.2004 17:18:30) | |
|
OSA 4: Vibrato --- Sanotaan että on olemassa sekä "pitkittäistä" että "poikittaista" vibratoa. Ensiksi mainittu on peruja klassisesta musiikista, jälkimmäinen on kitaralle (tai yleensäkin nauhoitetuille kielisoittimille) kehitetty tapa. Pitkittäinen vibrato ei toimi kitaralla, nauhojen takia. Harvemmin pitkittäistä vibratoa edes käytetään sähkökitaraa soitettaessa, koska sen vaikutus soivaan säveleen on hyvin vähäinen. - No tämähän ei kyllä pidä paikkansa. Pitkittäinen vibrato toimii kyllä kitaralla, ja sähkökitaralla varsinkin. Pitkittäistä vibratoa voi käyttää silloin, kun haluaa tuoda ääneen hillittyä "värinää", etenkin rauhallisissa melodisissa sooloissa tai kuvioissa. Kuten todettua, vibratoa käytetään usein huonosti ja etenkin liikaa. Pitkittäisen vibraton opetteleminen voikin olla yksi keino parantaa tätä. Muutoin kyllä varsin oivallista tekstiä! |
|
- No tämähän ei kyllä pidä paikkansa. Pitkittäinen vibrato toimii kyllä kitaralla, ja sähkökitaralla varsinkin. Pitkittäistä vibratoa voi käyttää silloin, kun haluaa tuoda ääneen hillittyä "värinää", etenkin rauhallisissa melodisissa sooloissa tai kuvioissa. Kuten todettua, vibratoa käytetään usein huonosti ja etenkin liikaa. Pitkittäisen vibraton opetteleminen voikin olla yksi keino parantaa tätä. Muutoin kyllä varsin oivallista tekstiä! Kiitos. Kyllähän se nyt vaan niin on, että kun kieltä painaa sitä nauhaa vasten, niin sormen liikuttaminen PITUUSSUUNNASSA ei muuta sävelkorkeutta yhtään mihinkään?? Mutta että kun tehdään tätä pituussuuntaista liikettä niin yleensä sormi heiluu myös poikittaissuunnassa. Myös voima jolla kieltä tulee painettua, saattaa muuttua - jolloin sävelkorkeus muuttuu. Tosin marginaalisen vähän. Jopa rumpaliveljeni(!) tajusi tämän... :D Visit http://www.helionprog.com |
|
Pitkittäinen vibrato ei tosiaan ehkä ihan samassa merkityksessä toimi kitaralla, mutta ainakin itse olen huomannut, että sillä tavalla saa tehtyä hillitymmän vibraton, koska liike ei kohdistu suoraan poikittain (ei mene överiksi). Eli se on pikemminkin erilainen lähestymistapa poikittaiseen vibratoon. "Look behind you, a three-necked guitar!" |
C 30.03.2004 20:29:09 | |
|
Mutta että kun tehdään tätä pituussuuntaista liikettä niin yleensä sormi heiluu myös poikittaissuunnassa. Myös voima jolla kieltä tulee painettua, saattaa muuttua - jolloin sävelkorkeus muuttuu. Tosin marginaalisen vähän. No juuri näin. Mutta ei se niin marginaalisen vähän muutu etteikö sitä korva erottaisi. Etenkin sähköskebassa, jossa kielen värinä niin mukavasti sähköisesti vahvistetaan. Mutta toimii kyllä akustisessakin, ihan selvästi. Pitkittäinen vibrato on klassisen kitaransoittotekniikan perusjuttuja. Jopa rumpaliveljeni(!) tajusi tämän... :D En usko... ;) Helpoin tapa tajuta homma on kyllä ottaa se luuttu käteen ja kokeilla. |
|
Miettinyt olen ja päätin kysäistä, mukavan valaisevan kirjoituksen, jälkeen notta onnistuuko/onkotarkoitus/siismahdollista teidän soittaa pinchejä upstrokella??? Kompuran otan heti ankaraan käyttöön kiitos allekirjoittaneen. Joka päivä oppii jotain uutta!! |
« edellinen sivu | seuraava sivu » | |
---|