Muusikoiden.net
29.03.2024
 

Kitarat: soittaminen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Rautalanka Kitarismin kuninkuuslaji?
1 2 3 4 5 6 7
WanhaWetäjä
01.09.2018 12:50:48
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kefiiri: No sehän se vitsi just on, että se treenattu lavaliikehdintä on kornia. Mun käsittääkseni rautalankaporukka tekee ne muuvssit ihan ironisessa mielessä ja kaikkia hymyilyttää, minua ainakin :)
Totta, varsinkin nuo alkuaikojen bandit kuten Spotnicks ja The Jokers ovat aika hillittömiä
https://www.youtube.com/watch?v=fLe0ga8UhoA
 
https://www.youtube.com/watch?v=Dhy-ZgSP0Js Ei siinä, aikakausi huomioon ottaen soittavat hyvin ja ei nuo biisit ole ihan "tosta vaan"vedettäviä kuten monet ns suomi-klassikot ovat.
 
Aikoinaan kun Pulliainen soitti mikittämättömällä AC30 -combolla, oli hämmästyttävää miten selkeänä ja lämpimän kuulaana se ääni kantoi isonkin salin joka nurkkaan. Se teki lähtemättömän vaikutuksen.
Jotenkin EP:n pikkaustyylistä/tatsista jää vaikutelma että se on aika hentoista, voi toki olla että näyttää vain siltä.
Kerran samalla keikalla olleena (2. bandissa) sen huomasi että lujaa tulee vs normi tanssibandi, tämä oli Kääriäisen aikaan ja setit oli enemmän rockia, vähemmän rautalankaa. PA oli Bosen vanhan mallin pönttöjä vissiin 2/puoli ja yks satsi vielä keskellä, vai oliko peräti 4 paria yhteensä. EP:n vahvarin mikityksestä en osaa sanoa , kitara kyllä kuului riittävästi ;-)
 
Ollaan hiljaa saadaan kalaa...ei sovi mulle eli perseitä ei nuolla!
Kefiiri
01.09.2018 18:51:57
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Niinhän se kuulemma näppäilee kevyesti, vahvari vaan on ruuvattu suht kovalle hiplaustatsin kompensoimiseksi. Välillä ryhmä on soittanut verrattain äänekkäästikin, mutta se Baddingin aikainen keikka jonka kitarasoundia kehuin, soitettiin varsin hillitysti. Sehän siinä ihmetyttikin, että kitaran ääni kantoi niin komeasti ja laajalle, vaikka rumpali soitti mikittämättömiä rumpuja sudeilla ja kaikki oli balanssissa.
 
Sen esityksen jälkeen en vaan pysty pitämään ankarampaakaan pulliaisenpalvontaa liioitteluna :)
 
En ole musiikin asiantuntija.
hallu
01.09.2018 19:19:46
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kefiiri: Niinhän se kuulemma näppäilee kevyesti, vahvari vaan on ruuvattu suht kovalle hiplaustatsin kompensoimiseksi. Välillä ryhmä on soittanut verrattain äänekkäästikin, mutta se Baddingin aikainen keikka jonka kitarasoundia kehuin, soitettiin varsin hillitysti. Sehän siinä ihmetyttikin, että kitaran ääni kantoi niin komeasti ja laajalle, vaikka rumpali soitti mikittämättömiä rumpuja sudeilla ja kaikki oli balanssissa.
 
Sen esityksen jälkeen en vaan pysty pitämään ankarampaakaan pulliaisenpalvontaa liioitteluna :)

 
Pulliainen on vanhan liiton tekijä ja osaa taatusti kaikki alan metkut ja tuntee historian ja on substanssiosaamista vaikka muille jakaa. Tuo, että bändi osaa soittaa backline balanssissa, on juurikin sitä vanhanliiton meininkiä kun ennen vanhaan soitettiin niin, että enintään rummuista mikitettiin bassari ja bacline oli samalla PA ja varsinainen PA oli lähinnä laulukamat. Lähtökohta on silloin, että bändi osaa soittaa balanssissa. Nykyisin kun kaikki mikitetään tai soitetaan linjaan ja monitorointi hoidetaan korviin ja yleisölle ääni tulee pelkästään PA:sta niin meininki on erilainen. Siksi se aina hätkähdyttää kun näkee näitä ammattimiehiä ja naisia jotka saa homman balanssiin vehkeillä kuin vehkeillä.
 
Kitaroista ja kaikenlaisesta soittamisesta pahasti riippuvainen AK:lainen (AK= anonyymit kitaranistit)
antnis
02.09.2018 16:49:48
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

WanhaWetäjä: Totta, varsinkin nuo alkuaikojen bandit kuten Spotnicks ja The Jokers ovat aika hillittömiä
https://www.youtube.com/watch?v=fLe0ga8UhoA
 
https://www.youtube.com/watch?v=Dhy-ZgSP0Js Ei siinä, aikakausi huomioon ottaen soittavat hyvin ja ei nuo biisit ole ihan "tosta vaan"vedettäviä kuten monet ns suomi-klassikot ovat.
 

 
Miten niin hyvin, johan tuosssa vaiheessa oli nähty Djangot ja Tal Farlowit ja Chet Atkinssit?
 
Mutta ilmeisesti tässä vaiheessa on päästy konsensukseen siitä, että rautalangan musiikillisesti suurin anti on soittajien lavaliikehdintä.
 
hallu
02.09.2018 18:37:05
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

antnis: Miten niin hyvin, johan tuosssa vaiheessa oli nähty Djangot ja Tal Farlowit ja Chet Atkinssit?
 
................

 
Mulle on jotenkin vieras ajatus että miten erityylisiä soittajia pannaan "paremmuus" järjestykseen. Pistätkö vaan kitaristit riviin ja mittaat kenellä on pisin muna? vai mistä sen paremmuuden tietää? ymmärrän, että jonkun tekemiset voi omasta mielestä olla miellyttävämpiä tai kiinnostavampia, mutta asettamalla soittajat tyylilajista ja muusta riippumatta hierarkiselle kuvaajalle, tulee samalla asettaneeksi itsensä niiden yläpuolelle tuomitsemaan kuolleita ja vielä eläviä kitaristeja huonoiksi tai hyviksi.
 
Minä tiedän kitaristeista ainoastaan sen, että jokainen pitää itseään ainakin joskus ihan paskana ja suurin osa ihan syyttä.
 
Kitaroista ja kaikenlaisesta soittamisesta pahasti riippuvainen AK:lainen (AK= anonyymit kitaranistit)
antnis
04.09.2018 13:45:38
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

hallu: Mulle on jotenkin vieras ajatus että miten erityylisiä soittajia pannaan "paremmuus" järjestykseen. Pistätkö vaan kitaristit riviin ja mittaat kenellä on pisin muna? vai mistä sen paremmuuden tietää? ymmärrän, että jonkun tekemiset voi omasta mielestä olla miellyttävämpiä tai kiinnostavampia, mutta asettamalla soittajat tyylilajista ja muusta riippumatta hierarkiselle kuvaajalle, tulee samalla asettaneeksi itsensä niiden yläpuolelle tuomitsemaan kuolleita ja vielä eläviä kitaristeja huonoiksi tai hyviksi.
 
Minä tiedän kitaristeista ainoastaan sen, että jokainen pitää itseään ainakin joskus ihan paskana ja suurin osa ihan syyttä.

 
Minulla ei ole aavistustakaan, että mistä aina revit noita outoja johtopäätöksiäsi siitä, mitä ihmiset tarkoittavat. Kysyin vain, että mikäs tuossa ajassa oli semmoista, että näiden ukkojen soitto oli jotenkin erityisen hyvää. Kuiteskin jazz-puolella oli jo kuultu vaikka mitä, samoin esim. bluegrassissa.
 
hallu
04.09.2018 14:27:07 (muokattu 04.09.2018 14:38:21)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

antnis: Minulla ei ole aavistustakaan, että mistä aina revit noita outoja johtopäätöksiäsi siitä, mitä ihmiset tarkoittavat. Kysyin vain, että mikäs tuossa ajassa oli semmoista, että näiden ukkojen soitto oli jotenkin erityisen hyvää. Kuiteskin jazz-puolella oli jo kuultu vaikka mitä, samoin esim. bluegrassissa.
 
Eihän kukaan muu voi sitä sulle selittää. Sun on kuunneltava niitä itse, ja löydettävä se erityinen ja jos et sitä kuule, niin ei sitä sitten sinulle ole.
 
E: Niin ja noista mun oudoista tulkinnoista, päästänihän mä niitä vedän.... mistäs muualta? katselen maalimaa omasta vinkkelistäni ja tulkitsen asioita omalla tavallani. Välillä tulee huteja ja välillä osun maaliin. Nyt ilmeisesti huitaisin pahasti ohi pallon kun noin sanoit :-)
 
Kitaroista ja kaikenlaisesta soittamisesta pahasti riippuvainen AK:lainen (AK= anonyymit kitaranistit)
WanhaWetäjä
04.09.2018 15:59:41
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

antnis: Kysyin vain, että mikäs tuossa ajassa oli semmoista, että näiden ukkojen soitto oli jotenkin erityisen hyvää. Kuiteskin jazz-puolella oli jo kuultu vaikka mitä, samoin esim. bluegrassissa.
 
Pointti oli se että ollakseen 60-luvun alun rautalankaa soitto on siihen nähden jokseenkin sujuvaa kaikilla osa-alueilla jos vertaa vaikka tähän jonkinlaiseen rautalankajohdannaiseen jossa on aika moni asia pielessä.
 
https://www.youtube.com/watch?v=04frGprapaE
 
Ollaan hiljaa saadaan kalaa...ei sovi mulle eli perseitä ei nuolla!
hallu
04.09.2018 16:12:35
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

WanhaWetäjä: Pointti oli se että ollakseen 60-luvun alun rautalankaa soitto on siihen nähden jokseenkin sujuvaa kaikilla osa-alueilla jos vertaa vaikka tähän jonkinlaiseen rautalankajohdannaiseen jossa on aika moni asia pielessä.
 
https://www.youtube.com/watch?v=04frGprapaE

 
No eihän tossa hirveästi muu ollut pielessä kuin, että joku ilkeämielinen oli käynyt vääntämässä basson epävireeseen..... se mielestäni heijastui vähän kaikkeen eikä oikein muukaan kuulostanut täysin vireiseltä sen jälkeen. Vai oliko muka?
 
Kitaroista ja kaikenlaisesta soittamisesta pahasti riippuvainen AK:lainen (AK= anonyymit kitaranistit)
antnis
04.09.2018 23:22:07
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

hallu: Eihän kukaan muu voi sitä sulle selittää. Sun on kuunneltava niitä itse, ja löydettävä se erityinen ja jos et sitä kuule, niin ei sitä sitten sinulle ole.
 
E: Niin ja noista mun oudoista tulkinnoista, päästänihän mä niitä vedän.... mistäs muualta? katselen maalimaa omasta vinkkelistäni ja tulkitsen asioita omalla tavallani. Välillä tulee huteja ja välillä osun maaliin. Nyt ilmeisesti huitaisin pahasti ohi pallon kun noin sanoit :-)

 
Et sä oikeastaan vastannut mitenkään, tyhjää liirumlaarumia. Mut nyt ymmärrän Wetäjän idean, hän puhui genrensisäisestä laadusta.
 
hallu
05.09.2018 00:07:32
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

antnis: Et sä oikeastaan vastannut mitenkään, tyhjää liirumlaarumia. Mut nyt ymmärrän Wetäjän idean, hän puhui genrensisäisestä laadusta.
 
No minkälaisen vastauksen olisit halunnut? ehkä en vain osaa kommunikoida kanssasi.
 
Kitaroista ja kaikenlaisesta soittamisesta pahasti riippuvainen AK:lainen (AK= anonyymit kitaranistit)
Kefiiri
05.09.2018 06:55:11
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

antnis: ... nyt ymmärrän Wetäjän idean, hän puhui genrensisäisestä laadusta.
 
Voidaanko esimerkiksi bluesissa tai jatsissa mielestäsi erottaa "genrensisäinen laatu" yleisestä laadusta? Ymmärrän tavallaan mitä ajat takaa. Jos mielestäsi voidaan sanoa "ihan hyvä rautalankabändiksi", niin voiko jostain porukasta sanoa "ihan hyvä bluesbändiksi"?
 
En ole musiikin asiantuntija.
Pinewood
05.09.2018 07:45:23 (muokattu 05.09.2018 07:46:16)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kefiiri: Voidaanko esimerkiksi bluesissa tai jatsissa mielestäsi erottaa "genrensisäinen laatu" yleisestä laadusta? Ymmärrän tavallaan mitä ajat takaa. Jos mielestäsi voidaan sanoa "ihan hyvä rautalankabändiksi", niin voiko jostain porukasta sanoa "ihan hyvä bluesbändiksi"?
 
Kiilaanpa väliin omine kommentteineni. Mielestäni Hound Dod Taylor oli hyvä esimerkki oman genrensä sisäisestä laadusta. Klausjärvisläisittäittäin käsitetystä yleisestä laadusta ei välttämättä.
 
https://youtu.be/M62zIYbrYBk
 
Eiköhän vastaavia esimerkkejä löydy paljon muitakin esim. punkin, undergroundin ja kansanmusiikin saralta.
 
Kefiiri
05.09.2018 08:33:14 (muokattu 05.09.2018 08:40:48)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Pinewood: Kiilaanpa väliin omine kommentteineni. Mielestäni Hound Dod Taylor oli hyvä esimerkki oman genrensä sisäisestä laadusta. Klausjärvisläisittäittäin käsitetystä yleisestä laadusta ei välttämättä.
 
https://youtu.be/M62zIYbrYBk
 
Eiköhän vastaavia esimerkkejä löydy paljon muitakin esim. punkin, undergroundin ja kansanmusiikin saralta.

 
Näkisin, että yleistä laatua ei tarvi käsittää klausjärvisläisittäin, mutta ilmaisu tuntuisi kuvaavan antnisin ajattelua hyvin :D
 
Yleinen laatu on mun mielestä substanssia, sisältöä, jota Hound Dog Taylorilla oli vaikka muille jakaa (ja onneksi on jakanutkin!)!
 
Kun taas joku Joe Bonamassa osaa kaikki kliseet ja välillä soittaa ihan mielekkäästikin, mutta hirveä työ sieltä on löytää mitään, joka väräyttäisi sisimpäni ripseä. Näin se on rautsikkaryhmilläkin: genren sisäisten tunnusmerkkien handlaaminen ei välttämättä takaa mielekästä lopputulosta. Eikä virtuoosimainen soittotekniikka. Mutta eivät nuo mainitut jutut toki haittaakaan, jos on ajatusta mukana. Sillä WW:n linkittämällä porukalla oli.
 
Puhuin nyt siis siitä Sapelitanssi-tulkinnasta :)
 
En mä sitä Dannyn East Virginia -vetoakaan mitenkään vastenmielisenä pidä, sen pohjalta olen itsekin soittanut instrumentaaliversiota. Onhan se vähän kankeaa, mutta sympaattisella tavalla.
 
En ole musiikin asiantuntija.
hallu
05.09.2018 09:53:33
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Pinewood: Kiilaanpa väliin omine kommentteineni. Mielestäni Hound Dod Taylor oli hyvä esimerkki oman genrensä sisäisestä laadusta. Klausjärvisläisittäittäin käsitetystä yleisestä laadusta ei välttämättä.
 
https://youtu.be/M62zIYbrYBk
 
Eiköhän vastaavia esimerkkejä löydy paljon muitakin esim. punkin, undergroundin ja kansanmusiikin saralta.

 
Asiahan toimii myös päinvastoin eli klausjärviläinen yleinen laatu on huonoa laatua bluesissa tai vaikkapa punkissa. Sanotaanko, että jotkut musiikin "murteet" eivät irtoa ihan itsestään musiikin "kirjakieltä" opetelleelle. Jos me taas ajattelemme, että kirjakieli on "hyvää" kieltä ja murre on "huonoa " kieltä..... , niin olemme yksiselitteisesti väärässä :-).
 
Mä vähän luulen, että jotkut meistä ajattelevat soittamista enemmänkin mekaanisena teknisenä suorituksena ja arvioivat hyvää ja huonoa soittoa sen mukaan, kuinka "vaikealta" se heidän korviinsa kuulostaa. Silloin voi käydä niin, että nopeat ja monimutkaisen kuuloiset juoksutukset mielletään "taitavaksi" soitoksi ja hitaat ja yksinkertaisen kuuloiset jutut mielletään taitamattomaksi soitoksi. Toisaalta ne hitaat ja yksinkertaiset jutut kyllä paljastaa "taitamattoman" soiton aika armottomasti niin bluesissa kuin rautalangassakin.
 
Kitaroista ja kaikenlaisesta soittamisesta pahasti riippuvainen AK:lainen (AK= anonyymit kitaranistit)
Gary Enfield
05.09.2018 10:24:48 (muokattu 05.09.2018 10:25:21)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Pinewood: Kiilaanpa väliin omine kommentteineni. Mielestäni Hound Dod Taylor oli hyvä esimerkki oman genrensä sisäisestä laadusta. Klausjärvisläisittäittäin käsitetystä yleisestä laadusta ei välttämättä.
 
https://youtu.be/M62zIYbrYBk
 
Eiköhän vastaavia esimerkkejä löydy paljon muitakin esim. punkin, undergroundin ja kansanmusiikin saralta.

 
Kiva riffi.
 
Gary Enfield
05.09.2018 10:50:09
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

hallu: Asiahan toimii myös päinvastoin eli klausjärviläinen yleinen laatu on huonoa laatua bluesissa tai vaikkapa punkissa. Sanotaanko, että jotkut musiikin "murteet" eivät irtoa ihan itsestään musiikin "kirjakieltä" opetelleelle. Jos me taas ajattelemme, että kirjakieli on "hyvää" kieltä ja murre on "huonoa " kieltä..... , niin olemme yksiselitteisesti väärässä :-).
 
Mä vähän luulen, että jotkut meistä ajattelevat soittamista enemmänkin mekaanisena teknisenä suorituksena ja arvioivat hyvää ja huonoa soittoa sen mukaan, kuinka "vaikealta" se heidän korviinsa kuulostaa. Silloin voi käydä niin, että nopeat ja monimutkaisen kuuloiset juoksutukset mielletään "taitavaksi" soitoksi ja hitaat ja yksinkertaisen kuuloiset jutut mielletään taitamattomaksi soitoksi. Toisaalta ne hitaat ja yksinkertaiset jutut kyllä paljastaa "taitamattoman" soiton aika armottomasti niin bluesissa kuin rautalangassakin.

 
Vaatii se väärinkin soittaminen tiettyä johdonmukaisuutta, kiilataan tai slepataan, mutta ei se voi heitellä laidasta laitaan. Häröäänet ei voi tulla mihin väliin vaan. Tuo kirjakieli versus murre -analogia häivyttää, mutta ei poista teknisiä vaatimuksia. Muunsuomalaiset kun yrittää matkia turun murretta niin reisillehän se menee. Voi se silti olla hauskaa.
Moni musa on hauskaa ja viihdyttävää, varsinkin livenä, vaikka se ois paskasti soitettu.
 
hallu
05.09.2018 11:02:01
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Gary Enfield: Vaatii se väärinkin soittaminen tiettyä johdonmukaisuutta, kiilataan tai slepataan, mutta ei se voi heitellä laidasta laitaan. Häröäänet ei voi tulla mihin väliin vaan. Tuo kirjakieli versus murre -analogia häivyttää, mutta ei poista teknisiä vaatimuksia. Muunsuomalaiset kun yrittää matkia turun murretta niin reisillehän se menee. Voi se silti olla hauskaa.
Moni musa on hauskaa ja viihdyttävää, varsinkin livenä, vaikka se ois paskasti soitettu.

 
Joo olet oikeassa. Taiminki on kyllä ehkä tärkein yksittäinen soiton laatua mittaava ominaisuus. Muistaakseni joku jazzukko sanoi, että tärkeintä on soittaa nuotti oikeaan paikkaan.... ja jos haluaa hienostella, niin voi koittaa tavoitella niitä "oikeita" ääniä :-). Tuomas Väinölä kuvasi asiaa hienosti toteamalla, että musiikki on "historiataidetta", että jokaisella äänellä on aika syntyä ja aika kuolla :-).
 
Kitaroista ja kaikenlaisesta soittamisesta pahasti riippuvainen AK:lainen (AK= anonyymit kitaranistit)
WanhaWetäjä
05.09.2018 12:04:58
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

antnis: Et sä oikeastaan vastannut mitenkään, tyhjää liirumlaarumia. Mut nyt ymmärrän Wetäjän idean, hän puhui genrensisäisestä laadusta.
 
Jep, Suomessahan kuljettiin todellakin jälkijunassa ei niinkään bandien/soittajien huonon tason vaan tuotannon kokonaisuuden suhteen, hyvä esimerkki tuotannon puukorvaisuudesta on tuo Dannyn veto ja erityisesti sen bassolinjat.
Aika hirveitä ovat lukuisat coverit jopa vielä 70-luvulta, on yritetty yks yhteen meinikiä mutta homma on saatu latistettua ja orginaalin tärkein asia eli fiilis loistaa monasti poissaolollaan.
Johtunee siitä että usein bandien sijaan studiomuusikot soittavat sen mikä lappuihin on kirjoitettu ja siltä se sitten kuulostaa, ollaan töissä. Covereita tekivät toki myös bandit mutta suuren osan tekivät solistit ja studiomuusikot.
 
Ero on aika huikea jos vertaa esim amerikkalaiseen Wreckling Crew https://www.youtube.com/watch?v=YUBK1KACdZQ studioryhmään joka soitti monen artistin taustat 60-70 luvulla, myös kokonaisten bandien eli on monta kohtuullisen kuuluisaa bändiä joiden levyillä he soittavat, eikä tosiaankaan se yhtye joka komeilee levyn kannessa, kuuluisin ehkä The Beach Boys.
Tämä edelleen ottaen huomioon missä ajassa elettiin, tämän päivän studiomuusikot ovat tietenkin tasoltaan eri maailmasta https://www.youtube.com/watch?v=QRuM2rk2miQ kitaristi vetää muuten Kemperilla ;-)
 
Mitä tulee omiin mielipiteisiin soittamisesta ja musasta, kai se lähtee jokaisella jo lapsuudesta/nuoruudesta, multa sieltä 60-70 luvun taitteesta kun koin "herätyksen" rokenrolliin, ensin oli Bealtes, The Beach Boys (tietämättä että osassa soitti studiohemmot)The Who, Cream, Hendrix, The Kinks,Fleetwood Mac, Chicago, ELO, ja kymmenet muut joita kuuneltiin Radio Luxenburgista, siitä sitten Uriah Heep, Purple ja pikkuhiljaa proge kuten Yes, Genesis, Emerson, Lake&Palmer, Camel ja siitä taas kitaravetoisempaan kuten Al Di Meola, Larry Carlton etc...ohessa oli erilaiset kellaribandit ja opinnot Konsassa jotka loppui siihen kun aloin keikkaileen helpon rahan sokaisemana nuorukaisena.
Musan kuunteluun ja omaehtoiseen soittamiseen tuli aika pitkä breikki kuin kapakkakeikkaa oli 15-20/kk läpi vuoden, ei vaan jaksanut kiinnosta enää mikään musaan liittyvä kun oli ollut kuukauden tien päällä jossain kusenpolttamissa kapakoissa bassoa soittamassa.
 
Oikeestaan vasta joskus 2004 heräsin uudestaan omatoimiseen soittamiseen, osa kunniasta m.netille ja nyt soittaminen on taas yks tärkeimmistä asioista elämässä vaikka keikat onkin lähes nollassa.
 
Miten tämän sitten liittyy kuninkuuslajeihin, ei kait mitenkään muuten mutta maailmassa on niin paljon hyvää ja mulle uutta musaa että aika ei riitä kuuntelemaan jotain joka ei anna mulle musiikillisesti yhtään mitään. En myöskään lähde laittamaaan eri genreja paremmuusjärjestykseen, jotkut vaan ovat kiinnostavanpia kuin toiset vaikka jokaisesta löytyykin helmiä, ääri-ilmiönä pojan aikoinaan kuuntelema Cannibal Corps ja vastaavat, näistäkin voi löytää yksittäisiä ja kiinnostavia juttuja vaikka genre kokonaisuutena onkin kaukana siitä mitä kuuntelen päivittäin.
 
Vähän pääsi rönsyilemään ohi aiheen mutta ei kai se haittaa.
 
Ollaan hiljaa saadaan kalaa...ei sovi mulle eli perseitä ei nuolla!
hallu
05.09.2018 12:35:44
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

WanhaWetäjä: Jep, Suomessahan kuljettiin todellakin jälkijunassa ei niinkään bandien/soittajien huonon tason vaan tuotannon kokonaisuuden suhteen, hyvä esimerkki tuotannon puukorvaisuudesta on tuo Dannyn veto ja erityisesti sen bassolinjat.
Aika hirveitä ovat lukuisat coverit jopa vielä 70-luvulta, on yritetty yks yhteen meinikiä mutta homma on saatu latistettua ja orginaalin tärkein asia eli fiilis loistaa monasti poissaolollaan.
Johtunee siitä että usein bandien sijaan studiomuusikot soittavat sen mikä lappuihin on kirjoitettu ja siltä se sitten kuulostaa, ollaan töissä. Covereita tekivät toki myös bandit mutta suuren osan tekivät solistit ja studiomuusikot.
 
Ero on aika huikea jos vertaa esim amerikkalaiseen Wreckling Crew https://www.youtube.com/watch?v=YUBK1KACdZQ studioryhmään joka soitti monen artistin taustat 60-70 luvulla, myös kokonaisten bandien eli on monta kohtuullisen kuuluisaa bändiä joiden levyillä he soittavat, eikä tosiaankaan se yhtye joka komeilee levyn kannessa, kuuluisin ehkä The Beach Boys.
Tämä edelleen ottaen huomioon missä ajassa elettiin, tämän päivän studiomuusikot ovat tietenkin tasoltaan eri maailmasta https://www.youtube.com/watch?v=QRuM2rk2miQ kitaristi vetää muuten Kemperilla ;-)
 
Mitä tulee omiin mielipiteisiin soittamisesta ja musasta, kai se lähtee jokaisella jo lapsuudesta/nuoruudesta, multa sieltä 60-70 luvun taitteesta kun koin "herätyksen" rokenrolliin, ensin oli Bealtes, The Beach Boys (tietämättä että osassa soitti studiohemmot)The Who, Cream, Hendrix, The Kinks,Fleetwood Mac, Chicago, ELO, ja kymmenet muut joita kuuneltiin Radio Luxenburgista, siitä sitten Uriah Heep, Purple ja pikkuhiljaa proge kuten Yes, Genesis, Emerson, Lake&Palmer, Camel ja siitä taas kitaravetoisempaan kuten Al Di Meola, Larry Carlton etc...ohessa oli erilaiset kellaribandit ja opinnot Konsassa jotka loppui siihen kun aloin keikkaileen helpon rahan sokaisemana nuorukaisena.
Musan kuunteluun ja omaehtoiseen soittamiseen tuli aika pitkä breikki kuin kapakkakeikkaa oli 15-20/kk läpi vuoden, ei vaan jaksanut kiinnosta enää mikään musaan liittyvä kun oli ollut kuukauden tien päällä jossain kusenpolttamissa kapakoissa bassoa soittamassa.
 
Oikeestaan vasta joskus 2004 heräsin uudestaan omatoimiseen soittamiseen, osa kunniasta m.netille ja nyt soittaminen on taas yks tärkeimmistä asioista elämässä vaikka keikat onkin lähes nollassa.
 
Miten tämän sitten liittyy kuninkuuslajeihin, ei kait mitenkään muuten mutta maailmassa on niin paljon hyvää ja mulle uutta musaa että aika ei riitä kuuntelemaan jotain joka ei anna mulle musiikillisesti yhtään mitään. En myöskään lähde laittamaaan eri genreja paremmuusjärjestykseen, jotkut vaan ovat kiinnostavanpia kuin toiset vaikka jokaisesta löytyykin helmiä, ääri-ilmiönä pojan aikoinaan kuuntelema Cannibal Corps ja vastaavat, näistäkin voi löytää yksittäisiä ja kiinnostavia juttuja vaikka genre kokonaisuutena onkin kaukana siitä mitä kuuntelen päivittäin.
 
Vähän pääsi rönsyilemään ohi aiheen mutta ei kai se haittaa.

 
Ei haittaa ainakaan minua. Sulla on hyviä juttuja joita on kiva lukea. Vaikka mielipiteesi on joskus vähän kärjekkäitä, niin perustelet ne hyvin joten tältä tahota täydet respektit. Tämäkin kirjoitus ihan täyttä asiaa kiitokset siitä :-)
 
Kitaroista ja kaikenlaisesta soittamisesta pahasti riippuvainen AK:lainen (AK= anonyymit kitaranistit)
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2 3 4 5 6 7

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «