| Aihe: Miten käytännössä opetella soittamaan? | |
|---|
|
Miten kitaransoittoa kannattaa tai kuuluu ihan käytännössä harjoitella? Olen opetellut rockwayn avulla jonkin aikaa ja osaan ulkomuistista soittaa 4 ensimmäistä sointua ja osaan vaihtelevasti vaihtaa soinnusta toiseen (riippuu soinnuista) ja pitää tahdin.
Minulla on siis sähkökitara ja pari vuotta sitten jonkin verran rämpyttelin että sormet jonkin verran totteli jo valmiiksi. Sointuja en kuitenkaan aiemmin oppinut vaan tabulatuureista jotain soittelin.
Olisiko nyt sopiva aika hypätä pariin seuraavaan sointuun vai pitäisikö yhä hiota samoja ekoja sointuja.. mihin pisteeseen asti? Kunnes osaan täydellisesti vaihtaa soinnusta toiseen nopeasti?
Vai otanko pari uutta sointua ja niitä hion samaan pisteeseen kuin ekat sointuni? Ja taas palailen myöhemmin hiomaan niitä ekoja sointuja?
Rockwayn avulla on tosi hyvä päästä alkuun, ja varmasti pitkällekin mutta tällaisia ihan perusasioita opiskelutyylistä ei kyllä saa selville virtuaaliopettajan kanssa opetellessa. |
|
Soittamalla musiikkia. Aluksi se ei ehkä onnistu kovin hyvin, mutta siinä samalla oppii kyllä soittamaan. Harjoittelu on mielestäni turhaa, se tekee soittamisesta kankeaa. Itse asiassa uskon, että harjoittelu hidastaa monien soittajien kehittymistä jopa merkittävästi. |
|
Sillai, että itellä on mukavaa. Perille touhussa ei pääse kukaan, joten kannattaa nauttia matkasta. Ja siis jollekin se nauttiminen voi olla myös sitä, että reenataan hampaat irvessä.
Opettele vaan lisää sointuja jos inspaa. Hyvä konsti olis varmaan soittaa omasta mielestä hyviä biisejä ja opetella sointuja sitä mukaa kun uusia vastaan tulee. |
 HS
02.12.2017 13:11:01 | |
|
Terve
Krice: Soittamalla musiikkia. Aluksi se ei ehkä onnistu kovin hyvin, mutta siinä samalla oppii kyllä soittamaan. Harjoittelu on mielestäni turhaa, se tekee soittamisesta kankeaa. Itse asiassa uskon, että harjoittelu hidastaa monien soittajien kehittymistä jopa merkittävästi.
Jos ei ole mitään järkevää sanottavaa, ei ehkä kannattaisi sanoa mitään.
Varsinkaan kysyjälle, joka on kitaransoitossa alkutaipaleella.
Hyviä neuvoja! ... vaikka ei edes kysytä. |
|
Hakisin netistä tai kirjastosta sointuja biiseihin josta pidän ja kun tärppää, eli soinnut matsaa niin siitä sitten. Pienestäkin kirjastosta löytyy varmaan kirja missä on tuttuja biisejä soinnutettuna ja usein kuvat mukana miten kyseiset soinnut otetaan. Samalla oppisin sitten niitä uusia sointujakin. Rytmipuoli on sitten varmaan se seuraava haaste, sointuvaihdot sujuu, mutta miten rytmitän komppini. |
|
Ehdotan soittotunteja osaavalta opettajalta. Tsekkaa kotipaikkakuntasi opistot ja mahdolliset musiikkioppilaitokset. Saa ihan eri tavalla suuntaa oppimiselle.
"I'd bitchslap any outsider trying to interfere with our vibes!" -Mikael Åkerfeldt |
|
Älä ainakaa sellasen opettajan tunneilla käy joka sanoo että ei kannata harjoitella :D |
|
Kiitti vinkeistänne. Rockwayssä on tullutkin juuri biisien kautta niitä ekoja sointuja opeteltua, Lady in black, Simple man... Ja itse soitan omaan tahtiin noita sointukulkuja uudelleen ja uudelleen ja uudelleen.
Olen kokeillut soitella jotain suosikkibiisejäni soinnuista, mutta ne nyt on ollut niin hankalia uusine sointuineen, että olen palannut aina nopeasti noihin Lady in blackin tyylisiin parin soinnun biiseihin, sointuihin jotka jo "osaan". Toisaalta pitäisi varmaan olla vaan rohkea ja sitkeä ja yrittää opetella
jotain uutta biisiä vaikka se tarkoittaakin useita uusia sointuja.
Kirjojakin suositeltiin, niin multa löytyy Phil Caponen Opi soittamaan kitaraa -kirja, mutta videolta on mielestäni helpompi opetella niin en tuota kirjaa ole paljoa käyttänyt. Kotona on pari pientä ipanaa ja käyn vuorotöissä, niin kotona harjoittelu on nyt tähän hätään toimivampi kuin kitarakurssit. |
|
Niin ja kumpi on parempi aloittelijalle, harjoitella uutta biisiä soinnuista vai tabulatuureista? |
|
Tom Pettyn Free fallin vois olla sopiva kolmen soinnun ihme. Youtubesta löytyy varmaan opastajia. Alkuperäinen käyttää D G D A, muistaakseni. |
|
skebaleissiöön: Niin ja kumpi on parempi aloittelijalle, harjoitella uutta biisiä soinnuista vai tabulatuureista?
Kokeile ja opettele sillä tavalla mikä sulle sopii. Yleensä jotain perus nuotiokitarakomppausta on melko raskasta lukea tabulatuureista tai nuoteista kun taas jostain progeriffikimarasta ei välttämättä pääse yhtään jyvälle pelkistä sointumerkeistä.
Sointumerkeistä on hyvä opetetella sikäli, että opit samalla tunnistamaan säveliä otelaudalla. |
|
Ei kannata tosiaankaan harjoitella tekniikkaa kuin aivan minimaalisesti. Opettele musiikin soittamista, kuten laulujen säestystä.
Opettelet soittamaan kappaleen ulkoa, toki voit ensin nuotteja/tabulatuureja käyttää.
Sitten jos kappaleessa on muita säkeistöjä eri sanoilla, niin sovellat oppimaasi niihin.
Laulukirjoja suosittelen.
Tämä kaikki yllämainittu, ettei sinusta myös tulisi sellaista säälittävää tilutusharjoittelijaa jollaisiksi monet sähkiksen hankkineet ovat sortuneet ja heillä on tuo varsinainen musiikki jäänyt niinkuin sivuseikaksi. |
|
Jarmo_S: Tämä kaikki yllämainittu, ettei sinusta myös tulisi sellaista säälittävää tilutusharjoittelijaa jollaisiksi monet sähkiksen hankkineet ovat sortuneet ja heillä on tuo varsinainen musiikki jäänyt niinkuin sivuseikaksi.
Joo mutta tästä on syntynyt uusi ammattikunta. Youtube-kitaristit.
(Lausutaan elämään kyllästyneellä äänellä): "Jos ei kiinnosta niin ei tiällä mikkää pakko oo olla. Työ tiijättä missä on ovet." |
 Zibaldone
03.12.2017 12:59:47 (muokattu 03.12.2017 13:00:27) | |
|
LaMotta: Joo mutta tästä on syntynyt uusi ammattikunta. Youtube-kitaristit.
Hehee, osittain syyllinen. Lataan YouTube:en toki myös sävellyksiäni joissa ei ole kitaran kitaraa eikä pahemmin tilun lilua.
Olen soitonopettajan etsimisen kannalla. Pyydä taidonnäytettä niin tiedät, että ope varmana osaa jotain (heh) |
|
Se tosiaan kannattaa soitella sellaisia biisejä, mistä tykkää. Kävin pentuna muutamalla kitaratunnilla enkä oikein tajunnut, että mitä näillä väkisin opetelluilla perussoinnuilla tekee. Sitten kun laittaa ne oikeaan kontekstiin niin hoksaa, että tämähän se on minkä tahansa musiikin perusta.
Losing all hope is freedom. |
 Alfons Åberg
05.12.2017 09:10:11 (muokattu 09.12.2017 16:12:54) | |
|
skebaleissiöön: Niin ja kumpi on parempi aloittelijalle, harjoitella uutta biisiä soinnuista vai tabulatuureista?
Tabulatuuri on hyvä apuväline, mutta siinä ei ole samaa informaatiota kuin nuoteissa. Ja kannattaa huomioida, että iso osa netissä julkaistuista tabulatuureista on väärin. Hyviäkin on liikkeellä, mutta paljon enemmän liikkeellä on huonoja kuin hyviä. Esim. Ultimate-guitar.com on täynnä toisilta sivustoilta copypastattuja tabeja, joiden paskuutta vähätellään "yeah, it's my first tab anyway".
Pop, rock, country ja bluespohjainen komppaaminen menee kyllä sointumerkkien pohjalta.
Vai otanko pari uutta sointua ja niitä hion samaan pisteeseen kuin ekat sointuni? Ja taas palailen myöhemmin hiomaan niitä ekoja sointuja?
Sekä että. Tärkeää on, että soinnut vaihtuvat lennosta nopeammissakin biiseissä. Ajattele asiaa potentiaalisen kuulijan näkökulmasta, kuulija antaa kyllä anteeksi jos näppäilyssä joku ääni jää välistä tai mokaa sointujen koristeluissa, mutta se on vaivaannuttavaa jos vaikkapa G-C-D kierrossa seuraavaa sointuotetta haetaan sekuntikaupalla.
"Vielä kun riisuu itsensä alastomaksi, mutta jättää tennissukat jalkaan ja laittaa aurinkolasit päähän niin tuntuu kuin katselisi suomipornoa" -DM- |
 Brownie
09.12.2017 09:16:23 (muokattu 09.12.2017 09:17:09) | |
|
Heitä tabulatuureilla vesilintua ja O-PET-TE-LE NUO-TIT.
Itse aloin soittamaan kitaraa 16 vuotiaana, ja nuotit opin vasta 22 vuotiaana musiikkiopistossa. Muutenkin kitaratunnit voisi olla ihan hyvä juttu. Itse olin alunperin täysin itseoppinut, ja kyllä olin varmaan maailman huonoin soittaja. Mutta nykyään on jo kehuttu hyväksikin. No, onhan tuota tullut tikuteltua jo 20 vuotta. |
Zibaldone
09.12.2017 10:08:39 (muokattu 09.12.2017 10:34:54) | |
|
Brownie: Heitä tabulatuureilla vesilintua ja O-PET-TE-LE NUO-TIT.
Opettele nuotit JA tabulatuurit. Ajatteleppa vaikka riffiä joka menee niin että kaksi samaa nuottia esiintyy peräkkäin, mutta toinen soitetaan avokielellä, ja toinen esim vitosnauhalta.
(A: 3 - 0 ) (E: 5) (A: 5 - 0 ) (E: 5 ) (A: 3 - 0 ) (E: 5) (A: 5 - 0 ) (E: 5 ) jne.
Tabulatuuri on hyvä erikoistapauksissa.
Sointu, jossa peukku tuleekin alakautta otelaudalle on hyvä merkitä tabeihin ainakin ylämarginaaliin étude-tyylisissä kipaleissa:
0-(I11)-(T9)-(M11)-(R12)-(L14)
Eli tässä soinnussa peukalo on D-kielellä yhdeksännellä nauhalla, mutta tulee otelaudalle samalla tavalla kuten muutkin sormet.
Ei Hendrix-tyyliin, vaan kontrabasso-tyyliin.
(Post-Allan Holdsworth-sointuja, ns. "Claw Chord")
0 = vapaa kieli
I = etusormi
T = peukalo
M = keskisormi
R = nimetön
L = pikkusormi |
|
Yksi apuväline kappaleiden opetteluun (kuin myös esim. omien ylöskirjoittamiseen) on Guitar Pro. Itse olen jämähtänyt 5.2 versioon, tykkään sen selkeydestä.
Guitar Prossahan saa sekä tabulatuurit sekä nuotit näkyviin (sekä midinä kuuluviin).
Peräänkuulutan myös korvakuulolta soittelun tärkeyttä! Mutta välillä tulee tilanteita jolloin on turvauduttava tabulatuurien apuun vaikka soittovuosia on jo kerääntynytkin.
Kannattaa myös pitää mielessä että näitä Guitar Pro-tabeja on laidasta laitaan, eli kaikkeen ei kannata uskoa vaan pitää korvat mukana. Ultimate-guitar.comista löytyy paljon, sekä siellä on myös arviointi käytössä josta voi saada osviittaa tabin laadusta.
"Music comes first; lyrics are secondary" |
|
Riippuu varmaan myös minne asti laittaa tavoitteet.
Itse kun aloittelin vuosi sitten, vajaa 4-kymppisenä niin sisäistin melko nopeasti että ei mun kannata perehtyä musiikin teoriaan kovinkaan syvälle.
Katselen juutuubista kuinka biisi soitetaan josta tykkään ja opettelen sen sieltä. Jos se jonkun mielestä on väärin soitettu niin mulle aivan sama. Näillä kilometreillä ei jaksa tälläisistä asioita stressata. Tarkoitus on kuitenkin pitää hauskaa. Ei tästä enää mitään ammattia tule!
Opettelen tottakait perussointujen sormetuksia päivittäin mutta muuten mennää kyllä ihan fiilispohjalla ja edellä! |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
