| Aihe: (Avunhuuto) Miten *** pentatonisen skaalan shapet toimivat? | |
|---|
 peltsi451
08.10.2017 22:57:28 (muokattu 09.10.2017 07:03:11) | |
|
turha | |
tomaattiorava: Mä en oo vieläkään törmännyt yhteenkään tyyppiin joka selittäisi diatonisten moodien käytön selkeästi. Tässä vuosien mittaan on tullut vastaan miljoonia eri lähestymistapoja aiheeseen mutta kukaan ei oo pystyny selittämään miten saat ne toimimaan käytännössä. Esim. jos haluut ihan jamitilanteessa heittää vaikka vähän lyydistä soolon sekaan.
Alkaa tuntumaan siltä että tässä on joku salaliitto ja jengi tahallaan selittää asiat päin persettä.
ÄÄÄGHH, kirjoitin aivan helvetin pitkän viestin ja kun olin lähettämässä, mnet oli kirjannu mut ulos, eikä paluuta ollut. Noh, uusiks vähän lyhyemmin.
Modaalisuus nojaa pitkälti taustaharmoniaan. Joidenkin taustojen päälle tietyt moodit vain sopivat helpommin. Nämä taustat korostavat yleensä moodin karaktäärisäveliä tai tietysti voivat olla pelkkiä pohjasäveliä. Esim. sun linkkaamassa videossa taustalla on E- ja F# -duurit, jotka ovat erinomainen pohja lyydiselle. Voit kokeilla tehdä omia taustoja soittamalla vaikka E,F# -pareja avoimilla soinnuilla niin, että kun nouset fissään, siirrät vain sormia, jolloin vapaat kielet soivat edelleen. Sama toimii vaikka avoimilla A- ja H -duureilla ja D- ja E-duureilla. Jos ei ala lyydistä tulla melodiasta niin jo on kumma. Siirrät siis vain sormia samoilla sormituksilla ylöspäin ilman barrea.
Toinen erinomainen harjoitus on soittaa itse pohjalle vapaa A- tai E-kieli pohjasäveleksi ja soittaa päälle vaikka seuraavan kielen 7. nauhalta alkaen jotain moodin sormitusta (sheippiä - ettei mene ihan offtopiciksi) ylös-alas. Sitten pikkuhiljaa voi seikkailla kauemmas, kun moodi tarttuu korviin ja aivoihin. Ylivoimaisesti tärkeintä moodeja harjoitellessa onkin saada niistä selkeä kuulokuva, jotta tunnistaa vaikka kesken kuuntelemansa biisin, missä moodissa mennään milloinkin. Tätä harjoitusta soittaessa voi vaihtaa moodia halutessaan milloin vain. Kannattaa ehkä laulella mukana soittamaansa moodia, niin se tarttuu helpommin aivoihin.
Kuuntele ja analysoi vaikkapa Joe Satrianin biisejä. Suurin osa niistä on erinomaisia taustavamppeja moodien kanssa pelehtimiseen. Yleensä Satrianin biiseissä on joku pohjakuvio staattisen basson päällä.
Esim. Flying in a blue dream: https://www.youtube.com/watch?v=SINl5JY7LhI
Tässä menee alussa basso C-säveltä ja kitara painottaa C:n #4 ja 3 -säveliä. Melodia soittaa C:n 3, #4, 5, 6 ja 7 sävelillä eli lyydistä mennään. (Jos ei joku jazznarkki sitten lisää tuonne sekaan b2 ja/tai #2, jolloin mennään kivasti altissa :D)
Sitten kun basso vaihtuu Gissään, niin taustakitara painottaa taas G#:n #4 ja 3 -säveliä. Sama toistuu C:n G:n ja F:n kanssa hetken päästä. Ja näiden päälle liidikitara siis soittaa kunkin soinnun lyydistä myös.
Biisin puolivälissä tulee erilainen osa, jossa soitellaan vähän bluesahtavammin ja miksolyydistä. Esim. 2:57 on C#:n päällä hieno C#-miksolyydinen likki, jollaisia voi ottaa haltuun ja heitellä omassakin soitossa. Taustakin on tässä kohtaa siis erilainen kuin alussa, eikä painota enää lyydisiä sävyjä vaan mukana on enempi b7.
Toinen esimerkki vaikkapa Satrianin Surfing with the alien: https://www.youtube.com/watch?v=uoERl34Ld00 , jossa melodia soittaa pitkälti doorisin sävyin painottaen 6-säveltä. Pohjalla siis I-asteen molli ja IV-asteen duuri, jotka tuovat heti doorisen fiiliksen. Tässäkin biisissä yhtäkkiä hypätään ihan eri sfääreihin, kun 1:09 basso nousee Cissään ja painottaa b2 ja 7 -säveliä, jolloin Satriani tiluttaa päälle C#-fryygistä dominanttia. Näitä juttuja löytyy miehen biiseistä loputtomiin, mutta eihän niitä välttämättä harjaantumaton korva tunnista, jos ei ole saanut moodeista kuulokuvaa. Analysoimalla biisien melodioiden asteita pohjasäveltä vasten saa hyvää treeniä.
TL;DR
Tee taustoja, soita päälle, kuuntele, analysoi, toista äärettömyyksiin... Ei näitä asioita pelkästään mnettiä ja teoriakirjoja lukemalla opi. Pitää soittaa ja kuunnella. Kun osaa kuulokuvasta biisin keskeltä sanoa missä moodissa milloinkin mennään, alkaa olla jo melko pitkällä.
Niin ja kun tästä nyt päästään jammailuasiaan, niin sano jamikavereillesi, että soittaa sellaisia taustoja, joihin joku haluamasi moodi sopii. Tai sitten käsket soittaa pelkkää pohjasäveltä ja tilutat päälle ihan mitä haluatkaan :D | Jarkre
10.10.2017 13:33:37 (muokattu 10.10.2017 13:36:11) | |
|
Kasu-_-: ÄÄÄGHH, kirjoitin aivan helvetin pitkän viestin ja kun olin lähettämässä, mnet oli kirjannu mut ulos, eikä paluuta ollut. Noh, uusiks vähän lyhyemmin.
Modaalisuus nojaa pitkälti taustaharmoniaan. Joidenkin taustojen päälle tietyt moodit vain sopivat helpommin. Nämä taustat korostavat yleensä moodin karaktäärisäveliä tai tietysti voivat olla pelkkiä pohjasäveliä. Esim. sun linkkaamassa videossa taustalla on E- ja F# -duurit, jotka ovat erinomainen pohja lyydiselle. Voit kokeilla tehdä omia taustoja soittamalla vaikka E,F# -pareja avoimilla soinnuilla niin, että kun nouset fissään, siirrät vain sormia, jolloin vapaat kielet soivat edelleen. Sama toimii vaikka avoimilla A- ja H -duureilla ja D- ja E-duureilla. Jos ei ala lyydistä tulla melodiasta niin jo on kumma. Siirrät siis vain sormia samoilla sormituksilla ylöspäin ilman barrea.
Kerrankin hyvää tekstiä eikä mitään (yli)teoreettista lätinää. Juuri tällä tavalla esimerkkejä läpikäymällä (tässä Satrianin soittoa) homma konkretisoituu ihan eri tavalla. Lisää tällaista. Tämä kannattaisi kopioida "Moodit" threadiin.
Sääli kun se alkuperäinen pidempi versio meni bittitaivaaseen. | peltsi451
14.10.2017 22:12:08 (muokattu 14.10.2017 22:13:18) | |
|
Kasu-_-: ÄÄÄGHH, kirjoitin aivan helvetin pitkän viestin ja kun olin lähettämässä, mnet oli kirjannu mut ulos, eikä paluuta ollut. Noh, uusiks vähän lyhyemmin.
Modaalisuus nojaa pitkälti taustaharmoniaan. Joidenkin taustojen päälle tietyt moodit vain sopivat helpommin. Nämä taustat korostavat yleensä moodin karaktäärisäveliä tai tietysti voivat olla pelkkiä pohjasäveliä. Esim. sun linkkaamassa videossa taustalla on E- ja F# -duurit, jotka ovat erinomainen pohja lyydiselle. Voit kokeilla tehdä omia taustoja soittamalla vaikka E,F# -pareja avoimilla soinnuilla niin, että kun nouset fissään, siirrät vain sormia, jolloin vapaat kielet soivat edelleen. Sama toimii vaikka avoimilla A- ja H -duureilla ja D- ja E-duureilla. Jos ei ala lyydistä tulla melodiasta niin jo on kumma. Siirrät siis vain sormia samoilla sormituksilla ylöspäin ilman barrea.
Toinen erinomainen harjoitus on soittaa itse pohjalle vapaa A- tai E-kieli pohjasäveleksi ja soittaa päälle vaikka seuraavan kielen 7. nauhalta alkaen jotain moodin sormitusta (sheippiä - ettei mene ihan offtopiciksi) ylös-alas. Sitten pikkuhiljaa voi seikkailla kauemmas, kun moodi tarttuu korviin ja aivoihin. Ylivoimaisesti tärkeintä moodeja harjoitellessa onkin saada niistä selkeä kuulokuva, jotta tunnistaa vaikka kesken kuuntelemansa biisin, missä moodissa mennään milloinkin. Tätä harjoitusta soittaessa voi vaihtaa moodia halutessaan milloin vain. Kannattaa ehkä laulella mukana soittamaansa moodia, niin se tarttuu helpommin aivoihin.
Kuuntele ja analysoi vaikkapa Joe Satrianin biisejä. Suurin osa niistä on erinomaisia taustavamppeja moodien kanssa pelehtimiseen. Yleensä Satrianin biiseissä on joku pohjakuvio staattisen basson päällä.
Esim. Flying in a blue dream: https://www.youtube.com/watch?v=SINl5JY7LhI
Tässä menee alussa basso C-säveltä ja kitara painottaa C:n #4 ja 3 -säveliä. Melodia soittaa C:n 3, #4, 5, 6 ja 7 sävelillä eli lyydistä mennään. (Jos ei joku jazznarkki sitten lisää tuonne sekaan b2 ja/tai #2, jolloin mennään kivasti altissa :D)
Sitten kun basso vaihtuu Gissään, niin taustakitara painottaa taas G#:n #4 ja 3 -säveliä. Sama toistuu C:n G:n ja F:n kanssa hetken päästä. Ja näiden päälle liidikitara siis soittaa kunkin soinnun lyydistä myös.
Biisin puolivälissä tulee erilainen osa, jossa soitellaan vähän bluesahtavammin ja miksolyydistä. Esim. 2:57 on C#:n päällä hieno C#-miksolyydinen likki, jollaisia voi ottaa haltuun ja heitellä omassakin soitossa. Taustakin on tässä kohtaa siis erilainen kuin alussa, eikä painota enää lyydisiä sävyjä vaan mukana on enempi b7.
Toinen esimerkki vaikkapa Satrianin Surfing with the alien: https://www.youtube.com/watch?v=uoERl34Ld00 , jossa melodia soittaa pitkälti doorisin sävyin painottaen 6-säveltä. Pohjalla siis I-asteen molli ja IV-asteen duuri, jotka tuovat heti doorisen fiiliksen. Tässäkin biisissä yhtäkkiä hypätään ihan eri sfääreihin, kun 1:09 basso nousee Cissään ja painottaa b2 ja 7 -säveliä, jolloin Satriani tiluttaa päälle C#-fryygistä dominanttia. Näitä juttuja löytyy miehen biiseistä loputtomiin, mutta eihän niitä välttämättä harjaantumaton korva tunnista, jos ei ole saanut moodeista kuulokuvaa. Analysoimalla biisien melodioiden asteita pohjasäveltä vasten saa hyvää treeniä.
TL;DR
Tee taustoja, soita päälle, kuuntele, analysoi, toista äärettömyyksiin... Ei näitä asioita pelkästään mnettiä ja teoriakirjoja lukemalla opi. Pitää soittaa ja kuunnella. Kun osaa kuulokuvasta biisin keskeltä sanoa missä moodissa milloinkin mennään, alkaa olla jo melko pitkällä.
Niin ja kun tästä nyt päästään jammailuasiaan, niin sano jamikavereillesi, että soittaa sellaisia taustoja, joihin joku haluamasi moodi sopii. Tai sitten käsket soittaa pelkkää pohjasäveltä ja tilutat päälle ihan mitä haluatkaan :D
Hieno kirjoitus. Itse menin niin rujolla tavalla että pari eri sointua luupperiin, siitä sitten hakemaan sävelkulkuja, toki pentatoniset tiesin mutta oli ihan hyvä lähteä hakemaan säveliä korvakuulon perusteella, mulle jos joku sanoo C#-fryykinen dominannti, ei hyvä. Miksi ei vaan soittaa ja hakea niitä säveliä. Kai sitä musiikkikorvaa on kaikilla jokka tykkää soittaa ja laulaa ? |  Jzci
08.11.2017 09:23:17 | |
|
oli ihan hyvä lähteä hakemaan säveliä korvakuulon perusteella, mulle jos joku sanoo C#-fryykinen dominannti, ei hyvä. Miksi ei vaan soittaa ja hakea niitä säveliä.
Soitat ja haet niitä säveliä, sitten kun ne sävelet löytyvät, tiedät mikä on fryyginen dominantti. Jatkossa kun joku mainitsee fryygisen dominantin, tiedät mistä on kyse ja miltä se kuulostaa. Eikö tämä ole juuri se pohimmainen syy ylipäänsä opetella teoriaa? Yhteinen kieli helpottaa kummasti musikanttien välistä ajatustenvaihtoa.
https://www.youtube.com/watch?v=W0yKCpidQ-s
Tuossa on yksi parhaita "kitara" -pätkiä pitkään aikaan (suurimmaksi osaksi lähinnä puhetta). Guthrie Govan porisee niitä näitä musiikista ja improvisaatiosta. Muistaakseni jossain tuolla toisessa osassa puhuttiin myös tästä moodiasiasta varsin helposti ymmärrettävällä tavalla. Tämän pätkän olisin mielelläni nähnyt joskus 15 vuotta sitten. | |
Jzci: ...Tämän pätkän olisin mielelläni nähnyt joskus 15 vuotta sitten.
Oikein hyvää matskua.
Täytyy sanoa rehellisesti että olen tosi kateellinen niille jotka nykypäivänä aloittelevat soittamista. Kaikki tämä materiaali mikä on käytettävissä ilmaiseksi pelkästään juutuubista on jotain käsittämätöntä kun peilaa sitä siihen aikaan kun itse aloittelin - koko interwebbiä ei oltu vielä edes keksitty...
Nostalgy is not what it used to be | peltsi451
09.11.2017 22:13:35 (muokattu 09.11.2017 22:26:53) | |
|
Älä välitä. Kokonaisuus ratkaisee, mulla on se juttu jos EN osaa laulaa kappaletta, niin ei kannata soittaakkaan. | peltsi451
09.11.2017 22:50:44 (muokattu 10.11.2017 17:56:30) | |
|
http://www.iltalehti.fi/fingerpori/#10.11.2017
Aika paha... :-) | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
