Muusikoiden.net
20.11.2018
Musamaailma.fi - Soittimia rock-asenteella 

Kitarat: soittaminen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Kehityssuunta perusosaamisen jälkeen
1 2 3 4
Arkka
08.06.2017 13:40:01
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Krice. Eikös sun ohjelmointiin perehtyneenä pitäisi ymmärtää, että ihminen on pitkälti ohjelmoitavissa oleva kone sekin. Tietty jos puhut jostain amusiasta, niin se voi olla ylitsepääsemätön ongelma samalla tavoin kuin todellisen absoluuttisen sävelkorvan opetteleminen aikuisena (ellei sit aivot ole poikkeuksellisen plastiset esim. jonkin lääkityksen vuoksi).
 
Aloittajalle: Yksinkertasesti valkkaat jonkun pätkän musaa, jossa on joku hieno juttu (vaikka joku Wallin soolonpätkä) ja pyrit olemaan tietoinen mitä siinä tapahtuu. Eli analyysiä vaan. Suosittelen kirjoittamaan näitä juttuja myös ylös, niin niitä voi sit myöhemmin taas helposti katella jos lipsuu mielestä.
 
antnis
08.06.2017 15:22:16
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

hallu: Sun kannattaisi vähän perehtyä mitä lahjakkuudesta ovat lahjakkuuden tutkijat kirjoittaneet.... tai edes wikipedia. Lahjakkuus ei määrittele oikein mitään kun lahjakkuutta itseään on niin vaikea määritellä ja muistutan edelleen siitä, että myös lahjakkuutta voi opetella. Esimerkiksi henkilö joka on opetellut soittamaan, on musiikillisesti lahjakas (ei siis niin, että henkilö joka on musiikillisesti lahjakas, voi opetella soittamaan). Kaikkia soittamiseen tarvittavia ominaisuuksia (sävelkorvaa, rytmitajua, etc.) voi opetella ja harjaannuttaa.
 
Olet oikeassa siinä, että harjoittelun määrä ei ole ratkaiseva, vaan harjoittelun laatu on vähintään yhtä tärkeää jos ei tärkempääkin. Se kuinka tehokkaita oppimismetodeja tai oppimisstrategioita henkilö itselleen kehittää niin sen paremmin ja helpommin hän oppii, mutta myös niitä voi opetella ja niitä myös opetetaan.
 
Minä olen pahoillani jos oikeasti uskot, että sinulla on vain rajallinen mahdollisuus oppia uutta.
 
E: Mun mielestä tämä offtopikki alkaa riittämään. Ei varmaan auta aloittajaa ollenkaan tämä meidän jaabaaminen lahjakkuuden olemuksesta. Pahoittelen omasta puolestani, että aloin äiväämään asiasta ja vein keskustelua sillä tavalla sivuraiteille.

 
Olette kaikki oikeassa omalla tavallanne, mutta Kricen pointtina lienee, että "et vain ole harjoitellut tarpeeksi tai tehnyt sen väärin" ei ole mikään vastaus _yksittäiselle_ henkilölle. Kuten sekin, että tuskin kuka vain olisi päätynyt Picassoksi jos paha noita olisi käynyt laittamassa hänen tilalleen vaihdokkaan kehtoon. Yleisellä tasolla voi tietty määritellä, mitä tarvitaan mahdollisimman suotuisan kehityksen varmistamiseksi, mutta puhutte toistenne ohi.
 
Krice
08.06.2017 15:27:01
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

hallu: Kaikkia soittamiseen tarvittavia ominaisuuksia (sävelkorvaa, rytmitajua, etc.) voi opetella ja harjaannuttaa.
 
Ilmeisesti et ole koskaan tavannut ihmistä, jolla ei ole sävelkorvaa. Sellainen ihminen ei yksinkertaisesti tiedä, että se laulaa nuotin vierestä. En tiedä voiko tuossa tapauksessa koskaan oppia kuulemaan sävelkorkeuden oikein.
 
Minä olen pahoillani jos oikeasti uskot, että sinulla on vain rajallinen mahdollisuus oppia uutta.
 
En puhunut itsestäni, vaan yleisesti.
 
hallu
08.06.2017 16:12:20 (muokattu 08.06.2017 16:23:49)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Krice: Ilmeisesti et ole koskaan tavannut ihmistä, jolla ei ole sävelkorvaa. Sellainen ihminen ei yksinkertaisesti tiedä, että se laulaa nuotin vierestä. En tiedä voiko tuossa tapauksessa koskaan oppia kuulemaan sävelkorkeuden oikein.
 

 

 
Olen kyllä tavannut ihmisen jolla ei ole sävelkorvaa, mutta hän on hankkinut itselleen semmoisen. Ts. hänen oli lähes mahdotonta laulaa nuotilleen, mutta uutteralla harjoittelulla hän on pystynyt parantamaan tätä ominaisuutta itsessään. Myös tarkka sävelkorva voi "ruostua" harjoituksen puutteesta. Sellainen ihminen joka ei tiedä laulavansa nuotin vierestä, voi oppia kun häntä auttaa siinä. Toinen ihminen voi kertoa missä se oikea nuotti kulkee ja vähin erin henkilö oppii löytämään sen itse. Tämä on kieltämättä hankala juttu hahmottaa eikä missään tapauksessa yksiselitteinen, mutta väitän että on täysin mahdotonta arvioida etukäteen mitä joku ihminen voi tai ei voi oppia. Ihan varmaa on, että jos henkilö itse uskoo että nuotilleen laulaminen on hänelle mahdotonta, niin ei hän myöskään tule koskaan sitä oppimaan.
 
Meidän omat valinnat ja tietenkin ympäristö etc. tekijät ja ihan sattumukset, vaikuttaa siihen kenestä meistä tulee huippupianisteja, säveltäjia ja maailman luokan pöytätenniksen pelaajia..... vai tyydytäänkö me juomaan kaljaa sohvalla ja kattelemaan telkkaria. Intohimo, motivaatio, usko omiin mahdollisuuksiin oppia, etc. tekijät ratkaisee mikä on mahdollista..... jos haluaa, niin voihan sitä kutsua vaikkapa lahjakkuudeksi.
 
Pointti on siinä, että voit kaivaa minkä tahansa alan huippuosaajan ja tutkia hänen historiaansa, niin huomaat että se huippuosaaminen on vaatinut tolkuttoman määrän työtä.
 
En puhunut itsestäni, vaan yleisesti.
 
Juu en ajatellutkaan sinun viittaavan suoraan itseesi. Mutta jos yleisesti uskot, että ihmisellä on vain rajalliset mahdollisuudet oppia ja omaksua, niin sen oletuksen täytyy koskea myös itseäsi. Se on minusta surullista jos ihminen uskoo että mikä tahansa ei ole mahdollista, koska silloin hän sulkee itseltään kaikki ne mahdottomana pitämänsä mahdollisuudet pois.
 
Totta kai me kaikki ihmiset arvioimme mahdollisuuksiamme ja vertaamme niitä otettuihin riskeihin ja tekemiimme panostuksiin ja pyrimme toimimaan järkevästi tässä maailmassa. Tosiasiassa jos kysyt lähes keneltä tahansa menestyneeltä artistilta, niin saat saman vastauksen "usko itseesi, älä kuuntele realisteja jotka sanoo että ei kannata, ole valmis tekemään armottomasti töitä, tavoittele rohkeasti unelmaasi". Tekemällä turvallisia ja realistisa valintoja, päädymme todennäköisesti kaljatölkki kourassa katselemaan telkkarista "vain elämää" sarjaa :-).
 
Ja nyt minä ihan aikuisten oikeasti aion pysyä poissa tästä offtopikista :-D. Ei jatketa enää tästä aiheesta.... tai siis minä en enää jatka (perustetaan vaikka oma ketju "lahjakkuuden vaikutus soittoharrastukseen" :-D ).
 
antnis: Olette kaikki oikeassa omalla tavallanne, mutta Kricen pointtina lienee, että "et vain ole harjoitellut tarpeeksi tai tehnyt sen väärin" ei ole mikään vastaus _yksittäiselle_ henkilölle. Kuten sekin, että tuskin kuka vain olisi päätynyt Picassoksi jos paha noita olisi käynyt laittamassa hänen tilalleen vaihdokkaan kehtoon. Yleisellä tasolla voi tietty määritellä, mitä tarvitaan mahdollisimman suotuisan kehityksen varmistamiseksi, mutta puhutte toistenne ohi.
 
Pakko vastatata editoimalla viestiä kun vannoin etten enää uusia viestejä tähän laita. "Et ole harjoitellut tarpeeksi, tai olet tehnyt sen väärin" nimenomaan on se vastaus yksittäisellekin henkilölle. Jos ei ole valmis tekemään enempää töitä tai muuttamaan harjoittelumetodiaan, pakottaa yksittäisen henkilön miettimään omaa motivaatiotaan. Se miksi kaikki ei päädy Picassoksi voi johtua hyvinkin monesta syystä, mutta varmasti yksi niistä on että kovin moni ei ole valmis tekemään niitä uhrauksia eikä ottamaan niitä riskejä joita huipputaiteilijaksi päätyminen edellyttäisi. Yksikään ihminen ei tässä maailmassa ole saavuttanut mitään tekemättä minkäänlaisia uhrauksia. Jokainen voi siis tutkiskella omia prioriteettejaan ja arvojaan, niin sieltä löytyy yllättävän paljon vastauksia siihen mitä meistä kustakin on tullut. Se ei tarkoita, että kaikista jotka yrittää tai ottaisi riskejä, tulisi jotakin suurta. Mutta se tarkoittaa, että kestäkään joka ei edes yritä ei voi tulla mitään suurta.
 
Voi siis sanoa, että kaikki ei ole Picassoja siksi, että kaikki eivät halua olla Picassoja.... en minä ainakaan halua.
 
Jos se vaappuu ja vaakkuu, se on ankka
antnis
08.06.2017 16:45:57
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

hallu:
Pakko vastatata editoimalla viestiä kun vannoin etten enää uusia viestejä tähän laita. "Et ole harjoitellut tarpeeksi, tai olet tehnyt sen väärin" nimenomaan on se vastaus yksittäisellekin henkilölle. Jos ei ole valmis tekemään enempää töitä tai muuttamaan harjoittelumetodiaan, pakottaa yksittäisen henkilön miettimään omaa motivaatiotaan. Se miksi kaikki ei päädy Picassoksi voi johtua hyvinkin monesta syystä, mutta varmasti yksi niistä on että kovin moni ei ole valmis tekemään niitä uhrauksia eikä ottamaan niitä riskejä joita huipputaiteilijaksi päätyminen edellyttäisi. Yksikään ihminen ei tässä maailmassa ole saavuttanut mitään tekemättä minkäänlaisia uhrauksia. Jokainen voi siis tutkiskella omia prioriteettejaan ja arvojaan, niin sieltä löytyy yllättävän paljon vastauksia siihen mitä meistä kustakin on tullut. Se ei tarkoita, että kaikista jotka yrittää tai ottaisi riskejä, tulisi jotakin suurta. Mutta se tarkoittaa, että kestäkään joka ei edes yritä ei voi tulla mitään suurta.
 
Voi siis sanoa, että kaikki ei ole Picassoja siksi, että kaikki eivät halua olla Picassoja.... en minä ainakaan halua.

 
Puhut ihan ympäripyöreätä mutua joka ei merkitse yhtään mitään. Et sä voi päätellä jonkun yksittäisen ihmisen menestyksestä mitään absoluuttista hänen tekemistään uhrauksista tai hänen kunnianhimostaan verrattuna johonkin toiseen, kun kyseessä ovat tarpeeksi vaativat asiat.
 
hallu
08.06.2017 17:10:30
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

antnis: Puhut ihan ympäripyöreätä mutua joka ei merkitse yhtään mitään. Et sä voi päätellä jonkun yksittäisen ihmisen menestyksestä mitään absoluuttista hänen tekemistään uhrauksista tai hänen kunnianhimostaan verrattuna johonkin toiseen, kun kyseessä ovat tarpeeksi vaativat asiat.
 
Kyllä se merkitsee minulle, koska uskon siihen mitä sanon. Miksi minun mutu olisi sen huonompaa kun kenenkään muunkaan mutu? en minä ole pyrkinyt päättelemään kenenkään yksittäisen ihmisen menestymisestä tai tekemisestä yhtään mitään. Sen voi tietää vain se henkilö itse ja sitä voi kysyä vain henkilöltä itseltään. Jos henkilö tarjoaa selitykseksi lahjattomuutta, niin se tarkoittaa ettei hän halua pohtia niitä todellisia syitä. Minun mielestä juurikin lahjakkuudesta puhuminen on sitä ympäripyöreää mutua, joka kätkee alleen ne oikeasti merkitsevät tekijät, kuten motivaatio, valinnat, arvot, tavoitteet, intohimo, sattuma, ympäritömuuttujat ja työnteko.
 
Jos se vaappuu ja vaakkuu, se on ankka
antnis
08.06.2017 18:06:35
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

hallu: Kyllä se merkitsee minulle, koska uskon siihen mitä sanon. Miksi minun mutu olisi sen huonompaa kun kenenkään muunkaan mutu? en minä ole pyrkinyt päättelemään kenenkään yksittäisen ihmisen menestymisestä tai tekemisestä yhtään mitään. Sen voi tietää vain se henkilö itse ja sitä voi kysyä vain henkilöltä itseltään. Jos henkilö tarjoaa selitykseksi lahjattomuutta, niin se tarkoittaa ettei hän halua pohtia niitä todellisia syitä. Minun mielestä juurikin lahjakkuudesta puhuminen on sitä ympäripyöreää mutua, joka kätkee alleen ne oikeasti merkitsevät tekijät, kuten motivaatio, valinnat, arvot, tavoitteet, intohimo, sattuma, ympäritömuuttujat ja työnteko.
 
Ensin sanot, että kaikki eivät ole Picassoja koska kaikki eivät halua olla Picassoja ja sitten sanot, että yrittämisestä huolimatta kaikista ei voi tulla Picassoja. Ota siitä sitten selvää.
 
mpekkanen
08.06.2017 18:08:30
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Siis ihan täydellisenä idioottina osallistun tähän ja minusta tässä on monellakin mennyt puurot ja vellit sekaisin, mutta kyllä sieltä on myös asiaakin tullut....
 
Jokainen joutuu tekemään paljon työtä sen soittamisen tai jonkun muun harrastuksen eteen. Se voi olla toki jotain muutakin tekemistä.
Lahjakkuudella ei ole juurikaan väliä, jos ei itsellä ole halua tehdä jotain. Se motivaatio täytyy löytyä ja sen jälkeen jatkaa treenaamista. Kaikista ei kuitenkaan tule samalla treenimäärällä yhtä "hyviä", jos aletaan vertaamaan jotenkin sitä oppimaansa. Siihen voi liittyä hyvinkin moni asia tai seikka, mutta soittaja voi ihan itse vaikuttaa siihen opiskeluunsa ja mitä siltä soitolta haluaa.
Kyllä myös säveltämistäkin voi opetella ja useinhan sitä kehittyy siinäkin sen muun soittamisen ohella. Kaikista ei kuitenkaan tule hittien tekijöitä, koska useasti siinä tarvitaan myös jonkinlaista tuuriakin sen osaamisen lisäksi. Todella paljon työtä ja täytyy olla oikeassa paikassa, oikeaan aikaan.
 
Kaikista ei voi kuitenkaan tulla uusia Mozartteja, vaikka kuinka haluaisi. Siinä mielessä on järkevää hyväksyä, ettei ihan kaikenlainen musikillinen tulevaisuus ole mahdollista. Se ei tarkoita, etteikö voisi tehdä nyt ja jatkossakin todella hyvää musiikkia ja kehittyä siinä. Jokaisella on kuitenkin omat mukavuusalueensa ja tyylinsä. En usko, että kovakaan treenaminen on aina se lääke jos joku homma ei vaan ole se oma juttu. Miksi pitäisi väkisin treenata sellaista jota ei halua/tykkää...
 
Rollari kitaristi taisi joskus mainita--> ettei voi valita tyyliä, vaan tyyli valitsee sinut. Tämän voi ajatella tai olla ajattelamatta, miten haluaa. Minusta se tarkoittaa sitä, että jos haluat oikeasti kehittyä-->Sinun tulee olla valmis seuraamaan niitä uusia juttuja/polkuja, joita musiikiin soittamisen ja opiskelun myötä tulee vastaan. Et voi tietää kuinka mukavaa on soittaa vaikka jotain lattarirytmeja tai kansanmusaa, jos et ole koskaan sellaista kokeillut.
Jos joku tällainen uusi juttu tuntuu hyvältä, niin siihen kannattaa kyllä lähteä. Toki, tämä on vain minun mielipiteeni...
Itse olen kuunnellut nopeaa metallimusaa aika pienestä asti(toki muutakin). Kuitenkin vaikka olen soittanut jo 35 vuotta kitaraa ja muita kitaran sukuisia kielisoittimia erilaisilla vireillä, niin sellaisen metallimusan soittaminen ei ole minusta mukavaa ja en ole omimmillani siinä. Taas erilaiset kansanmusahommat ja jatsahtavat bluestouhut erilaisilla slidevireillä kiinnosta ja niitä on mukava soittaa.
Vieläkin varmasti kuuntelen enemmän metallimusaa kuin soitan sitä. Taas bluesia taidan soittaa enemmän kuin kuuntelen ja kansanmusaa soitan hyvinkin paljon, mutta käytännössä en kuuntele sitä ollenkaan.
Minusta kannattaa jossain vaiheessa, kun jonkinlainen perusosaaminen on ns. hallussa, keskittyä niihin juttuhin joista itse tykkää. Jos niiden soittamiseen laittaa aikaa, niin ihme on jos ei jotain edistystä tapahdu, vaikka ne omat kappaleet eivät joka kanavalla radiossa soisikaan. Kehitystä kuitenkin tapahtuu jos tekee & soittaa sellaista musiikkia josta itse tykkää. Tämä kuitenkin tarkoittaa, että on kokeiltu muutakin soittotyyliä kuin se josta on joskus aloitettu. Ei tietenkään aina ja jokaisella, mutta joskus voi käydä niinkin.
Ei minusta ole mitään väliä vaikka soittaa bluesia ja kuuntelee vaikka black metallia. Miksi olisi?
 
Minusta niin musiikissa kuin monessa muussakin ilmaisussa on ihan olennainen juttu se, että tekee juurikin sellaista mistä itse tykkää. Kaikki eivät siltikään tule sillä tienaamaan leipäänsä, mutta jos se soitto tai joku muu taide on oikeasti tekijälleen rakasta-->Ei hän tee sitä rahan ja maineen takia.
On varmasti turhauttavaa jos ei musiikilla tienaa, mikäli on siihen koko elämänsä uhrannut. Se on ikävä totuus, ettei monikaan taiteenmuoto ole kaikista paras homma jos haluaa sillä tienata. Toki jos tekee jonkinlaisia kompromissejä, niin siten on asia jo toinen. Veikkaan, että kun on jonkinlainen oma ilmaisutyyli löydetty-->On väkisin myös jouduttu tekemään kompromissejä, mutta ei se tarkoita tokikaan mitään huoraamista. Jo kappaleiden säveltämisessä on pakko "tyytyä" jonkinlaisiin ratkaisuihin ja se on aika pitkälle itsestäkin kiinni, onko mihinkä tyytyväinen ja kuinka korkealla on rima.
Joillain musiikin osa-alueilla on ihan oikeasti kyllä sellainen vaatimus jo teknisessä mielessä, ettei kovastakaan treenamisesta ja intohimosta huolimatta voi pärjätä sillä saralla. Tällöin on pakko tyytyä jonkinlaiseen musantekemiseen omaksi tai pienemmän porukan iloksi. Musiikki on myös todella hyvää terapiaa, vaikka ei sellaista kokisikaan tarvitsevansa. Kannattaa siis tehdä sitä mistä itse tykkää :)
 
Lahjakkuutta, rytmitajua ja jotain sävelkorvaa pidetään ihan liian isona juttuna mitä ne oikeasti ovatkaan. Koska se _halu_ tehdä ja oppia uutta(musiikkia) on kaikista tärkein asia.
Rytmitajun voi opetella sellainenkin kaveri, joka ei siinä ole luonnostaan niin hyvä kuin joku toinen. Samoin sävelkorvankin kanssa voi kehittyä, mutta jos ei ole oikeasti halua opetella-->Niin millään opiskelulla tai lahjakkuudelle ei ole juurikaan väliä.
Ei musiikki ja soittaminen ole mitään kilpailua, vaikka sellaisia telkkarista näkeekin. Tai kuka katsoo ja mitäkin...
 
Ei kenenkään tarvitse olla mikään tajuton virtuoosi, että voi tehdä hyvää ja jopa uudelta kuulostavaa innovatiivista musiikkia. Se on toki aika subjektiivinenkin asia kaikille, mikä on sitten hyvää ja mikä ei.
Kaikki sellainen musa, joka svengaa on kuiten ns. hyvin soitettua musaa. Tykkääkö jokainen kaikesta ja kaikenlaisesta, niin ei. On kuitenkin hyvä, että ihmisiä on erilaisia.
Musiikin suhteen tuntuu hyvinkin moni olevan ihan liian passiivinen ja ei etsi juurikaan uusia juttuja(tähän syyllistyn myös itsekkin...). Kuunnellaan samoja levyjä, samoja radiokanavia jne.
Soittajalla on melkoinen etuoikeus verrattuna musiikin kuuntelijohin, koska heillä on mahdollisuus itse tehdä sellaista musiikkia jota ei mistään valmiiksi kuule. Jos vain on halua ja mielenkiintoa.
Jos ei löydä kitaralla mitään uutta, niin kannattaa kokeilla vaikka erilaisia avoimia vireitä ja jammailla niillä vaikka sitä pentatonista blues-asteikkoa. Jollain normivireissä kitaralla on ihan erilainen fiilis ja soundi jos vertaa vaikka D,A,D,g,a,d virettä ja avointa G-virettä tai C6-virettä. Slidelläkin on mukava soittaa ja silläkin saattaa saada uutta kulmaa jo niihin vanhoihin juttuhin.
 
On myös hienoa, ettei enää ole sellaisia kitarasankarikulttuuria kuin joskus 70 ja 80-luvulla. Nykyään jo tyhmempikin tallaaja tajuaa, ettei kaikessa tarvitse olla maailman paras. Tosin jostain mediasta voi saada väärän kuvan, mutta oikeassa elämässä on monikin asia toisin(onneksi).
Se riittää kun tekee sitä mitä itse tykkää ja haluaa.
Sillä ei tosiaan aina tienaa, mutta kyllä jokainen pääsee siinä omalla sarallaan eteenpäin. Kaikista ei voi kuitenkaan tulla uusia Hendrixejä, eikä tarvitsekkaan.
Jokainen voi kuitenkin kuulostaa itseltään, jos on halua opetella tekemään omaa musiikkia.
Kotimaan musahistoriaa kun hieman miettii, niin jos siellä olisi pärjännyt ja myynyt levyjä vain ja ainoastaan todellisella virtuoosimaisella laululla ja soittamisella-->Niin en viitsi edes tähän alkaa listaamaan sellaisia muusikoita/laulajia/säveltäjiä, jotka ovat tehneet kotimaisen musiikin historiaa ja heidän menestyksenä ei perustu tuohon älyttämään virtuoosimaisuuten. Sellaiset ihmiset ovat siis tehneet valtavan määrän todella hyvää musaa, jotka eivät nyky-ajan tositelkkareissa pääsisi edes parhaan kymmenikön joukkoon kun valitaan esiintyjiä jossain ohjelmassa.
 
TommyWiseau
08.06.2017 20:10:01
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Krice: Ilmeisesti et ole koskaan tavannut ihmistä, jolla ei ole sävelkorvaa. Sellainen ihminen ei yksinkertaisesti tiedä, että se laulaa nuotin vierestä. En tiedä voiko tuossa tapauksessa koskaan oppia kuulemaan sävelkorkeuden oikein.
 

 
En puhunut itsestäni, vaan yleisesti.

 
Ainakin Robert Fripp on kertonut olleensa sävelkorvaton ja rytmitajuton aloittaessaan soiton. Uskoisin hänen oppineen jotakin noista päivistä.
 
Soittoni muistuttaa seksielämääni. Useimmiten lyhyitä sooloja ilman tunnetta.
kuusilehto
09.06.2017 08:50:20
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Noniin! Täällähän on keskustelu ryöpsähtänyt filosofiseksi, mutta eipä todellakaan haittaa. Alunperinhän tarkoitukseni oli kysäistä vain reittejä ja polkuja työkaluni oppimiseen, mutta luodataankin astetta syvempää.
 
hallu: totta munassa sävellystaitoa voi opetella siinä missä mitä tahansa muuta taitoa, ei se kenellekään tule syntymälahjana vaan on aina opettelun tulos. Viittasit asteikoihin, niin asteikot ovat kuten aakkoset ja sanat. Niiden lisäksi täytyy perehtyä vähän musiikin "kielioppiin", että niistä sanoista voi muodostaa lauseita. Se on sitten soittajasta kiinni, onko hänellä mitään kiinnostavaa sanottavaa tai rohkeutta "puhua suunsa puhtaaksi".
 
Samaa mieltä, että voi opetella. Tottakai esim. skaalat jeesaavat sävellystaidossa, skaalojen kauttahan pääsee sointuasteisiin, esim duuriskaalan sävelistä saa soinnut kaavalla DMMDDMdim jne. Tuon voi opetella joko teorian kautta, tai sitten myös korvalla, tyyliin mikä kuulostaa hyvältä. Mutta kyllä tietty teoriatietämys jeesaa aika paljon ja antaa työkaluja sinne työkalupakkiin käytettäväksi.
 
Ymmärrän myös Kricen pointin, että ei voisi opetella. Ei sellaista sävellystaitoa voikaan opetella, että mikä toimii ja mikä uppoaa. Ne on niin monet eri asiat ja eri vivahteet, jotka kussakin teoksessa piilee, että ei sellaisia kouluissa voi opettaa. Sellainen taito harjaantuu teoriasta, soittotaidosta, musiikin kuuntelusta ja persoonasta itsestään.
 
hallu: jotkut ottavat isompia riskejä, ovat välinpitämättömämpiä siitä mitä muut heistä ajattelee.
 
Kyllä! Ollaan asian ytimessä, on se oma juttu sitten musiikki, maalaus tai vaikka kirjoittaminen.
 
hallu: Se on sitten soittajasta kiinni, onko hänellä mitään kiinnostavaa sanottavaa tai rohkeutta "puhua suunsa puhtaaksi".
 
Tuo voisi olla jatkoa ylläolevalle ja täysin asiaa. Mistä muusta se musiikki pulppuaa kuin persoonasta, kokemuksista ja suhteesta ympärillä pyörivään maailmaan ja sen ihmisiin. Kyllä musiikilla täytyy sanoma olla, ja jos nyt jotkut jiiveegee ja tsiikki akselit rajataan musiikin ulkopuolelle, niin onneksi aika monella artistilla näin onkin. On se sanoma sitten sanoituksissa, sävellyksissä tai melodioissa.
 
hallu: Lahjakkuudessa on hyvin usein kyse ihmisen itseluottamuksesta
 
Hieno lause, ymmärrän ja allekirjoitan. Itselleni kipukynnys ylittyy usein sanoituksissa. Itsensä ulkopuolelta kun ei voi kirjoittaa, niin kyllähän se ketuttaa jo etukäteen, että joku 14-vuotias teinityttö psykoanalysoi minut lyriikkani perusteella. Useimmiten vieläpä täysin oikein.. Mutta onneksi en pidä egoani kovinkaan merkittävänä tai mielenkiintoisena, joten itseluottamuksella voi mennä tuon egon ohi ja kertoa sen, mitä kerrottavaa on. Egon ulkopuolella luovitaan juuri sillä alueella, jota lahjakkuudeksi voisi kutsua ja sinne pääsee itsevarmuudella.
 
hallu: Kaikkia soittamiseen tarvittavia ominaisuuksia (sävelkorvaa, rytmitajua, etc.) voi opetella ja harjaannuttaa.

Olet oikeassa siinä, että harjoittelun määrä ei ole ratkaiseva, vaan harjoittelun laatu on vähintään yhtä tärkeää jos ei tärkempääkin. Se kuinka tehokkaita oppimismetodeja tai oppimisstrategioita henkilö itselleen kehittää niin sen paremmin ja helpommin hän oppii, mutta myös niitä voi opetella ja niitä myös opetetaan.

 
Kyllä voi opetella ja myös opetetaan. Kyllä me kolmannella luokalla ihan puukapulat kädessä tahditeltiin kymmeniä ja taas kymmeniä tunteja: taatititaa. Tuskin tuota turhaan tehtiin.
 
Juurikin oppimismetodeja täältä kaipasin ja niitä on nyt muutamia hyviä tullut. Lisäksi otan joitain tunteja parilta opettajalta: molemmat ihan levyttäneitä artisteja, jotka hyvän/erinoimaisen soittamisen lisäksi myös säveltävät, joten tuossa diilissä uskon saavani erityisesti niitä metakognitiivisia taitoja kitaran teknisen taitamisen lisäksi myös siihen, miten niitä käytetään hyväksi.
 
mpekkanen: kun jonkinlainen perusosaaminen on ns. hallussa, keskittyä niihin juttuhin joista itse tykkää.
 
Kiitos
 
mpekkanen: jos se soitto tai joku muu taide on oikeasti tekijälleen rakasta-->Ei hän tee sitä rahan ja maineen takia.
 
Juuri näin. Musiikki on mulle itseilmaisun tapa, kanavoida hyvä tai paha olo, kysymykset tai vastaukset ulos. Ei minua oikeastaan ihan älyttömästi kiinnosta, mitä muut on siitä mieltä.
 
mpekkanen: On myös hienoa, ettei enää ole sellaisia kitarasankarikulttuuria kuin joskus 70 ja 80-luvulla.
 
Täysin samaa mieltä. Juurikin 80-luvun kasvattina tuo kitarasankaruus vaikutti minuun ainakin juurikin negatiivisesti. Pidin kitaraa niin pyhänä ja suurena soittimena ihan aikuisiälle, että "eihän nyt minusta koskaan, ainakaan muiden kuullen." Ja sitten kun tuon pelon selätti, niin treeneissä muut soittajat ja satunnaiset muut kuuntelijat on kehunu ihan kysymättä, että "sä muuten soitit sen ja sen tosi hyvin" tai kehuvat jotain tekemääni sävellystä. Aika hiivatin hiljaseksi tuollainen vetää, kun vieläkin koko ajan taustalla velloo se mörkö kitarasankaruudesta. Mutta pelkoja kohti ja niiden yli.
 
Arkka: Aloittajalle: Yksinkertasesti valkkaat jonkun pätkän musaa, jossa on joku hieno juttu (vaikka joku Wallin soolonpätkä) ja pyrit olemaan tietoinen mitä siinä tapahtuu. Eli analyysiä vaan. Suosittelen kirjoittamaan näitä juttuja myös ylös, niin niitä voi sit myöhemmin taas helposti katella jos lipsuu mielestä.
 
Taidanpa tajuta, mitä tällä haetaan takaa. Kirjoittelen ylös ja kun tekninen taito alkaa vastata sitä, mitä kuuntelemani pätkä sisälsi, palaan tuohon pätkään itse sitä kokeillen?
 
Mutta siis nyt tahtoisin ihan taitotasoon, tyyliin tai tavoitteisiin liittymättä vinkkejä kanssasoittajilta, että mitkä asiat ovat vieneet omaa soittoanne eteenpäin. Mun tämän hetkisen tason voi lukaista ketjun ensimmäisestä viestistä. Jos noiden opettajien kanssa homma ei natsaa, niin sitten ehkä voin myös juutupekuvata soittamistani, että se tämän hetkinen taso näkyy.
 
Voidaan toki jatkaa säveltämisestä ja musiikista yleisesti muussa ketjussa, aihe kun on todella rakas ja merkittävä myös kitaran ulkopuolella. Mutta tänne mielellään vain vinkkejä ja filosofiaa itse työkalusta ja sen taitamisesta.
 
Kiitos vastanneille ja kiitos myös offtopikista :)
 
Krice
09.06.2017 08:55:17 (muokattu 09.06.2017 08:55:59)
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

hallu: Pointti on siinä, että voit kaivaa minkä tahansa alan huippuosaajan ja tutkia hänen historiaansa, niin huomaat että se huippuosaaminen on vaatinut tolkuttoman määrän työtä.
 
Niin varmasti, mutta samalla työmäärällä kaikista ei tule huippuosaajia, jos ei ole tarpeeksi lahjakas. Se tässä nyt oli se tärkein pointti. Jos joku väittää jotakin muuta niin se on vähän irtaantunut todellisuudesta. Minusta on jotenkin huvittavaa miten lahjakkuutta ei ymmärretä tai ei haluta ymmärtää. Ehkä tavalliset ihmiset ei sitten oikein käsitä mitä lahjakkuus on ja se koetaan niin, että kyseessä on vain ahkera harjoittelu.
 
Arkka
09.06.2017 12:52:13 (muokattu 09.06.2017 12:52:58)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

kuusilehto: Taidanpa tajuta, mitä tällä haetaan takaa. Kirjoittelen ylös ja kun tekninen taito alkaa vastata sitä, mitä kuuntelemani pätkä sisälsi, palaan tuohon pätkään itse sitä kokeillen?
 
Sun ei siis tarvi osata soittaa sitä samaa asiaa tuodakses esim. harmonisen idean siitä omaan soittoon. Musiikkiopiston teoriat takana osaat varmaan - jos et kuuntelemalla - niin tsekkaamalla vaikka nuotinnoksesta/tabulatuurista esim. tietystä lickistä pohjalla olevan sointuasteen ja lickiin liittyvät sävelet.
 
Konkreettinen esimerkki vois olla, että huomaa em-biisissä kitaristin soittavan i-asteen, eli e-mollin, päälle suuren sekunnin eli fissän. Vaikka lickki olis teknisesti vaikea, niin voit heti napata ton idean omaan soittoon, vaikka et osaisi sen jälkeen muuta kuin halutessas soittaa sen fissän em:n päälle :)
 
Ja samalla tavalla huomioita voi tehdä hetkellisen harmonian lisäks rytmistä ja äänenkuljetuksesta (eli melodiasta/harmoniasta myös ajan suhteen).
 
Tietty jos teoria ei inspaa vielä tässä vaiheessa noin syvästi, niin no worries, tärkeintä on, että soittaminen on kivaa :)
 
Ja loppuun pakollinen disclaimer: teoriaa ei tarvi osata ollakseen maailman paras kitaristi.
 
kuusilehto
09.06.2017 14:03:45
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Arkka: Tietty jos teoria ei inspaa vielä tässä vaiheessa noin syvästi, niin no worries, tärkeintä on, että soittaminen on kivaa :)
 
Ja loppuun pakollinen disclaimer: teoriaa ei tarvi osata ollakseen maailman paras kitaristi.

 
Juuujuuu, aivan. Thanks for the advice, bro.
 
Teoriatasolla hoksasin jutun nyt, koskettimilla tuo aukeais paremmin ja aika paljon vedänkin soitossani verraten koskettimiin. Se kun on tutumpi ja hahmotan musiikin hyvin paljon sen kautta.
 
Kitaraa vedän vielä tällä hetkellä melodioissa ja sooloissa hyvin pitkälle korvakuulolla, kitaraa kun en oo teoriatasolla opiskellut päivääkään, vaan itse joutunut opettelemaan. En pidä tuota kuitenkaan miinuksena, lähes päinvastoin.
 
Elävästi tuli mieleen yksi jami, jossa mun taas sooloillessa jossain ihmesfääreissä, kiippari totes, että ethän sä voi tolleen yhdistää skaaloja. Kuunteli hetken, naurahti ja sanoi, että eikun perhana, kyllä näköjään voitkin.
 
Arkka
09.06.2017 14:40:56
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

kuusilehto: Elävästi tuli mieleen yksi jami, jossa mun taas sooloillessa jossain ihmesfääreissä, kiippari totes, että ethän sä voi tolleen yhdistää skaaloja. Kuunteli hetken, naurahti ja sanoi, että eikun perhana, kyllä näköjään voitkin.
 
If it sounds good, it is good!
 
peltsi451
09.06.2017 21:33:22 (muokattu 10.06.2017 19:37:39)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Pikkuisen muutin kommenntiani paremmin vastaamaan kysymykseen.
 
Sellainenkin mahdollisuuskin on että voi laajentaa koko harrastusta, itse kiinnostuin äänitämisestä ja studiotekniikasta. Rupesin parantamaan basson-soittoa. Yksipuolisen kitaran veivaamisen sijasta (ei tapahtunut kehitystä ) kiinnosti rummunsoitto ja kiipparit. No rummut otan softalla, ja aika surkeaa on se valkoisten ja mustien koskettimienkin sormeilu. Mutta, ilo harrastukseen palasi ja opittavaa on ainakin tarpeeksi.
 
No eihän tällä tavalla huippu-kitaristeja tietenkään synny, vaan ei ole väliksikään, niitä lienee jo tarpeeksi ja harrastuspohjallaha tässä ollaan.
 
Amen... :-)
 
perttime
11.06.2017 11:27:32
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ihan muusta oppimisesta on jäänyt se mieleen, että harjoitus ei sinänsä tee täydelliseksi.
 
Harjoituksen tulos on vain se, että tosi paikan tullen tehdään niin kuin on harjoiteltu. Kannattaa harjoitella asioita, jotka toimivat.
 
peltsi451
11.06.2017 20:22:08
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

perttime: Ihan muusta oppimisesta on jäänyt se mieleen, että harjoitus ei sinänsä tee täydelliseksi.
 
Harjoituksen tulos on vain se, että tosi paikan tullen tehdään niin kuin on harjoiteltu. Kannattaa harjoitella asioita, jotka toimivat.

 
Kuullostaa mielenkiintoiselta. Joitakin esimerkkejä asioista jotka toimivat ?
 
kuusilehto
12.06.2017 10:18:57
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

peltsi451: Kuullostaa mielenkiintoiselta. Joitakin esimerkkejä asioista jotka toimivat ?
 
Itse käsitin ainakin ohjeen niin, että on soitossa olemassa ns. safe haveneja. Suomeksi sanottuna otelaudassa on olemassa se oma kohta ja oma tyyli, johon voi palata turvallisesti, jos homma niin sanotusti lähtee vähän lapasesta. Tai ei oikeastaan edes jos, vaan kun. Ainahan se välillä lähtee.
 
hallu
12.06.2017 12:02:09
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

kuusilehto: Itse käsitin ainakin ohjeen niin, että on soitossa olemassa ns. safe haveneja. Suomeksi sanottuna otelaudassa on olemassa se oma kohta ja oma tyyli, johon voi palata turvallisesti, jos homma niin sanotusti lähtee vähän lapasesta. Tai ei oikeastaan edes jos, vaan kun. Ainahan se välillä lähtee.
 
Oliko se Miles Davis, joka totesi, että oikeasti vasta se seuraava nuotti kertoo oliko se väärä.... tjsp. Käsitin sen niin, että on omasta mielikuvituksesta ja eläytymiskyvystä kiinni saako kaikki "harha-askeleet" sisällytettyä osaksi tarinaa. Koska jos saa, niin juurikin ne "harha-askeleet" ovat niitä kiinnostavia osia tarinassa, jotka saa sen kuulostamaan elävältä ja todelta. Lopulta päädytään ymmärtämään se tosiasia, että mitään "harha-askeleita" ei edes ole, vaan kaikki askeleet kuuluu elämään. Siksi jazzarit suosii kromaattisia asteikoita ;-).
 
Jos se vaappuu ja vaakkuu, se on ankka
McLeach
27.07.2017 22:54:49 (muokattu 27.07.2017 23:07:31)
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Krice: Niin varmasti, mutta samalla työmäärällä kaikista ei tule huippuosaajia, jos ei ole tarpeeksi lahjakas. Se tässä nyt oli se tärkein pointti. Jos joku väittää jotakin muuta niin se on vähän irtaantunut todellisuudesta. Minusta on jotenkin huvittavaa miten lahjakkuutta ei ymmärretä tai ei haluta ymmärtää. Ehkä tavalliset ihmiset ei sitten oikein käsitä mitä lahjakkuus on ja se koetaan niin, että kyseessä on vain ahkera harjoittelu.
 
En nyt jaksa wikipediasta kattoa mikä lahjakkuuden tämänhetkinen määritelmä on, mutta mielestäni se alkaa pidemmän päälle olemaan hieman merkityksetön käsite. Näen asian niin, että kaikki jonkin alan intohimoiset ammattilaiset, jotka ovat kouluttaneet itsensä aika tappiin, ovat lahjakkaita. Tämän jälkeen saavutukset ovat kiinni omista valinnoista, harjoittelusta, motivaatiosta, fysiikasta ja sattumasta yms.
 
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2 3 4

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2018, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti