| Aihe: Pikkauskädestä | |
|---|
 vvaltsu
30.11.2015 09:14:00 (muokattu 30.11.2015 10:15:42) | |
|
Toi paksu plektra auttaa kyllä oikeasti. Mää soittelin tovin semmosella Timber Tonesin eebenpuisella plekulla, joka oli about Jazz III:n kokonen mut nelisen milliä paksu. Joku kumma homma siinä on, että paksua plektraa ei tule puristettua niin kovaa. Sääli vaan kun se kului parissa päivässä käyttökelvottomaksi ja ne maksaa 3-4e kipale, siksipä olen yrittänyt metsästää jotain korvaavaa Dunlopin mallistosta.
E: http://www.thomann.de/fi/timber_ton … _blues_tones_tae1_african_ebony.htm Tuommoisesta oli siis kyse.
Fuck me, girls. And groupies. And boys: I'm not homo. - Remu Aaltonen | |
Vaikeuttaako teillä paksummalla plekulla vetäminen sweeppaamista? Huomasin jo että mulla JazzIII:sta 1,5mm:seen oli paljon vaikeampaa kun ei joustanut niin paljoa. |  Zed
01.12.2015 09:24:22 (muokattu 01.12.2015 09:34:33) | |
|
Itse olen alusta saakka rypenyt perustason ongelman kanssa, eli kuinka plektraa pidellään. Aluksi yritin tuota tuota "oikeana tekniikkana" usein mainostettua, Korhosen videosta havaittavaa käsi-punaisena-nyrkissä -tyyliä sekä käsi ilmassa leijuen, että rannetta tallaan/kieliin tukien. Ei tullut helvettiäkään, kun puuttui kiintopiste, josta pystyi päättelemään käden sijainnin kielillä. Vasta kun tajusin avata nyrkin, rentouttaa sormet, ja tukea ne kevyesti pleksiä vasten, aloin hallita soittoani suurin piirtein. Kyse ei siis ole varsinaisesta ankkuroinnista, sillä sormien päät/kynnet lepäävät pleksillä, ja liukuvat kädenliikkeiden mukaan.Ongelmana tässä vain on se, että paksummille kielille siirryttäessä ote muuttuu jonkin verran. Toisaalta jos soveltaa yleistä tekniikkaa tukea rannettaan paksuihin kieliin näppäillessä korkeita ääniä, muuttuu tukipiste niin ikään siirryttäessä mataliin ääniin.
Yhteenvetona äskeiseen, joudun muuttelemaan plektraotettani jonkin verran sen mukaan mitä soitan. Jos komppailen rennosti Hendrix-tyyliin, käden liike muuttuu suuremmaksi ja ponnahtelevammaksi. Jos taas yritän soittaa nopeampaa juoksutusta, säädän liikettä huomattavasti taloudellisemmaksi. Nopeat vaihtelut näiden välillä koen vaikeimmaksi.
Ehkäpä kokonaisuutena ongelmani kiteytyy siihen, että plektrasoitto on itselleni äärimmäisen epäluonteva tapa tuottaa ääntä, mikä johtunee osaltaan klassisesta taustastani. Silti moniin vaihtelevalla menestyksellä soveltamiini tekniikoihin plektrasoitto on välttämätöntä.
Elämäni on toisen kerroksen huoneisto, jonka avonaisesta ikkunasta heitellään huonoja CD-levyjä lumihankeen. | |
Mulla pikkauskäsi menee ihan miten sattuu. Komppeja soitellessa pidän välillä peukku-etusormi-keskisormi -yhdistelmällä, välillä peukku-keskisormi, välillä peukku-etusormi. Sooloillessa taas ainoastaan peukku-etusormi. Mutta omia videoita kun katsoin niin huomasin että sweepatessa tulee keskisormikin tukemaan.
Ihan sama. Tällä tavalla on soitettu aina niin eipä sitä muuttamaan viitsi näillä pienillä soittomäärillä.
Tästä kuvaavia videoita. Kannattaa pitää äänet poissa, niin voi keskittyä oleelliseen:
https://www.youtube.com/watch?v=gpf_bi-eQ_Y
https://www.youtube.com/watch?v=FIFnEIWzxqo | |
vvaltsu: Toi paksu plektra auttaa kyllä oikeasti.
Mihin? Esimerkiksi Gilbert vetelee käsittääkseni 0.80 tortexilla menemään, eikä paljon tunnu haittaavan. Pikemminkin ässäkitaristit käyttävät ohutta kuin paksua plektraa, joten en tiedä mihin tuo paksumpi on parempi perustuu. Ehkä jonkinlainen internet-meemi? Samanlainen kuin käden ankkurointi. Minusta jos käden ankkurointi auttaa soittamisessa eikä siitä ole haittaa niin tottakai sitä voi käyttää. |  sympxgtr
01.12.2015 11:40:37 (muokattu 01.12.2015 11:46:14) | |
|
Krice: Mihin? Esimerkiksi Gilbert vetelee käsittääkseni 0.80 tortexilla menemään, eikä paljon tunnu haittaavan. Pikemminkin ässäkitaristit käyttävät ohutta kuin paksua plektraa, joten en tiedä mihin tuo paksumpi on parempi perustuu. Ehkä jonkinlainen internet-meemi? Samanlainen kuin käden ankkurointi. Minusta jos käden ankkurointi auttaa soittamisessa eikä siitä ole haittaa niin tottakai sitä voi käyttää.
Se auttaa käden jännityksen lievittämiseen, ts. jännitystä on ainakin omalla kohdallani helpompi kontrolloida, kun soittaa/treenna paksulla plektralla. Tottakai "oikeaa soittoa" harrastaa edelleen ohuella plektralla ala. Jazz3.
EDIT: Lisäyksenä vielä. Zed tuo sun tarina on suoraan kuin itseltäni. Olen aina ankkuroinut käden pikkurillillä tai useammalla sormella jonnekin tallan alapuolelle. Ei vaan perkule ota luonnistuakseen se käsi nyrkissä paahtaminen ja/tai edelleen on liian laiska opettelemaan tekniikkaa niin pitkälti uusiksi.
Ankkuroinnin huonoimpia puolia (omassa kädessä) on tuon 2-way slantingin vaikeus verrattuna siihen, jos käsi kelluisi nyrkissä kielillä. Eli kättä on ankkuroituna siis vaikeampi kallistella. | Zed
01.12.2015 12:11:43 (muokattu 01.12.2015 12:15:28) | |
|
sympxgtr: Ankkuroinnin huonoimpia puolia (omassa kädessä) on tuon 2-way slantingin vaikeus verrattuna siihen, jos käsi kelluisi nyrkissä kielillä. Eli kättä on ankkuroituna siis vaikeampi kallistella.
Jännä, minulla on täysin päinvastoin. Apinaotteella (nyrkki) en hahmota lainkaan plektran kallistussyvyyttä, enkä ylös päin pikatessa sitä, kuinka korkealle plektra nousee kieliltä. Puoliankkuroinnilla, eli edellisessä viestissä kuvailemallani tyylillä, sekin on paljon helpompaa. Eipä niin että asialla olisi merkitystä, mutta näyttää Ynkkäkin tukevan sormiaan pleksiin näppäillessään: https://youtu.be/ID25jRtl8tI?t=49 , ja hänen soitossaan tuo kalteva kulma on kuitenkin melko tärkeässä roolissa.
Elämäni on toisen kerroksen huoneisto, jonka avonaisesta ikkunasta heitellään huonoja CD-levyjä lumihankeen. | |
sympxgtr:
Muistelisin, että oon kuullu joskus jostain vastakkaista mielipidettä treenaamisen lopettamisesta. Eli siis, että kannattaa ainakin testata niitä vaikeimpiakin tempoja reenin loppuun. Eli tietenkään kovin pitkään, vaan muutaman kerran ehkä testiksi vetässä tjsp. Voi hyvinki olla, että muistan väärin. Pitääpä tsekata tuo video myöhemmin päivällä!
Mmhh okei! Jos satut löytään tästä jotain artikkelia tai lähdettä niin lueskelisin lisää mielelläni! Noi on nimittäin itsellänikin sellasta mututuntumalla järkeiltyä treenitapaa jolle ainoa vahvistus on toi Erkan video. Tavallaan käy järkeen, mutta ehdottomasti otan mielelläni lisää selvää vaihtoehtosistakin tavoista!
freakingenius: Vaikeuttaako teillä paksummalla plekulla vetäminen sweeppaamista? Huomasin jo että mulla JazzIII:sta 1,5mm:seen oli paljon vaikeampaa kun ei joustanut niin paljoa.
Ei! Itse soitan 2mm paksuisilla plektroilla tai JazzIII/JazzIIIXL:llä riippuen soittotatsista mitä soundia hakee. Veikkaan että plekunpitelytapa, pikkaustyyli, soiton tatsi jne. asiat vaikuttavat siihen, millasella plekulla millanenkin soitto on helpompaa joten tässä tuskin saa lineaarista riippuvuutta plekun paksuuden ja sweeppauksen helppouden välille.. Vrt. joskus vuosia sitten mnetissä oli myös keskustelu "Voiko kielisettiä ohentamalla soittaa nopeammin?" :DD Vastaus oli et joo tavallaan voi jos opettelee soittamaan nopeammin; voiko pikajuoksija juosta nopeammin parantamalla hyvistä kengistä vähän parempiin?
Zed: Itse olen alusta saakka rypenyt perustason ongelman kanssa, eli kuinka plektraa pidellään. Aluksi yritin tuota tuota "oikeana tekniikkana" usein mainostettua, Korhosen videosta havaittavaa käsi-punaisena-nyrkissä -tyyliä sekä käsi ilmassa leijuen, että rannetta tallaan/kieliin tukien. Ei tullut helvettiäkään, kun puuttui kiintopiste, josta pystyi päättelemään käden sijainnin kielillä. Vasta kun tajusin avata nyrkin, rentouttaa sormet, ja tukea ne kevyesti pleksiä vasten, aloin hallita soittoani suurin piirtein. Kyse ei siis ole varsinaisesta ankkuroinnista, sillä sormien päät/kynnet lepäävät pleksillä, ja liukuvat kädenliikkeiden mukaan.Ongelmana tässä vain on se, että paksummille kielille siirryttäessä ote muuttuu jonkin verran. Toisaalta jos soveltaa yleistä tekniikkaa tukea rannettaan paksuihin kieliin näppäillessä korkeita ääniä, muuttuu tukipiste niin ikään siirryttäessä mataliin ääniin.
Yhteenvetona äskeiseen, joudun muuttelemaan plektraotettani jonkin verran sen mukaan mitä soitan. Jos komppailen rennosti Hendrix-tyyliin, käden liike muuttuu suuremmaksi ja ponnahtelevammaksi. Jos taas yritän soittaa nopeampaa juoksutusta, säädän liikettä huomattavasti taloudellisemmaksi. Nopeat vaihtelut näiden välillä koen vaikeimmaksi.
Ehkäpä kokonaisuutena ongelmani kiteytyy siihen, että plektrasoitto on itselleni äärimmäisen epäluonteva tapa tuottaa ääntä, mikä johtunee osaltaan klassisesta taustastani. Silti moniin vaihtelevalla menestyksellä soveltamiini tekniikoihin plektrasoitto on välttämätöntä.
Mulla on ollut samat ongelmat todella pitkään (itsellänikin tausta klasarikitaralla aloittaneena, soitin sitä 5v. alkuun) mut tää pinsettiotteella plektran piteleminen on muodostunu siksi "the" tavaksi itselleni tylppäkärkisillä plekuilla. Teräväkärkisillä pidän Gilbert-otteella kulmassa plektraa jos tarvii soittaa hevisahausta mihin haluan sen tshuktshuk-sivuäänen plektraniskuihin kun plekun sivu hankaa kieltä atakissa. Tavallaan ton pinsettiotteen etuina itelleni on myös hybrid pikkauksen helppous; toi tapa on jotenkin lähimpänä sormisoittoasemaa ja tällä tavalla pystyy myös ottaa klasaritaustasta jotain soittoonsa irti.
Itelläkin muuttuu btw kanssa soittotyylistä riippuen vähän plekullasoittotapa, ja veikkaan et niin muuttuu aika monella. Funkkikomppia tai akustisella harjausta vaan soittaa aivan eri tavalla kuin The Facelessin biisejä tai sweeppisooloja, tiettyyn pisteeseen asti. Toki ylimääräinen liike on aina ylimääräistä liikettä, mut karkeasti ottaen näin. Itse en henk.koht. ymmärrä semmosta "täyttä ankkuroimattomuutta" millä tarkotan sitä, ettei käsi koskettaisi tallaan yhtään. Omaa pikkausta ainakin helpottaa hirveesti se et käsi lepää tallan päällä rennosti, puhumattakaan siitä miten se toimii kiintopisteenä pikkaukselle. |  Tonski
02.12.2015 21:08:57 (muokattu 02.12.2015 21:13:20) | |
|
Nonii! Kuvasin pikkupätkän ihan jonninjoutavaa kurailua puhtaasti demotakseni sitä, miten itse olen lähteny muuttamaan käden liikeratoja:
https://www.youtube.com/watch?v=vgDXSezO17w
Universal Mindin liruttelua siis; kattelin pikkaustyyliä Lumian etukamerasta soitellessani ja mietin et sama kuvata jotain nyt kun vielä muistaa. Sanon disclaimerina et pääasiallinen tarkotus ei oo kuulla tosta mitään ja ton kitaran intonaatiossa on vähän häikkää + pientä epävirettä nyt, mutta juuri ton pikkaustavan näkee mielestäni ihan ookoosti. Lopussa vielä vähän rautalangasta mallaamista sen suhteen miten ennen pikkasin vs. miten nyt tulee pikattua kuukauden uusimisen jälkeen. Tein hitusen isompaa liikettä plekukädellä et liikeradat näkis kunnolla, mut optimina noi jutut vois soittaa vähän pienemmälläkin.
Kiinnittämällä huomiota käden osaan ranne-kyynärtaive/kyynärpää näkee juuri sen, että tolla pronaatio-supinaatio-pyöröliikkeella on huomattava liike just käsivarren tässä osassa vs. ulnaari-radiaalideviaatiosuuntanen sivuttainen liike, missä jos sitä periaatteessa soittas puhtaasti noin, näkee, ettei käytännössä heilu ku pelkkä kämmen ranteesta etiäpäin (toki pikkaustavat on aina enemmän tai vähemmän hybrideja näistä joten oletan sisälukutaidosta sen verran et tää on melko karrikoitu esimerkki).
Jotakuinkin tämmöstä siis. Voin huoletta sanoa etten ole koskaan voinu pikata tuota introa noin ja sen, että näin hyvien lämmittelyjen jälkeen tuonkin soittaminen tuntuu oikeasti rennolta ts. ylimääräiset jännitteet loistavat hyvin pitkälle poissaolollaan. Pidemmissä vaikka 5-6 kielellä liikkuvissa jutuissa oon alkanu tehä silleen, että ranteen kääntämisen sijasta käsi ikään kuin "kelluu" hieman tallan päällä niin et noi käden kulmat voi enemmän tai vähemmän pitää optimina rennolle pikkaukselle. Ei siis niin, että ala-E:ltä soitettaessa pitkä skaalajuoksutus ylä-e:lle asti käsi on asemoitu staattiseen pisteeseen tallalla ja ranteen/käden kulma ja orientaatio vaihtelis, vaan kylmän viileesti tassua kohti ohuempia kieliä ja vice versa laskevissa juoksutuksissa kohti paksumpia kieliä.
Tämmöstä siis kuukauden jälkeen, innolla odotan miten plekun kontrolli lähtee tästä etenemään. Sen verran pitää sanoa reenimetodeista vielä, et aika paljon oon kattonu sarjoja ja pikannu jotain hurulurua tyyliin ihan duurimoodeja läpi siinä ohella ihan kasvattaakseni staminaa ja saadakseni käden tottumaan nopeemmin uuteen tapaan tuottaa liike. Katoin mm. Fringen kaikki tuottarit tässä aika lyhyellä aikajaksolla tuota tehden ja nopeahkosti alko huomata et vähä pidempään näitä taas jaksaa hinata :D
Edit:
Ainii se unohtu sanoa vielä tosta pätkästä.. Ihan puhtaat choket kävi tuossa likissä ennen intron kertausta eli kusin sen koska oon tymä mutta mietin että ykösellä sisään vaan äkkiä jotain että saa tämänkin joskus hoidettua niin whattafuck... :DD
Edit2:
https://www.youtube.com/watch?v=WisRx0IF-uc
Tuossa 2,5v vanha pätkä verrokkina; tossakin näkyy imo hieman suuntausta tohon pyöröliikepikkaukseen mutta toi sivuttaissuuntanen räime on selvemmin läsnä kuin mitä nykyään. | vvaltsu
02.12.2015 21:22:31 (muokattu 02.12.2015 21:31:08) | |
|
Krice: Mihin? Esimerkiksi Gilbert vetelee käsittääkseni 0.80 tortexilla menemään, eikä paljon tunnu haittaavan. Pikemminkin ässäkitaristit käyttävät ohutta kuin paksua plektraa, joten en tiedä mihin tuo paksumpi on parempi perustuu. Ehkä jonkinlainen internet-meemi? Samanlainen kuin käden ankkurointi. Minusta jos käden ankkurointi auttaa soittamisessa eikä siitä ole haittaa niin tottakai sitä voi käyttää.
.60 Tortex III, to be exact. Ja se auttaa tosiaan siihen käden rentouttamiseen, en osaa selittää miksi. Se myös helpottaa (minun mielestä) nopeata soittoa, koska kun plektra ei anna periksi, niin siinä on yksi muuttuja eliminoitu. Ja Gilbertkin soittaa ohuella plektralla puhtaasti soundisyistä. Muistaakseni jopa sanoi jossain haastattelussa, että noin ohuella plektralla soittaminen ei oo ihan niin helppoa, mut sen soundin takia se on sen arvoista.
E: Ja itse käytän tällä hetkellä 2mm Ultex Jazz III:a tai 2mm Ultex Sharpia, ihan päivästä kiinni että kumpi tuntuu paremmalta. Jos sais semmosen 2mm Ultex Jazz III XL:n, jossa ei ois sitä kohokuviota, niin se varmaan ois parasta tähän hätään. Mulla jostain syystä ärtyy toi etusormen sivu tosta kohokuviosta. Pitäs varmaan viilata se kohokuvio veke noista Jazz III:ista. Lisäks mulla pyörii jossain tuolla niitä normaalin paksuisia Jazz III XL:iä, pitääpä antaa niillekin vielä uusi mahdollisuus...
Fuck me, girls. And groupies. And boys: I'm not homo. - Remu Aaltonen | vvaltsu
06.12.2015 17:07:56 (muokattu 06.12.2015 17:08:27) | |
|
Toteanpahan nyt tähän vielä (muutaman hankalan likin outside pickingiksi suunniteltuani ja siten helpommaksi tehtyäni), että ei ole outside pickingin voittanutta. Se pitäisi lisätä peruskoulun oppimäärään.
Onko täällä ketään, jonka mielestä asia on päinvastoin? Petruccihan tuota insideä taitaa hyödyntää soitossaan, ja joku täällä taisi olla fani...
E: Sivuhuomiona: hioin 2mm Jazz III Ultexin tasaiseksi ja kaikki on hyvin.
Fuck me, girls. And groupies. And boys: I'm not homo. - Remu Aaltonen | |
vvaltsu: Toteanpahan nyt tähän vielä (muutaman hankalan likin outside pickingiksi suunniteltuani ja siten helpommaksi tehtyäni), että ei ole outside pickingin voittanutta. Se pitäisi lisätä peruskoulun oppimäärään.
Ihan yhtä hyvältä mulla tuntuu kumpi vaan, ei sitä yleensä huomioi. | Zed
07.12.2015 16:44:37 (muokattu 07.12.2015 17:39:20) | |
|
https://youtu.be/6CHyTfHdnuQ?t=633
Tällä videolla Troy Grady purkaa yhden Eric Johnsonin käyttämistä kikoista. Linkkaamassani kohdassa hän kertoo "leponäppäyksestä", jonka totesi "oikeaksi" tavaksi soittaa kyseinen kuvio. En ymmärrä lainkaan tuota teoriaa: miksi viidennen, eli sarjan viimeisen näppäyksen jälkeen täytyy tehdä tuo turha liike, jossa plektra pompautetaan seuraavaa kieltä vasten, minkä jälkeen hypätään takaisin alkuun ohuelle e-kielelle? Eikö siihen mene helvetisti ylimääräistä aikaa ja energiaa? Ehkä kymmenen vuoden päivittäisellä intensiivitreenillä oppisin soittamaan kuvion tuohon tempoon, mutta silloinkin joutuisin luultavasti sweeppaamaan g-kieleltä e-kielelle dempaten väliin jäävän b-kielen. Käyttääkö kukaan teistä tuollaista pikkaustapaa, ja jos, minkä takia?
Kyllähän mies tuossa videolla selittää, kuinka tämä tukinäppäilymäinen ilve pysäyttää liikkeen kätevästi, mutta tuntuisi että plektra olisi näppärämpää siirtää suoraan samoilla höyryillä e-kielelle.
Elämäni on toisen kerroksen huoneisto, jonka avonaisesta ikkunasta heitellään huonoja CD-levyjä lumihankeen. | |
Zed: https://youtu.be/6CHyTfHdnuQ?t=633
Tällä videolla Troy Grady purkaa yhden Eric Johnsonin käyttämistä kikoista. Linkkaamassani kohdassa hän kertoo "leponäppäyksestä", jonka totesi "oikeaksi" tavaksi soittaa kyseinen kuvio. En ymmärrä lainkaan tuota teoriaa: miksi viidennen, eli sarjan viimeisen näppäyksen jälkeen täytyy tehdä tuo turha liike, jossa plektra pompautetaan seuraavaa kieltä vasten, minkä jälkeen hypätään takaisin alkuun ohuelle e-kielelle? Eikö siihen mene helvetisti ylimääräistä aikaa ja energiaa? Ehkä kymmenen vuoden päivittäisellä intensiivitreenillä oppisin soittamaan kuvion tuohon tempoon, mutta silloinkin joutuisin luultavasti sweeppaamaan g-kieleltä e-kielelle dempaten väliin jäävän b-kielen. Käyttääkö kukaan teistä tuollaista pikkaustapaa, ja jos, minkä takia?
No nyt kyllä näyttää tosiaan ihmeelliseltä. :D Ei kyllä aukea tuo logiikka mullekaan millään tavalla. Jäsen Juzpe voi mahdollisesti tietää, mistä on kyse?
Fuck me, girls. And groupies. And boys: I'm not homo. - Remu Aaltonen | |
Zed: https://youtu.be/6CHyTfHdnuQ?t=633
Kyllähän mies tuossa videolla selittää, kuinka tämä tukinäppäilymäinen ilve pysäyttää liikkeen kätevästi, mutta tuntuisi että plektra olisi näppärämpää siirtää suoraan samoilla höyryillä e-kielelle.
Muistaakseni hän myös sanoi että tuo ilmenee vasta kovemmilla temmoilla? Sehän selittäisi että kyseessä ei ole mikään haluttu ilmiö (muistuttaa economy pickingiä, mutta "hypätään" kielen yli). Itse lähtisin samaa likkiä vetämään niin että eka nuotti pikattaisiin joka kerta eri suuntaan. Aloitetaan downstrokella, jatketaan alternativella ja vika eli viides (A) nuotti näin ollen myöskin downstrokella, koska pariton määrä. Sitten seuraava sekvenssi alkaa upstrokella, koska edellinen sekvenssi jäi alaspäin jne (eli nyt taas vika nuotti on upstroke jolloin on helppo alottaa sarja alusta downstrokella). Mulla ainakin toimii paremmin kuin tuo videon tekniikka, joka tuntuu pysäyttävän koko liikkeen. | Zed
09.12.2015 16:28:09 | |
|
Kun nämä Gradyn videot nyt tulivat puheeksi, tässä hän esittelee erilaisia tapojaan pikata: https://www.youtube.com/watch?v=2NHqRj_9QM8
Käsivarresta lähtevä pikkausliike tuntuu usein saavan kritiikkiä osakseen, mutta mainiosti näyttää toimivan vaihtoehtona tässä. Itsellenikin on huomattavasti luontevampaa saada nopea liike aikaiseksi hyödyntäen myös käsivartta, kun taas se tavallisesti suositeltava ranne-naulattu-runkoon -tyyppinen ratkaisu tuntuu täysin epänormaalilta, erikseen harjoiteltavalta tavalta.
Elämäni on toisen kerroksen huoneisto, jonka avonaisesta ikkunasta heitellään huonoja CD-levyjä lumihankeen. | |
Zed: Kun nämä Gradyn videot nyt tulivat puheeksi, tässä hän esittelee erilaisia tapojaan pikata: https://www.youtube.com/watch?v=2NHqRj_9QM8
Käsivarresta lähtevä pikkausliike tuntuu usein saavan kritiikkiä osakseen, mutta mainiosti näyttää toimivan vaihtoehtona tässä. Itsellenikin on huomattavasti luontevampaa saada nopea liike aikaiseksi hyödyntäen myös käsivartta, kun taas se tavallisesti suositeltava ranne-naulattu-runkoon -tyyppinen ratkaisu tuntuu täysin epänormaalilta, erikseen harjoiteltavalta tavalta.
Käyttihän (imperfekti koska nykytilanteesta ei mitään tietoa) Vinnie Moore ainakin koko käsivarren liikettä ihan menestyksekkäästi ja puhtaasti. Mullekin on kyllä luonnollisempi tapa pikata sikanopeasti liikuttamalla koko käsivartta, mutta siinä on sitten se homma, että se on pitemmän päälle aika rasittava tapa pikata, kun koko käsivarsi on jännittyneenä. Loppuu kestävyys aika äkkiä kesken. Sen lisäksi se on kohtuullisen epätarkka tapa pikata, etenkin jos kyseessä ei oo semmoset EVH-tyyliset tremolot yhdellä kielellä. Siksipä siis pyrin soittamaan vaan tuolla ranneliikkeellä. Lisäksi myös viehättää idea, että pärjää yhdellä pikkaustavalla kaikissa tilanteissa, mut se nyt on vaan semmoista omiin mielikuviin fakkiintumista.
Fuck me, girls. And groupies. And boys: I'm not homo. - Remu Aaltonen | |
Videon muodossa hieman päivitystä omaan tilanteeseen ja muutenki ajatuksia pikkauksesta. Hirviää turhautumista tää pikkaustekniikan muuttaminen/parantaminen on, mutta pikkuhiljaa alkaa näkyä jotain tuloksia.
Ensinnäkään tuskin koskaan on soittouralla tullut paneuduttua soittotekniikoihin niin paljoa, mitä nyt ja lamppuja on syttynyt uusien ja vanhojen ongelmien parantamiseen. Suuret kiitokset edelleen Troy Gradylle, jonka videot avas omat silmät ja anto nimen ja selityksen niille vittumaisille ongelmille, mille ei oo oikeen osannu tehdä ennen mitään.
Video on suht pitkä ja kerralla purkkiin vedetty, joten asia ei välttämättä ole mitä tiiveimmässä paketissa. Siinä yritän puolen välin jälkeen käydä lapusta läpi jotain juttuja, mitkä poiki itelle lisää sudenkuoppia ja avata niitä niin, että toiset onnistus mahdollisesti välttään samat ongelmat.
https://youtu.be/YkKRtxZljVI | |
sympxgtr: Videon muodossa hieman päivitystä omaan tilanteeseen ja muutenki ajatuksia pikkauksesta. Hirviää turhautumista tää pikkaustekniikan muuttaminen/parantaminen on, mutta pikkuhiljaa alkaa näkyä jotain tuloksia.
Ensinnäkään tuskin koskaan on soittouralla tullut paneuduttua soittotekniikoihin niin paljoa, mitä nyt ja lamppuja on syttynyt uusien ja vanhojen ongelmien parantamiseen. Suuret kiitokset edelleen Troy Gradylle, jonka videot avas omat silmät ja anto nimen ja selityksen niille vittumaisille ongelmille, mille ei oo oikeen osannu tehdä ennen mitään.
Video on suht pitkä ja kerralla purkkiin vedetty, joten asia ei välttämättä ole mitä tiiveimmässä paketissa. Siinä yritän puolen välin jälkeen käydä lapusta läpi jotain juttuja, mitkä poiki itelle lisää sudenkuoppia ja avata niitä niin, että toiset onnistus mahdollisesti välttään samat ongelmat.
https://youtu.be/YkKRtxZljVI
Jes huikeeta! Katoin viime yönä pari kertaa tuon läpi ja tänään varmaan tulee katottua jokunen kerta. Tällä videolla nyt älysin sen kiertoliikejutun (slantingin puutteen yhteydessä videon puolivälin jälkeen) mistä aiemmin oli puhetta. Ton uppikkauksen treenaus on ihan kylmä fakta, itsekin soitan/treenaan liikaa pikkausta aloittaen pääsääntösesti downpikkauksella... Tekis varmasti pikkaukselle ja aksentoinnille hyvää treenata uppikkauksella aloitus noin about yhtä vahvaksi.
Tosiaan näyttää näin jälkeenpäin katsottuna paljon väkivaltaisemmalta tuo vanha pikkaustapa verrattuna näihin uudempiin slanting-pentatonisiin juttuihin! Vaikka oot aina saanu tosi puhtaasti pikattua jutut ulos. Ite on kans alkanu kiinnittää nyt kroonista huomiota oikean käden jännitteisiin, sillä ennen soittaminen oli enemmän sitä että siellä niitä on ja antaa olla, niihin tottuu kunhan niitä ei ole ihan liikaa.. :D Nyt asenne on enemmän "niitä jännitteitä ei tarvii katella, jos soittaa riittävän taloudellisesti samat jutut ulos", joten kehonhallinta tulee uuteen arvoon. Hetki aina menee lihasmuistin ja motoriikan totuttamisessa uuteen; uuden, "oikean" asian oppiminen "väärin" opitun tilalle on aina hankalaa ja etenkin tämmösen ns. selkäytimestä lähtevän hienomotorisen liikkeen opettelu uudestaan eri kohdasta osaa olla sviddumaista puuhaa. Mm. staminatreeneissä oon huomannu et periaatteessa vois soittaa jotain treenistä pidempäänkin, mutkun ei ole tottunut siihen että liike tulee tällä uudella tavalla (omassa tapauksessani siis pronaatio/supinaatio-pyöröliikkeeseen nojaava pikkaus) niin käsi tuntuu väsähtävänkin nopeammin.. Mut yllättävän nopeasti on lähteny tottumaan tähän ja noi staminat sunmuut lähtee kehittymään ja sopeutumaan varmasti ajallaan uuteen, tehokkaampaan tapaan soittaa. Toivottavasti ei taas mee tän oman soittonsa kanssa perse edellä puuhun.. ehkä aika näyttää :D | |
Niinpä. Sitä kun on vuosia jännittäny, niin vaatii paljon työtä saada käsi kunnolla rennoksi.
Hyvin monet kitaralikit tuntuukin keskittyvän siihen, ettei ylälyönnillä alotettavia fraaseja joudu soittamaan. Esimerkkinä nyt vaikka just A-pentatoninen perusasemasta:
---------------------------------------------------------5----8----(5)------------------
----------------------------------------------5----8---------------------(8)----(5)-----
-----------------------------------5----7----------------------------------------------jne...
------------------------5---7------------------------------------------------------------
-------------5----7----------------------------------------------------------------------
--5----8---------------------------------------------------------------------------------
Tuosta jos lähtis kääntymään samantien alas (Kuten Oz Noy tässä videossa: https://youtu.be/SVLNCpUNTHA?t=93), niin pakko ajatella loppu likistä niin, että pikkaus lähtee ylöspäin (upslanting).
Tätähän sitä on ite ainakin aina vältellyt ja kehittänyt likit niin, ettei tuota ylöspäin lähtevää joudu soittamaan. Joko muuttanut homman osin legatoksi tai sitten soittanut sen niin, että plektra/käsi voi olla koko ajan downslanting-asennossa.
Eipä tuota koko hommaa ole osannut edes ajatella niin, että se olisi selkeytynyt. Petruccikin tais siinä kuuluisassa opetusvideossa asiasta jotain mainita. (Siis siinä mielessä, että joillekin se vaan on helppoa)
Miten oon homman nyt ymmärtänyt (edelleen suurin osa asioista on hyvin sekavaa ja oppimista on vielä todella paljon + mielipiteet voi hyvinkin muuttua taas matkan aikana moneen kertaan), niin kyse on vain siitä, että monet kitaristit eivät reenaa upslantingia (ite mukana). Varmasti osalla se tulee automaattisesti, tai reenin tuloksena.
Voin veikata, että parin kuukauden päästä sitä on paljon viisaampi, kun vaan jaksaa pitää reenin yllä. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
