Muusikoiden.net
05.12.2016
 

Kitarat: soittaminen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Summertime ja jazz-improvisointi
1
acceptyourself
19.05.2015 14:51:32
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Pitäisi oppia nopeasti improvisoimaan soolo Gershwinin Summertime -biisiin. Miten teen sen?
 
Sammo
19.05.2015 16:55:12
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

acceptyourself: Pitäisi oppia nopeasti improvisoimaan soolo Gershwinin Summertime -biisiin. Miten teen sen?
 
Riippuu varmaan siitä mitä sä osaat jo. Mikä sävellaji (oletan että eka sointu on Gm) ?
 
Eli onko blues tuttua? Jos on vedät G-mollipentatonisella (G Bb C D F) bluesina koko homman. A:n lisääminen edelliseen kuulostaa oikealta käytännössä kaikkiin sointuihin. Pahoissa paikoissa, esim. tahdit 6-8 ja 14 lisäät bluenoten, eli Db:n ja merkaat sillä että "jotain tapahtuu" ja olet messissä. Jos tuo onnistuu merkkaat Cm7:t lisäämällä asteikkoon Eb:n. D7:t voi merkata korottamalla F:n F#:ksi.
 
Fraseerauksesta: Summertime ei varsinaisesti ole blues mutta tuota voi ajatella kuitenkin samalla tavalla kysymys/vastauas meiningillä, eli koeta vetää ensimmäiseen neljään tahtiin joku koherentti fraasi ja toista seuraavaan neljään sama hieman varioiden. Jos joudut/saat vetää sooloa useamman sointukierron, voisi toisella kierrolla toimia oktaavisoitto Wes Montgomeryn tyyliin. Jos sen pitää kuulostaa jazzilta, venytykset kannattaa korvata liutuksilla.
 
Jos ylläoleva ei avautunut ollenkaan, kannattaa vetää vaan maksitäböllä G blyyssiä ja muistaa jättää myös vähän taukoja.
 
"With me, I play loud. It's right out there. My manhood is right on the table. Examine it, pick it up, if you will. There it is." - Nigel Tufnell, Guitar Player Oct. '84
qal
20.05.2015 10:51:40
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Sammo: ....Jos sen pitää kuulostaa jazzilta, venytykset kannattaa korvata liutuksilla. .
 
Ehdotonta allekirjoitusmateriaalia!
 
Nostalgy is not what it used to be
rrroope
20.05.2015 11:31:12
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jos sen pitää kuulostaa jazzilta, venytykset kannattaa korvata liutuksilla.
 
ei hitto! tässäkö se olikin? oon pitkään miettiny miks kaikki mun jazz-yritelmät kuulostaa liikaa bluesilta. kiitos!
 
acceptyourself
20.05.2015 11:50:02
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Sammo: Riippuu varmaan siitä mitä sä osaat jo. Mikä sävellaji (oletan että eka sointu on Gm) ?
 
Eli onko blues tuttua? Jos on vedät G-mollipentatonisella (G Bb C D F) bluesina koko homman. A:n lisääminen edelliseen kuulostaa oikealta käytännössä kaikkiin sointuihin. Pahoissa paikoissa, esim. tahdit 6-8 ja 14 lisäät bluenoten, eli Db:n ja merkaat sillä että "jotain tapahtuu" ja olet messissä. Jos tuo onnistuu merkkaat Cm7:t lisäämällä asteikkoon Eb:n. D7:t voi merkata korottamalla F:n F#:ksi.
 
Fraseerauksesta: Summertime ei varsinaisesti ole blues mutta tuota voi ajatella kuitenkin samalla tavalla kysymys/vastauas meiningillä, eli koeta vetää ensimmäiseen neljään tahtiin joku koherentti fraasi ja toista seuraavaan neljään sama hieman varioiden. Jos joudut/saat vetää sooloa useamman sointukierron, voisi toisella kierrolla toimia oktaavisoitto Wes Montgomeryn tyyliin. Jos sen pitää kuulostaa jazzilta, venytykset kannattaa korvata liutuksilla.
 
Jos ylläoleva ei avautunut ollenkaan, kannattaa vetää vaan maksitäböllä G blyyssiä ja muistaa jättää myös vähän taukoja.

 
Em6 - F#m6 jne. lähtee biisi. Eli E-mollipentatonista? Mites se meneekään?
 
mpekkanen
20.05.2015 12:53:26
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

acceptyourself: Eli E-mollipentatonista? Mites se meneekään?
 
E-mollipentatoninen on sama kuin pianon mustat koskettimet, mutta niitä jokaista säveltä on nostettava puolisävelaskel :)
Jos haluaa enemmän blues-asteikon, niin jättää sen Bb/A#-sävelen sinne. Silloin tosin asteikossa on 6 säveltä, mutta tämä on aika monesti bluesissa käytössä.
Toki bluesia voi soittaa monilla muillakin skaaloilla ja myös kitaran viritys vaikuttaa todella paljon siihen lopputulokseen.
 
Sammo
20.05.2015 13:00:26
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Heh, kiitti kannustuksesta ja rakentavasta kritiikistä kaverit! Kiva yrittää aina auttaa :)
 
acceptyourself: Em6 - F#m6 jne. lähtee biisi. Eli E-mollipentatonista? Mites se meneekään?
 
E-molli pena: E, G, A, B, D. E-Blues: E, G, A, A#/Bb, B, D.
E-molli heksationinen: E, F#, G, A, B, D
Heksatoninen A-mollin ja sen kavereiden päälle E, G, A, B, C ,D
 
PS. sisuuntuneena edellisille kokeilin guitalelellä äsken metronomin kanssa melko hitaaseen tempoon miten ite soittasin tuon päälle. Muutamassa kierrossa sain sinne E, A, C ja G melodiset mollit, E ja A dooriset, G duurin, E harmonisen mollin sekä nuo edellä mainitut penta- ja heksatoniset + edellisiin liittyvät arpeggioit ja muut leikit . En venyttänyt kertaakaan. Liutuksia käytin jonkin verran.
 
"With me, I play loud. It's right out there. My manhood is right on the table. Examine it, pick it up, if you will. There it is." - Nigel Tufnell, Guitar Player Oct. '84
qal
20.05.2015 13:38:22
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Sammo: Heh, kiitti kannustuksesta ja rakentavasta kritiikistä kaverit! Kiva yrittää aina auttaa :)
.

 
Näin siinä käy kun yksi lause irrotetaan asiayhteydestä... ;-)
 
Nostalgy is not what it used to be
baron
21.05.2015 07:13:26 (muokattu 21.05.2015 07:16:47)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kaksi vaihtoehtoa (mun pianomaikan mukaan:-) (Mä soitan D-mollissa)
 
1. Koko piisi läpi D-mollibluesasteikolla.
2. Sehän sisältää runsaasti II/V/I molliin (D-molli). kerran V/I G-molliin ja kerran II/V/I F-duuriin.
Molliin menevissä asteikot lokrinen - mixb2b6 - doorinen ja duuriin menevässä doorinen- miksolyydinen- jooninen.
 
Ja sitten voi sopivasti sekoittaa molempia ylläolevia!
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
Sammo
21.05.2015 09:37:55
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Lisää vielä omasta puolesta:
 
Jos aikaa on todella vähän (esim. valmista pitäisi olla kevätjuhlaesitykseen), munsta kannattaa opetella melodia todella hyvin ja soittaa omaan sooloon sitä koristelemalla pikkaisen. Esim. eka kierto normaalisti ja alarekisteristä ja sitten toinen kierto oktaaveilla. Menee luultavasti yleisöön paremmin kuin melodisen mollin moodit, veikkaisin.
 
Ja kannattaa myös ottaa jetenkin haltuun se sointukierto. Jos on saatavilla iPhone tai iPad niin kannattaa hommata iReal (ei maksa paljon) ja soittaa sen kanssa niin paljon kun suinkin ehtii:
http://irealpro.com/
 
"With me, I play loud. It's right out there. My manhood is right on the table. Examine it, pick it up, if you will. There it is." - Nigel Tufnell, Guitar Player Oct. '84
kimurantti1
22.05.2015 18:39:48 (muokattu 22.05.2015 18:48:36)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Sammo: Jos aikaa on todella vähän (esim. valmista pitäisi olla kevätjuhlaesitykseen), munsta kannattaa opetella melodia todella hyvin ja soittaa omaan sooloon sitä koristelemalla pikkaisen. Esim. eka kierto normaalisti ja alarekisteristä ja sitten toinen kierto oktaaveilla. Menee luultavasti yleisöön paremmin kuin melodisen mollin moodit, veikkaisin.
 
Tää on ketjun paras neuvo. Jos on aivan vasta-alkaja jazzissa, kuten ilmeisesti ketjun aloittaja, on melkeinpä turhaa ruveta kelaamaan moodeja tai edes soinnun säveliä, terssi-seiska-purkauksia tms. Jazz-sooloilu on kehittynyt juuri melodian varioinnista, siis mikäpä olisi loogisempi lähtökohta improvisoinnille. Melodiaa muunnellakseen ei tarvitse välttämättä osata kaikkia moodeja, sointuja sun muita otelaudalla läpikotaisin. Yllättävän vähän pitkälläkin olevat soittajat tuntuu tätä keinoa hyödyntävän, mikä on iso sääli. Vaikka melodian varioinnissa mentäisiin niin pitkälle, ettei alkuperäinen teema ole enää tunnistettavissa, tulee silti soitettua yleensä musikaalisempaa ja jotenkin biisiin liittyvää kamaa, jos ideat on edes löyhästi johdettu jo olemassa olevista aineksista. Mä itsekin vasta monen vuoden teoria/skaala/sointu-treenin jälkeen tajusin, kuinka paljon helpommalla improvisointiin ja "jazzin soundiin" pääsee käsiksi opettelemalla ja muuntelemalla biisien alkuperäisiä melodioita. Nykyään jos/kun oppilaan kanssa aletaan harjoittelemaan improvisointia (tyylissä kuin tyylissä, mutta ennen kaikkea jazzissa), olen lähtenyt tästä teeman varioinnista ja tuloksena on musiikkia huomattavan nopeasti, siinä missä pelkällä skaalasointuteoria -treenillä ei välttämättä ikinä opi soittamaan oikeasti musikaalisia juttuja. En missään nimessä tarkoita, että teoria-ajattelu ja teeman mukailu olisi jotenkin toisensa pois sulkevia juttuja - päin vastoin, ne tukevat toisiaan. Kuitenkin mun kokemuksen mukaan biisien melodiat, jotka jo itsessään ovat musiikkia, ovat huomattavasti helpompi lähtökohta improvisointiin. Myöskin, suurin osa melodioista on sävelletty sointujen äänille, ja näinpä "sointuihin reagointi" soolossa tulee melkeinpä kaupan päällisenä.
 
Piecemaker // "Practice cures most tone issues." -John Suhr
Zeeboo
26.05.2015 13:38:10
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Sammo: ... kannattaa opetella melodia todella hyvin ja soittaa omaan sooloon sitä koristelemalla pikkaisen...
 
Minulta myös ääni tälle!
Kun aloin haparoimaan jatsaahtavia sooloja, luulin että sinne sooloon on sitten soitettava kaikki mahdolliset moodit ja rakennettava kaikenmaailman common tone systeemit sun muuta. Biisit "osasin" niin, että pystyin komppaamaan ne varsin ok, mutta just yhtäkään melodiaa en ollut opetellut, nehän olivat pillimiesten hommia. Eipä ollut ihme, että tuppasi se musiikki unohtumaan sooloista...
 
Niin, mites se Joe Pass sanoikaan; jos et pysty laulamaan fraasejasi, ovat ne paskoja. Tai jotain sinnepäin. Vissiin tukee vähän myös tuota teema-ja-sen-muuntelu lähtökohtaa.
 
White men can't Monk
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti