Muusikoiden.net
10.12.2016
OGRE | Klikkaa tästä lisätietoa ja jälleenmyyjät 

Kitarat: soittaminen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Vibratalla ja sen käyttö
1
JSA
02.04.2015 13:52:15
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Pohdiskelin vibran käyttöön liittyviä ominaisuuksia tekisestä näkökulmasta sekä soittotekniikkanäkökulmasta. Itsellä on kokemusta oikeastaan vain Strato tyylisestä tallasta.
 
Mitä mieltä olette kuinka eri tyyppiset vibratallat sopivat minkäkin tyyliseen musaan teknisten ja soittoteknisten ominaisuuksien suhteen? Onko näissä käytännössä mitään eroa? Vibratalla kuin vibratalla, kunhan toimii ja pysyy vireessä.
 
Kuinka paljon valintaan vaikuttaa tyyliseikat?
Mikä vibra on tästä näkökulmasta sopiva mihinkäkin genreen? Harvemmin näkee jazz miehillä Floikkaa jne.
 
Mielipiteitä tästä on varmaan suuntaan ja toiseen. Kiinnostaisi kuulla näkemyksiä aiheesta. Kiitokset.
 
tender.insanity
02.04.2015 14:10:47
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

JSA: Harvemmin näkee jazz miehillä Floikkaa jne.
 
http://vignette2.wikia.nocookie.net … g/revision/latest?cb=20090514085837
 
hallu
02.04.2015 15:03:33
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mun mielestä kelluva tremolo tai vaikkapa floikka, sopii kyllä kaikkeen soittamiseen jos haluaa. Lukollinen floikka on kai jokseenkin kehittynein tremolosysteemi jota on onnistuttu kehittämään. Jos haluaa temppuilla sen tremolon kanssa vaikkapa sukellella niin lukolliset kelluvat systeemit lienee parhaimpia siihen.
 
Itse käyttelen tremoloa sangen maltillisesti ja mun käyttöön kävisi käytännössä mikä tahansa markkinoilla olevista. Modernit ratkaisut ovat hiukan toimintavarmempia, siis säilyttävät vireen vähän paremmin. Mutta kyllä muutkin kelpaa, mikä nyt kitarassa sattuu olemaan.
 
Olisipa jo kevät
73nd3r
02.04.2015 15:17:44
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Fenderin perustremolo(i)lla on tietty käyttötarkoitus, jolla on taustansa niiden suunnitteluajassa; lievä vibraefekti tyyliin Shadows tai surf. (Buddy Holly ei tainnut vielä tarvita kampea lainkaan.)
 
Siinä vaiheessa kun toi heavy rock alkoi kehittyä, niin designia piti muutella; divebomb ei tolla oikein kunnolla suju. Ja tämä on tietysti yleistystä; kyllähän noi EVH:t, Vait yms. teki melkoisia temppuja tremololla. Ja Jimikin kai taivutti kampea, että sai tremololle enemmän liikevaraa. Mutta Fender kumminkin yritti parillakin eri tremoloversiolla, ja lukkosatuloilla.
 
Evoluutiotrempat, Floikat ja Edget liittyy (edelleen vahvasti yleistäen) sitten tonne tiluttelumusiikkiin.
 
Bigsbyn tremolot liittyi aikaisemmin vahvasti perinteiseen musaan, mutta lievästi näyttää että niitä laitetaan nyt kaikenlaisiin kitaroihin Teleistä alkaen.
 
RaskasMielinen
02.04.2015 21:33:20
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

hallu: Mun mielestä kelluva tremolo tai vaikkapa floikka, sopii kyllä kaikkeen soittamiseen jos haluaa. Lukollinen floikka on kai jokseenkin kehittynein tremolosysteemi jota on onnistuttu kehittämään. Jos haluaa temppuilla sen tremolon kanssa vaikkapa sukellella niin lukolliset kelluvat systeemit lienee parhaimpia siihen.
 
Itse käyttelen tremoloa sangen maltillisesti ja mun käyttöön kävisi käytännössä mikä tahansa markkinoilla olevista. Modernit ratkaisut ovat hiukan toimintavarmempia, siis säilyttävät vireen vähän paremmin. Mutta kyllä muutkin kelpaa, mikä nyt kitarassa sattuu olemaan.

 
Tämän voisin allekirjoittaa. Itsekin käytän maltillisesti. Kyllä mun mielestäni kelluva sopii parhaiten myös printeisempään menoon, silloin kun sellaista harrastan. Mieluiten mahdollisimman lyhyellä kammella, jotta sen saa kämmenen pohjaan. Originaali floikka on hyvä mutta omaan makuuni liian korkea (helposti tiellä). Mulla on yhdessä Mayonesissa Schallerin matala floikka ja se on aika lailla täydellinen. Yhdessä Ibanezissa mulla oli Lo-Pro Edge ja siitä pidin myös. Pidän myös mun Parkerin (Fly Deluxe) tremolosta, koska se on matala, herkkyyttä saa säädettyä availematta mitään ja niin ikään mitään availematta saa valittua kelluvan ja bend down only -asennon välillä (mihin se kannattaa aina lukita viritettäessä ja etenkin virettä vaihdellessa). Lisäksi hyvässä tremolossa on paikalleen painettava kampi, ei kierrettävä. Parkerin tremolosta löytyy tuokin ominaisuus. Joo Parkerin tremolo on täydellinen. Vielä kun siihen saisi lyhyemmän ja vähän matalamman kammen. Tietoa löytyykö alkuperäisenä vaihtopalikkana tai jonakin tarvikeosana? Jos ei, niin tarvinnee ostaa alkuperäinen jostain ja modata siitä:)
 
Ianuarius
02.04.2015 23:32:44
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Omassa PRS:ssä oleva talla ei kyllä pidä virettä yhtään. :D
 
Aattelin että ihan hauska tuommonen, ku sillä voi kuitenki jotaki tehä, mutta jos siihen erehtyy koskeen, niin ei tarvi ainakaan puhtaita säveliä sen jälkeen soitella.
 
The secret to creativity is knowing how to hide your sources. -Albert Einstein
Huikki
04.04.2015 11:33:01
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ianuarius: Omassa PRS:ssä oleva talla ei kyllä pidä virettä yhtään. :D
 
Aattelin että ihan hauska tuommonen, ku sillä voi kuitenki jotaki tehä, mutta jos siihen erehtyy koskeen, niin ei tarvi ainakaan puhtaita säveliä sen jälkeen soitella.

 
Mitä suurimmalla todennäköisyydellä vika ei ole tallassa, vaan satulassa.
Täällä tuntuu monet käyttävän Fender-tyyyliin sanaa tremolo vibrasta. Vaikka Fender nimesikin tremolon ja vibraaton nurinkurin, on vibraato kuitenkin oikeampi ilmaus tuolle efektille. Tremolohan tarkoittaa "äänen pätkimistä" ja vibraato sävelkorkeuden vaihtelua.
 
JSA
04.04.2015 16:08:13 (muokattu 04.04.2015 16:12:39)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

73nd3r: Bigsbyn tremolot liittyi aikaisemmin vahvasti perinteiseen musaan, mutta lievästi näyttää että niitä laitetaan nyt kaikenlaisiin kitaroihin Teleistä alkaen.
 
Sama huomio. Kyse liene siitä että koko tekninen rakenne on kannen ulkopuolella ja näin suht helppo asentaa. Taitaa olla tune o matic tyypinen vibra vielä yksinkertaisempi asennettava mutta näiden toiminta ei ole ymmärtääkseni kehuja kovin paljon kerännyt.
 
Onko tullut vastaan kelluvan tallan kanssa soittotekniikkaan liityviä rajoitteita? Muistan jonkun joskus maininneen siitä, että tallan kohdalta kämmensyrjällä kielten demppaaminen ei oikein onnistu kun vire menee samalla. Bigsby tyylisten ja vain toiseen suuntaan toimivien/säädettyjen (bend down) tallojen kanssa tämä ei taida olla ongelma.
 
Kuinka muuten hoidatte virekuviot vibran kanssa? Kitaroiden lukumäärä sen mukaan mitä tarvitaan? Tarkoitan sitä että normivireestä poikkeavat viritykset session/keikan aikana eri biiseissä ei yhdellä kitaralla hoidu ainakaan helposti. Vai onko löytynynyt sellainen vibrarakenne millä kaikki temput hoituu?
 
73nd3r
04.04.2015 20:47:50
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Huikki: Mitä suurimmalla todennäköisyydellä vika ei ole tallassa, vaan satulassa.
Aattelin vastata tuohon PRS-juttuun samaan tapaan; jos vire ei pysy niin säädöt on pielessä. Voi olla satula, mutta yleisohjeeksi että koko säätö uusiksi.
 
hallu
04.04.2015 22:33:47
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

JSA: Sama huomio. Kyse liene siitä että koko tekninen rakenne on kannen ulkopuolella ja näin suht helppo asentaa. Taitaa olla tune o matic tyypinen vibra vielä yksinkertaisempi asennettava mutta näiden toiminta ei ole ymmärtääkseni kehuja kovin paljon kerännyt.
 
Onko tullut vastaan kelluvan tallan kanssa soittotekniikkaan liityviä rajoitteita? Muistan jonkun joskus maininneen siitä, että tallan kohdalta kämmensyrjällä kielten demppaaminen ei oikein onnistu kun vire menee samalla. Bigsby tyylisten ja vain toiseen suuntaan toimivien/säädettyjen (bend down) tallojen kanssa tämä ei taida olla ongelma.
 
Kuinka muuten hoidatte virekuviot vibran kanssa? Kitaroiden lukumäärä sen mukaan mitä tarvitaan? Tarkoitan sitä että normivireestä poikkeavat viritykset session/keikan aikana eri biiseissä ei yhdellä kitaralla hoidu ainakaan helposti. Vai onko löytynynyt sellainen vibrarakenne millä kaikki temput hoituu?

 
No mulla on tosi helppoa, koska käytän vain yhtä virettä. En ole koskaan oppinut käyttämään muuta. Virehomman hoidan siten että pidän satulan liukkaana ja satulaurat puhtaana ja riittävän väljinä niin vire pysyy aivan riittävän hyvin. Oikeastaan tuota paremmin vire pysyy enää lukkosatulahässäkässä, mutta sellaista en ole koskaan käyttänyt.
 
Mitä taas vibran soitettavuuteen tulee, niin mulla on eniten kokemusta Fenderin vintagetremolosta sekä wilkinsonin kelluvasta tremolosta, joista jälkimmäinen on herkempi ja miellyttävämpi käyttää, mutta ensimmäinen enemmän cool:-). Bigsbyä olen vaan kokeillut joten en siitä osaa sanoa oikein juuta enkä jaata. Kuulun kuitenkin sellaiseen koulukuntaan soittajana, että mukaudun soittimeen enkä odota soittimen mukautuvan soittotapaani jolloin en ole pitänyt minkäälaisena ongelmana säätää soittotatsiani soittimen vaatimusten mukaiseksi ja se myös on mielestäni rikastuttanut ilmaisuani. Kaikkein antoisinta on mielestäni ollut tutkia minkälaisia mahdollisuuksia soitin soittooni tarjoaa sen sijaan, että etsisin siitä "vikoja". Toki perusjutut pitää olla kunnossa.
 
Olisipa jo kevät
Groke
08.04.2015 17:03:26
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Eddie Van Halen on ymmärtääkseni soittanut *lähes* pelkästään kitaroilla, joiden floikka - ja sitä ennen Fenderin tms. talla - on asetettu dive-onlyksi. Jolloin kampi siis liikkuu vain alas mikkejä kohti. Ei hänen soittoaan kuitenkaan kovinkaan rajoittuneeksi ole tavattu moittia.
Itse tallahan on noissa tietenkin täysin identtinen kelluvan floikan kanssa. Eli vain sen asennustapa on hieman erilainen. Eli dive-onlyssa on tavalla tai toisella estetty kampeaminen ylöspäin. Van Halenin tapauksessa kait likimain aina niin, että lepotilassaan talla lepää kitaran kantta vasten (jouset vetävät sen sitä vasten). Eräs vaihtoehtoinen tapa on tälläinen simppeli stoppari: http://www.floydrose.com/catalog/extras/tremolo-stops
 
Dive-onlyssa on sekä etuja (stabiilius, kätsympi vireen vaihto varsinkin alempaan vireeseen, voi käyttää D-Tunaa), että myöskin haittoja (flutterit yms. temput eivät luonnollisestikaan onnistu, kammella ei voi nostaa virettä vibratoa tehdessään yms.).
Vapaasti kelluvalla tallalla esim. yhtä kieltä venytettäessä muiden vire ainakin pikkuisen elää. Steve Vai käyttää ainakin osassa kitaroistaan säädettäviä "iskareita", jotka laittavat hieman vastaan aina ylöspäin kammetessa. Eli "melkein vapaasti kelluva talla": http://joe.emenaker.com/TremStabilizers/Backstop.html
 

 
Eddien 80-luvulla käyttämissä Steinbergereissä ja sittemmin joissain customoiduissa Wolfgangeissakin on sellainen kelluva talla, joka pitää kielten välisen suhteellisen vireen myös kampeamisen aikana. Kuulostaa siksi hieman "slidemaisemmalta" tai jopa "syntikkamaisemmalta", kuin muut kelluvat tallat (Floyd Rose, Bigsby, Fender, Ibanez Edge...).
 
Tässä esimerkki 80-luvulta, Van Halenin (tai joidenkin mielestä "Van Hagarin"...) albumilta 5150: Get Up - https://www.youtube.com/watch?v=2_a8jtWVTtU. Kitarana oli ilmeisestikin lavaton Steinberger GL2T. Tai ainakin jotain sinnepäin sen nimi oli. :-p
 
Toinen erikoisuus tuossa samaisessa tallassa (TransTrem) on se, että kelluvan tilan lisäksi on myös muutama ei-kelluva tila, joissa vire on alempi/ylempi. Olikohan kaksi vaihtoehtoa molempiin suuntiin. Tässä tuosta toiminteesta esimerkki, samaiselta albumilta: Summer Nights - https://www.youtube.com/watch?v=lPUb4Wsi9kI
Taisi olla niin, että introssa ja myöhemmässä vastaavankaltaisessa kohdassa on ylempi G-tasavire, muutoin vakiovire E (kelluva talla), paitsi soolossa D tasavire. Noiden välillä siis vaihdettiin lennossa, livenäkin.
 

 

 
Albumeilla Eddie on käyttänyt aika monia vireitä perinteisten dive-onlyksi säädettyjen floikkakitaroidensakin kanssa. Eli ne normaalit F, E, Eb, Drop D ja Drop Db, sekä muutamia varsin erikoisiakin kertaluonteisia kokeiluja.
 
Esim. muutoin E-tasavire, paitsi että paksuin kieli dropattu E:stä 7 puolisävelaskeleen verran alas A:aan saakka. Edelleen tuolta samalta albumilta, kappale Good Enough: https://www.youtube.com/watch?v=3kfYWPquNMc
Toinen vastaava on muutoin F-tasavire, paitsi että paksuin kieli on dropattu F:stä 6 puolisävelaskeleen verran alas B:een saakka. Uusimmalta studioalbumilta kappale As Is: https://www.youtube.com/watch?v=PPbZEEZme6Y
 
Lisäksi Eddiellä on muutamia muitakin vireitä ollut. Esim. Drop D niin, että se onkin ollut pelkästään kitaran ohuin kieli, joka on dropattu E:stä alas D:een (Apolitical Blues).
Yleisin vire Eddiellä kait kuitenkin lienee (kun huomioidaan koko ura) E-tasavire ja sitten Eb, sekä niiden perinteiset droppiversiot (paksuin kieli laskettu 2 puolisävelaskelta).
 

 

 
Steve Vai:sta tuli vielä mieleen, että hänhän soittaa tässä "floikkakitarallaan" (tallana Ibanez Edge) poikkeuksellisesti Drop C-vireessä ja vieläpä slide sormessa. Varsin kaukana plyyssistä kuitenkin ollaan kappaleessa Bad Horsie - https://www.youtube.com/watch?v=h5BrE1Pi5cU
 
D'oh!
JSA
20.04.2015 09:17:36
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kiitos Groke hyvistä esimerkeistä.
En ole aiemmin tuohon Steinbergin TransTrem tallaan törmännytkään.
 
Mitä mieltä olette, tämä talla näyttää tarjoavan kaikenlaista vapautta soittajalle mutta taitaa olla aika harvinainen. Mikä mahtaa olla syynä?
 
Onko tuo tarjolla vain Steinbergin soittimissa vai myös muilla valmistajilla?
 
JSA
24.04.2015 08:58:08 (muokattu 24.04.2015 08:58:37)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Keskusteluissa olen saanut vibratalloista hyvin toisistaan poikkeavia mielipiteitä. Mitäs mieltä olette, mitkä ominaisuudet tallassa ovat kaikista tärkeimmät?
 
Tärkein luonnollisesti on vireen pysyminen mutta sen lisäksi?
Esim vaikka: kelluva, säädön helppous, lukittavissa kiinteäksi, kielten vaihdon nopeus, cool vaikutelma, ulkoisen olemuksen sopivuus johonkin genreen, hinta... jotain muuta?
 
hallu
25.04.2015 08:40:06
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

JSA: Kiitos Groke hyvistä esimerkeistä.
En ole aiemmin tuohon Steinbergin TransTrem tallaan törmännytkään.
 
Mitä mieltä olette, tämä talla näyttää tarjoavan kaikenlaista vapautta soittajalle mutta taitaa olla aika harvinainen. Mikä mahtaa olla syynä?
 
Onko tuo tarjolla vain Steinbergin soittimissa vai myös muilla valmistajilla?

 
No minä en tiedä käytetäänkö tuota muissa soittimissa, mutta Steinbergerithän ovat kaiketi varsin hyviä kitaroita ja bassoja ja muista, että -80 luvulla ne lavattomat Steinbergerit oli tosi kalliita myös.
 
Veikkaan, että tuon tremolotyypin suosioon vaikuttaa mahdolliset lisenssiehdot kun sen patenttihan on varmaan Steinbergerillä (eli Gibsonilla nykyisin). Ehkä vielä tärkeämpi syy on tuon tremolon vaatimat routtaukset. Se on aika iso tremolo ja katselin netistä kuvia niistä routtauksista niin sitten kun ne on kairattu, niin eipä sillä sitten enää muuta tee kuin laittaa juuri tuon tremolon. Toisaalta isot routtaukset floikkakin vaatii. Kolmas syy voi olla se että Steinberg maksoi väärille artisteille sen käyttämisestä (Van Halvenin käsissä näin tuon kepin jossakin kasarin livetaltioinnissa, mutta eipä juuri muualla kun se teki diilin Peaveyn tai Musarin kanssa) ja muutenkin nuo Steinbergerit kaheksankytluvulla keikkui lähinnä kevyempien viihdetaiteilijoiden käsissä siis popparit käyttivät sitä kun taas jälkeenpäin suurimpaan suosioon päätyivät hevitiluttajien yhteistyökumppanit eli olisi pitänyt Steinbergerinkin kaivaa kiltisti kuvetta ja pistää joku sukkahousuihin sonnistautunut pitkätukka heilumaan kitaransa kanssa;-).
 
Olisipa jo kevät
hallu
25.04.2015 08:46:40
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

JSA: Keskusteluissa olen saanut vibratalloista hyvin toisistaan poikkeavia mielipiteitä. Mitäs mieltä olette, mitkä ominaisuudet tallassa ovat kaikista tärkeimmät?
 
Tärkein luonnollisesti on vireen pysyminen mutta sen lisäksi?
Esim vaikka: kelluva, säädön helppous, lukittavissa kiinteäksi, kielten vaihdon nopeus, cool vaikutelma, ulkoisen olemuksen sopivuus johonkin genreen, hinta... jotain muuta?

 
Eikös tämä ole kysymys, mikä sinun pitäisi esittää itsellesi. Mitä vastaat? vireenpitävyydestä kuitenkin sen verran, että kaikki saa pitämään virettä ihan hyvin kun tietää konstit. Rajuihin kampitemppuihin ei kuitenkaan perinteiset tremolot oikein käy tai ei käy ainakaan hyvin.
 
Modernit ratkaisut ovat laadullisesti parhaita, mutta mieti mikä sinulle on tärkeää äärimmäinen kontrollointi vai dynaaminen vuorovaikutus soittimesi kanssa? huomaa, että ripaus arvaamattomuutta tuo lisää jännitettä ja vaarallisia tilanteita ja tekee sinustakin mielenkiintoisemman;-).
 
Olisipa jo kevät
JSA
30.04.2015 09:23:39
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

hallu: Eikös tämä ole kysymys, mikä sinun pitäisi esittää itsellesi. Mitä vastaat?
 
Jep. Juuri näin. Ainoa ongelma on että silloin saan sellaisen vastauksen kun itse haluan kuulla. Jotta tajuntaa voi laajentaa siihen erinomainen lääke on keskustelu ja toisten mielipiteiden kuuntelu.
 
Otetaan hieman taustaa tähän sen verran että kysymykseni aukeaa oikeaan kontekstiin. Rakentelen ja virittelen soittimia harrastuksekseni. Olen tehnyt sitä jo reilut kymmenen vuotta. Kitaroita ja bassoja on valmistunut parikymmentä kappaletta. Vibrat alkoivat todenteolla kinnostaa vasta äskettäin kun asensin Floikan. Aiemmat kokemukset ovat melkoisen vaatimattomat ja liittyivät pelkästään perinteiseen Fenderin. Tästä syystä kiinnostaa kokeneempien sottajien näkemykset ko tallojen ominaisuuksista ja niiden tärkeydestä.
 
Toivottavasti avautui hieman tarkemmin.
Kiitokset vastauksistanne.
 
hallu
30.04.2015 15:35:02
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

JSA: Jep. Juuri näin. Ainoa ongelma on että silloin saan sellaisen vastauksen kun itse haluan kuulla. Jotta tajuntaa voi laajentaa siihen erinomainen lääke on keskustelu ja toisten mielipiteiden kuuntelu.
 
Otetaan hieman taustaa tähän sen verran että kysymykseni aukeaa oikeaan kontekstiin. Rakentelen ja virittelen soittimia harrastuksekseni. Olen tehnyt sitä jo reilut kymmenen vuotta. Kitaroita ja bassoja on valmistunut parikymmentä kappaletta. Vibrat alkoivat todenteolla kinnostaa vasta äskettäin kun asensin Floikan. Aiemmat kokemukset ovat melkoisen vaatimattomat ja liittyivät pelkästään perinteiseen Fenderin. Tästä syystä kiinnostaa kokeneempien sottajien näkemykset ko tallojen ominaisuuksista ja niiden tärkeydestä.
 
Toivottavasti avautui hieman tarkemmin.
Kiitokset vastauksistanne.

 
Ääääh... jäbä tietää jo kaiken ja me täällä vastaillaan kuin aloittelijalle:-), olisit sanonut. No nyt ymmärrän kysymyksesi paremmin, mutta en ole ehkä itse täysin oikea ihminen siihen vastaamaan.
 
No itse pärjään hyvin ilman tremoloakin, mutta parissa kitarassani sellainen on. Stratossa vintage tyyppinen kuusiruuvinen tremolo joka on tällä hetkellä säädetty ihan vähän kellumaan lähes kannessa. Ja toinen on Wilkinsonin kelluva tremolo ja siinä kitarassa (Carvin DC400T) on myös lukittavat virittimet ja krafiittisatula. Kuten jo totesin, niin modernimpi Carvinin ratkaisu on kaikilla rationaalisilla kriteereillä parempi ja miellyttävämpi käyttää ja toimintavarmempi. Fenderin tremolo on tarkempi säätää ja oikukkaampi ja jähmeämpi käyttää, mutta sen saa ihan hyvin pitämään vireen, mutta en osaa oikein kuvitella stratoa ilman sitä.
 
Teknisesti mielestäni tärkeimmät ominaisuudet tremolossa ja etenkin kelluvassa on se, että kuinka tarkasti se palauttaa siihen alkuasentoon (ja vireeseen) ja sitten satulan pitää olla riittävän liukas ja kammen pitää olla riittävän jämäkkä (eli ei notku ja taipuile väännettäessä) ja istahtaa tukevasti paikoilleen (eli ei hölsky kolossaan ja fenderin tremolo nojaa tukevasti kierrettä vasten). Nämä huomiot siis oman kokemuksen pohjalta noista omista kitaroistani.
 
Olisipa jo kevät
JSA
04.05.2015 09:05:02
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Sorry jos hämäsin. Ei ollut tarkoitus.
 
Onko ollut unelmissa käyttää dropattua ja tasavireistä tms vastaavaa kombinaatiota lennosta vaihtaen? Tämä taitaa olla lähes mahdoton yhtälö kelluvalla tallalla ja eipä ole tullut vastaan periteisempääkään.
 
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti