Muusikoiden.net
11.12.2016
 

Kitarat: soittaminen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Moodit
1 2
SIMBAA
14.12.2014 13:24:41
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kaipaisin vähän apua näiden moodien käytössä. Olen nyt kuukauden ajan etsinyt tietoa näistä netissä, mutta en ole saanut kunnollista kokonaiskuvaa niistä, enkä vielä osaa niitä sooloissa käyttääkkään. Voisiko joku selittää teorian niiden pohjalla ja kuinka niitä voin käyttää? Kiitos jo etukäteen
 
Arkka
14.12.2014 14:46:12 (muokattu 14.12.2014 15:07:13)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Millasta musaa soitat?
 
Yksinkertaisimmillaan pääset liikkeelle siitä, että soitat samalla asteikolla, jolla pohja menee.
 
Jos oot soittanut tähän asti vaikkapa em-biisissä em-asteikolla, niin aivan samalla tapaa voit soittaa e-fryygistä pohjaan joka menee e-fryygisessä.
 
Sit voit toki sekoittaa pakkaa sen mitä tausta antaa myöden, josta päästäänkin seuraavaan..
 
Jos puhut esim. duuriasteikon moodeista (jooninen, doorinen jne), niin suosittelen ihan ekana hahmottamaan niiden rakenne- ja fiiliserot. Tähän mun mielestä hyvä konsti on tehdä joka moodissa biisi. Tai hakemalla sopiva taustanauha ja improvisoiden kaikenlaista (taustanauhan avulla sulla on perussävel hyvin hahmotettuna jolloin hahmotat moodin fiiliksen helpommin).
 
Vertailu onnistunee todennäköisesti luontevasti kun vertaat jokaista moodia "tavalliseen" duuriasteikkoon (jooninen) ja luonnolliseen molliin (aiolinen) (tai vaikka vaan toiseenkin, meikä vertaa kaikkea molliin koska se on mulle luonnollisin asteikko). Eli mietit miten fryyginen eroaa luonnollisesta mollista paperilla/otelaudalla ja miltä se ero kuulostaa.
 
Jos oot jazz-miehiä, niin moodiajattelusta jazz-sooloissa saa kertoa joku muu, koska en osaa :)
 
Meikä käytännössä ajattelee asteikkoa, jossa pohja menee, sointuja ja niiden laajentamista. Ajattelutapoja on siis monia, lopputulos on usein silti sama.
 
e: Niin ja siis unohtu selittää se mikä on moodi, jos se ei ole tuttu. Asteikon moodi tarkoittaa sitä, että otat asteikon ja vaihdat perussävelen paikan. C-duuriasteikko on "cdefgah", jossa c on perussävel, mutta jos muodostatkin asteikon toisesta sävelestä lähtien, eli "defgahc", on kyse duuriasteikon toisesta moodista, tässä tapauksessa d-doorinen.
 
Eli osataksesi kaikki duuriasteikon moodit nimeltä, sun pitää muistaa kaksi asiaa:
1) duuriasteikko
2) tämä rimpsu: "jooninen, doorinen, fryyginen, lyydinen, miksolyydinen, aiolinen, lokrinen"
 
SIMBAA
14.12.2014 20:12:10
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Eli tuo esimerkki D doorinen on sama kuin Cduuri asteikko mutta se soitetaan d pohjasävelenä. Onko sitten esim E doorinen D duuriasteikko soitettuna e:stä?
 
Arkka
14.12.2014 22:10:06
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

SIMBAA: Eli tuo esimerkki D doorinen on sama kuin Cduuri asteikko mutta se soitetaan d pohjasävelenä. Onko sitten esim E doorinen D duuriasteikko soitettuna e:stä?
 
Juuri näin.
 
power of tower
15.12.2014 01:56:34
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jos teorian kannalta haluaa lähestyä asioita, niin kannattaa muuttaa asteikot/moodit aina numeroiksi (eli siis intervalleiksi). Näin selviää, minkälaisen soinnun päälle mikäkin moodi tai asteikko käy, ja mitä jänniä tai vähemmän jänniä ääniä kussakin moodissa on perus kolmi- tai nelisoinnun lisäksi.
 
tähän tyyliin:
normaali duuriasteikko: 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7
doorinen: 1, 2, b3, 4, 5, 6, b7
fryyginen: 1,b2, b3, 4, 5, b6, b7
lyydinen: 1, 2, 3, #4, 5, 6, 7
miksolyydinen: 1, 2, 3, 4, 5, 6, b7
aiolinen (luonnollinen molli): 1, 2, b3, 4, 5, b6, b7
lokrinen 1, b2, b3, 4, b5, b6, b7
 
Mr Fastfingerilta tuli jokunen vuosi sitten tällainen tutoriaali/flashpeli, jonka avulla saa tuntumaa siihen, miltä duuriasteikon moodit kuulostavat intsrumentaalirock-tyylisessä soitannassa:
 
http://www.guitarshredshow.com/main.html
 
SIMBAA
15.12.2014 11:26:24
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Eli jos vaikka Bluessi menee a:sta ja siihen soittaa soolon, jossa hyödyntää mixolyydistä moodia soittaa A:duuri asteikon, jossa septimi on alennettu, onko tämä oikein?
 
Smoked
15.12.2014 11:38:26
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

SIMBAA: Eli jos vaikka Bluessi menee a:sta ja siihen soittaa soolon, jossa hyödyntää mixolyydistä moodia soittaa A:duuri asteikon, jossa septimi on alennettu, onko tämä oikein?
 
Periaatteessa joo. Miksolyydinen asteikko sopii hyvin juurikin seiskasoinnun päälle koska sieltä se alennettu septimi löytyy. Ja a-miksolyydinen on siis ikäänkuin d-duuria mutta pohjasävelenä se a, jos on helpompi ajatella niin.
 
"Musiikkini on oikeasti parempaa, kuin miltä se kuulostaa!"
SIMBAA
15.12.2014 11:51:16
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Okei, moodien käyttö duureissa alkaa olen selvä homma, toimiikos muuten moodit molleissa samalla tavalla eli siis esim: Biisi kulkee a mollissa ja soitat siihen fryygisestä niin soitat f molliasteikkoa a pohjasävelenä?
 
Arkka
15.12.2014 12:50:21 (muokattu 16.12.2014 01:21:38)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

SIMBAA: Okei, moodien käyttö duureissa alkaa olen selvä homma, toimiikos muuten moodit molleissa samalla tavalla eli siis esim: Biisi kulkee a mollissa ja soitat siihen fryygisestä niin soitat f molliasteikkoa a pohjasävelenä?
 
Ei vaan edelleen a-fryyginen on säveliltään sama kuin f-DUURIasteikko.
 
Kun vaan muistat että fryyginen on duuriasteikon kolmas moodi, huomaat että a-fryyginen löytyy f-duuriasteikon avulla (f-duurin kolmas sävel on a). Sillä ei ole merkitystä soitatko sitä duuribiisiin tai mollibiisiin vaan moodi on aina samanlainen ja saat sen pähkäiltyä aina duuriasteikon kautta.
 
Periaatteessa voi toki ajatella niinkin että fryyginen on luonnollisen mollin viides moodi, mutta yleisesti kun noista puhutaan aina duuriasteikon moodeina, niin voipi olla selkeämpi hakea asteikko duurin kautta.
 
F-duuri (f-jooninen) ja a-fryyginen sisältävät samat sävelet kuin d-molli (d-aiolinen) jos haluat ajatella a-fryygistä vastaavaa molliasteikkoa.
 
power of tower
15.12.2014 13:22:42
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

A-fryyginen on F-duurin kolmas moodi eli silloin pitäisi soittaa F-duuriasteikkoa, joka siis on sama kuin luonnollinen D-molli. Mun mielestä järkevämpää olisi ajatella sitä kuitenkin ihan A-fryygisenä, jonka äänet on siis A, Bb, C, D, E, F, G eli 1, b2, b3, 4, 5, b6, b7
 
Tossa tilanteessa kannattaa tosiaan ottaa muut soinnut huomioon. Jos soinnut kyseisessä A-mollibiisissä olisi vaikka perinteiset Am, Dm, E7, niin kannattaa miettiä tarkkaan, että haluaako käyttää sitä Bb-ääntä, joka on A-fryygisessä (eli siis b2 tai b9), koska se suurella todennäköisyydellä saattaa kuulostaa aika paskalta.
 
Jos kyseessä on joku modaalinen biisi tai kohta biisistä, johon haluaa sitä fryygistä meininkiä niin sitten voi soittaa fryygistä ihan hyvin.
 
SIMBAA
15.12.2014 13:41:57
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Okei, kiitti tästä kaikille vastanneille.
 
Jucciz
16.12.2014 00:27:27
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Arkka: a-fryyginen on enharmonisesti sama (eli samat äänet) kuin f-DUURIasteikko.
 
Korjataan sen verran, että enharmonian käsite ei liity tähän tilanteeseen. Oikeampaa olisi sanoa, että A-fryyginen sisältää täsmälleen samat (ja nimenomaan samannimiset) sävelet kuin F-duuriasteikko. Enharmonia viittaa puolestaan siihen, että kaksi ERI nimistä säveltä kuulostavat samalta, esim. C# ja Db tai vaikkapa E# ja F ovat keskenään enharmonisia.
 
Jos tarvitset putkien mittauspalveluita, tsekkaa täältä. Jos komppilaput kiinnostavat, tsekkaa sivut täältä.
Arkka
16.12.2014 01:23:17
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jucciz: Korjataan sen verran, että enharmonian käsite ei liity tähän tilanteeseen. Oikeampaa olisi sanoa, että A-fryyginen sisältää täsmälleen samat (ja nimenomaan samannimiset) sävelet kuin F-duuriasteikko. Enharmonia viittaa puolestaan siihen, että kaksi ERI nimistä säveltä kuulostavat samalta, esim. C# ja Db tai vaikkapa E# ja F ovat keskenään enharmonisia.
 
Tänks, korjattu'd.
 
käsi
16.12.2014 09:34:38
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Onko aiheesta jotain hyvää kirjaa?
 
MUSIC LOVER, Joka on päättänyt onnistua unelmissa
baron
16.12.2014 10:30:44
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

käsi: Onko aiheesta jotain hyvää kirjaa?
 
Kyllä tuo Tohtori Toonikakin käsittelee moodit.
 
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine)
Jucciz
16.12.2014 16:32:12
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Oisko tästä taannoisesta kirjoituksesta mitään apua?
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?plink=11209448#p11209448
 
Jos tarvitset putkien mittauspalveluita, tsekkaa täältä. Jos komppilaput kiinnostavat, tsekkaa sivut täältä.
hallu
16.12.2014 19:04:30
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jucciz: Oisko tästä taannoisesta kirjoituksesta mitään apua?
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?plink=11209448#p11209448

 
Oli kerrassaan hieno kuvaus aiheesta ja toit sen oivallisesti kansantajuiseksi, että meikäläinenkin ymmärsi.
 
PS: heitin vielä yhden plussan arvatenkin melkoisen plussakasan päälle;-)
 
Olisipa jo kevät
käsi
16.12.2014 23:13:45
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jucciz: Oisko tästä taannoisesta kirjoituksesta mitään apua?
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?plink=11209448#p11209448

 
Toi oli hyvin täsmennetty. Kiitos
 
MUSIC LOVER, Joka on päättänyt onnistua unelmissa
Kontiak
17.12.2014 16:09:36
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

http://youtu.be/PFgT4P_6u68
 
"If you dig it, you must learn it." http://www.truthinshredding.com
balanced1
22.12.2014 00:43:44
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jokainen kokenut soittaja, joka soittaa fiiliksellä, osaa moodit, tietämättään.
 
GAS never dies.
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti