| Aihe: Kitaristeja joista ei puhuta? | |
|---|
 mpekkanen
23.05.2017 22:00:25 (muokattu 23.05.2017 22:01:48) | |
|
Marc Ribot on tehnyt Tom Waitsin kanssa myös musaa ja tässä yksi aika hieno kappale, jossa Marc soittaa. Toki mies on soittanut todella useiden muidenkin artistien kanssa ja tehnyt soolokeikkaa ja levyjä. Ei löydy kaikkea Youtubesta...
https://www.youtube.com/watch?v=KRfNj2njwTg
Eugene Chadbournen kohdalla on asiat myös huonosti, koska Youtubesta ei löydy hänen parhaimpia levyjään. Monista hänen kappaleistaan ei löydy edes liveversioita, vaikka hän on kierrellyt ahkerasta(käynyt jopa Suomessakin) ja tehnyt myös monien artistien kanssa musiikkia. Suomen keikalla Eugene soitti Monkin Hackensack kappaleesta todella hyvän version, mutta sitä ei mistään kuitenkaan löydy vaikka se televisioitiinkin. Harmi kyllä...
Tässä Evan Johnsin kanssa tehdyltä levyltä yksi kappale, jossa Eugene soittaa aika mukavan kuuloista soolokitaraa.
https://www.youtube.com/watch?v=kkkb6F_vQWU
Bill Frisell on myös monessa sopassa keitetty mies. Tuttu vaikka John Zornin kanssa Naked City bändistä. Toki on tehnyt monenlaista musaa ja myös soololevyjä, sekä soittanut monien muiden artistien kanssa.
https://www.youtube.com/watch?v=wR4IluV2tmE
Laitetaan vielä yksi Naked City versio Morriconen kappaleesta.
https://www.youtube.com/watch?v=nvnA21zf-rg
Nämä kaikki kolme kitaristia ovat tehneet paljon samojenkin soittajien kanssa musiikkia ja useasti heidän musansa toimii parhaiten kun niitä levyjä kuuntelee muutaman kerran. Näin voivat aueta paremmin, mutta on siellä toki sellaistakin kamaa joka on todella vaikeasti ymmärrettävää.
Itse kun kuuntelen jazz ja monenlaisia etnisiä kansamusiikki-juttuja lähinnä kokonaisuutena, niin joltain Friselliltä on aika hankala löytää jotain yksittäisiä kappaleita. Jotka olisi siis ylitse muiden. Hänenkin kohdalla ei Youtubesta löydy läheskään kaikki levytyksiä ja juurikin niitä tuntuu puuttuvan, joita itsellä on.
Tällä levyllä on ihan mukavaa musaa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Unspeakable_(album)
Laitetaan tähän loppuun vielä yksi Elmore James.
https://www.youtube.com/watch?v=vfrjkyGDNMM |
|
Elmore Jamesin nimi nousi esille tässä ketjussa, mielestäni yks hienoimpia Jameksen piisejä on tämä Stormy Monday versio, ja muutenki parhaimpia tulkintoja tästä piisistä:
https://www.youtube.com/watch?v=CsdLgtGP2_M |
 sub zero
25.05.2017 17:08:37 (muokattu 25.05.2017 17:09:19) | |
|
Bill Frisell
Eikös tämä Frisell ole nyt kuitenkin liki virallisesti nostettu Scofieldin ja Methenyn kanssa aikamme suurimpien jazz-kitaristien joukkoon?
Oma ehdotukseni (fuusio)jazz-kitaran suuruudeksi, josta ei pahemmin puhuta, vois olla Kazumi Watanabe. https://www.youtube.com/watch?v=yLTZ4g9Q4xs
Tässä on nyt otettu Elmore James esille, jonka asema on kyllä kanonisoitu. Näistä bluesin mahtimiehistä Muddy Watersin slide-soitossa on kyllä mielestäni sen verran skitso soundi (positiivisessa mielessä), että siitä voisi puhua enemmänkin suhteessa hänen musiikkinsa muihin aspekteihin:
https://www.youtube.com/watch?v=NyL4pDjVL6U
Maan päältä on Lesbos valinnut minut laulamaan kukitettujen neitsyidensä salaisuudesta |
 Krice
26.05.2017 12:25:36 (muokattu 26.05.2017 12:26:12) | |
|
Sopii ehkä tähän ketjuun etäisesti.. Tolgahan Çogulu, soittaa 8-kielisellä mikrotonaalisella kitaralla. Kanavalla vierailee myös muita tyyppejä.
https://www.youtube.com/watch?v=Ux24EvAPI3k |
|
Joko Buck Dharma mainittiin?
Esim. https://youtu.be/RjMEzBMiTJ4
https://youtu.be/NzRVm65lNdU
Bändissä tärkein tehtäväni on tukea laulajan tulkintaa ja sitä tekstiä mitä hän tulkitsee. |
|
Krice: Sopii ehkä tähän ketjuun etäisesti.. Tolgahan Çogulu, soittaa 8-kielisellä mikrotonaalisella kitaralla. Kanavalla vierailee myös muita tyyppejä.
https://www.youtube.com/watch?v=Ux24EvAPI3k
Varmaan helppo virittää tollanen kitara :-) jokainen kieli ja jokainen nauha jokaisen kielen kohdalta erikseen. Varmasti saa inonaation tarkasti kohdalleen, mutta kyllä siinä saattaisi pikkuisen tupakkia ja kahvia mennä :-D
Jos se vaappuu ja vaakkuu, se on ankka |
|
Andy Susemihl. Saksalainen kitaristi, joka soitti U.D.O:n Mean Machine albumilla -89. Hän soitti soolokitaraa myös David Reecen sooloalbumilla vuonna 2009.
Tyyppihän ei sinänsä keksi pyörää uudelleen soitossaan, eikä muutenkaan ole mitään uutta auringon alla, mutta mielestäni soittotatsi ja hänen omat kappaleensa ovat osittain hyvin miellyttäviä kuunnella.
Youtubestahan miehen tuotantoa ei pahemmin löydy, hänellä on kyllä oma kanavansa, minne aiemmin päivitti enimmäkseen laitearvioita samalla soittaen kappaleitaan ja muutamia covereita. Spotifysta löytyy miehen koko soolotuotanto, jos hänen musiikistaan sattuu kiinnostumaan enemmänkin.
Tässä yksi mielestäni oikein hieno veto https://www.youtube.com/watch?v=Ach-JXXbet4 |
|
David Lindley - joko siitä on puhuttu?
No, mä en oo vielä puhunut. Eikä vielä toistaiseksi olekaan niin paljoa puhuttavaa ennen lähempää perehtymistä. Diggailin eilen Jackson Brownen vanhoja levyjä, kuten myös kitarointia siellä taustalla. Pitkästä aika tuli fiilis, että juu, just noin! Juurevaa saundia, mutta kummiskin myös omaleimaista ja freesiä.
Suosituksia saapi pistää peliin, jos linjoilla lähemmin David Lindleyyn (onpas vähän vaikea sukunimi taivuttaa) perehtyneitä.
Krooninen sävelkorvan tulehdus ja ajoittainen rytmitajuttomuustila |
|
Levyhyllyä pöyhiessäni törmäsin vanhaan Kenny Wayne Shepherdin levyyn/levyihin. Tätä jannuahan aikoinaan hehkutettiin kovastikin - taisi itse James Brownkin ylistää tyyppiä.
Itselleni jonkinlainen pettymys oli aikoinaan kun tajusin että laulaja (jolla mun mielestä oli hyvä ääni) olikin ihan muu tyyppi bändissä.
Joka tapauksessa - tuntuu että tää on kadonnu ihan täysin - ainakin mun radarilta. Nuorihan tuo oli kun nousi pinnalle joten luulisi ettei ainakaan eläkkeelle ole vielä siirtynyt...
Nostalgy is not what it used to be |
|
qal: Joka tapauksessa - tuntuu että tää on kadonnu ihan täysin - ainakin mun radarilta. Nuorihan tuo oli kun nousi pinnalle joten luulisi ettei ainakaan eläkkeelle ole vielä siirtynyt...
Näkyy Shepherdiltä pari kuukautta takaperin levykin ilmestyneen, mutta viimeisestä vähänkään huomiota saaneesta levystä on sitten jo 10 vuotta. Siinäkin oli levytetty ainoastaan ikivihreitä kuten "The Thrill Is Gone" ja kärrätty studioon mainosmielessä suurinpiirtein kaikki silloin vielä elossa olleet blues-legendat. Shepherd herätti huomiota enimmäkseen 90-luvun loppupuolella, kun veteli kohtuullisesti bluesia teini-iässä aikana jolloin tuon ikäiseltä ei sitä osattu odottaa. Ei noilla eväillä ratsasteta enää nelikymppisenä, kun kitarointi ei kuitenkaan ollut mitenkään ainutlaatuista. Yhtään hittiä ei miehen sävellyskynästä ole syntynyt, en muista yhtään Kenny Wayne Shepherdin riffiä, mutta muistan lukeneeni kanssa näitä hehkutusjuttuja miehestä bluesin tulevaisuutena ja Stevie Ray Vaughanin manttelinperijänä. Isänsä oli viihdebisneksessä ammatikseen mukana ja ilman sitä tuskin olisi hepusta alunperinkään kuultu.
https://www.youtube.com/watch?v=3478Nd2ZQXc
Siinä oli uusin single Baby Got Gone, jossa mies laulaa itse. Sanoisin että turhaa hissimusiikkia, jota ei tee todellakaan mieli kuunnella toista kertaa. |
|
The Jack: https://www.youtube.com/watch?v=3478Nd2ZQXc
Siinä oli uusin single Baby Got Gone, jossa mies laulaa itse. Sanoisin että turhaa hissimusiikkia, jota ei tee todellakaan mieli kuunnella toista kertaa.
Täytyi oikein katsoa kun noin lytättiin. Varmaan tuommoista perushommaa myydään Amerikassa kuin leipää. Ja se oli ylevää että rumpali ei tarpeettomasti teeskennellyt kovaa meininkiä vaan veti naama peruslukemilla sen mitä tarvittiin. Ei pätkän katsomisessa aika hukkaan mennyt, vaikka ymmärränkin miksi tästä kitaristista ei kauheasti puhuta. Sujuvaa soittoa vailla ihmeempää persoonallisuutta.
En ole musiikin asiantuntija. |
|
Tästä Kenny Wayne Shepherd bandin never looking back -esityksestä pidin. Tää on tämmöstä musaa missä tietää mitä on tulossa. Tuo uusi biisi oli aika mitäänsanomaton.
https://youtu.be/N2bhmaj63y4 |
|
Paljon paskempaa musiikkia ovat radioiden soittolistat täynnä kuin mitä Kentsu tekee, mielummin tuota kuuntelis 24/7 kuin NRJ:tä. Hyvä soittaja mutta biisimateriaali tosiaan vähän hyytynyt. |
 atct
27.08.2017 14:41:39 | |
|
Kefiiri: Täytyi oikein katsoa kun noin lytättiin. Varmaan tuommoista perushommaa myydään Amerikassa kuin leipää. Ja se oli ylevää että rumpali ei tarpeettomasti teeskennellyt kovaa meininkiä vaan veti naama peruslukemilla sen mitä tarvittiin.
No oli sillä naama aika peruslukemilla kun soitteli Stevie Ray Vaughaninkin kanssa. |
 The Jack
27.08.2017 15:23:25 (muokattu 27.08.2017 15:25:45) | |
|
Kefiiri: Täytyi oikein katsoa kun noin lytättiin. Varmaan tuommoista perushommaa myydään Amerikassa kuin leipää.
Ei välttämättä, noita yrittäjiä samalla alalla on meinaan kanssa aika paljon. Jos jenkkimuusikko julkaisee uuden biisin videolla ja 3 kuukauden jälkeen sillä alle 30 000 katsojaa YouTubessa kuten Shepherdilla, niin ei voi myöskään myydä kovin paljon levyjä. Pitää olla Keith Urban tai Kid Rock että voi julkaista tämmöistä yhdentekevää kamaa ja lyödä rahoiksi. Selvästi Kentsu yrittää tuohon samaan markkinarakoon hyökätä. Laskelmoitua ja tylsää musaa, vaikka ihan kuunneltavaa toki kun aitoja soittimia taitavasti soitetaan päinvastoin kuin NRJ:n hiteillä. |
|
Gary Enfield: Tästä Kenny Wayne Shepherd bandin never looking back -esityksestä pidin. Tää on tämmöstä musaa missä tietää mitä on tulossa. Tuo uusi biisi oli aika mitäänsanomaton.
https://youtu.be/N2bhmaj63y4
Juu ainahan tuommoista oikeaa soittoa on kiva seurata... mutta hieman enemmän olisi voinut hyödyntää dynamiikkaa, nyt porhallettiin sata lasissa alusta loppuun. Muttta ei taaskaan tullut "aika meni katsoessa hukkaan" -tunnetta.
En ole musiikin asiantuntija. |
 Mule
20.10.2017 12:27:03 (muokattu 20.10.2017 12:39:32) | |
|
Blake Mills on ollut itselleni kovinta kamaa muutaman viime vuoden ajan. Nykyään myös nimeä droppaillaan aika ajoin mm. Pedal Showssa. Varsinaista tietäjä tietää -kamaa.
Jos pidätte putkisoundeista, yksikelaisista, low-key virtuoosimaisesta kitaroinnista ja vilkaisette oheiset videot niin varmasti innostutte itsekin:
Tästä se itselläni lähti:
https://youtu.be/wlskErEWuRI?t=582
Mielipuolinen versio Dylan (Band)-klassikosta:
https://www.youtube.com/watch?v=sfSduu8J9pM
Millsin nyrkkibiisi, joka on taas mukaelma ikivanhasta Forty Four -standardista:
https://www.youtube.com/watch?v=YpPDFofXqsM
*****
Blakella on kaksi soololevyä joista etenkin jälkimmäinen on äänitystekninen taidonnäyte; kunnon kuulokkeet päähän ja kuuntelemaan!
Esit: ja vielä yksi hyvä introduction to -tyylinen kirjoitus jos sattuu kiinnostamaan:
https://www.gigiti.com/blog/2014/11 … ek-your-introduction-to-blake-mills
"A musician is measured by the extent and balance of two things: 1. The breadth of what they can do 2. The tastefulness of what they choose to do."
Ja jos jonkun niin Blake Millsin kohdalla tuo pitää paikkaansa. |
|
Kuunneltuani taas monia kitaristeja, niin löysin erittäin mielenkiintoisen tapauksen.
Alberto Barrero Juez. Mielestäni tyylikästä soittoa huippu soundeilla. |
|
Y-tubesta löytyy Axemen of sweden dokumentti. (2h 26min)
https://www.youtube.com/watch?v=jWVtGK5RQ3A
Ajattelin laittaa tähän ketjuun kun koskee vähän aihetta.
Vähemmän on enemmän ja enemmän on vähemmän. |
|
Metalkallo: Y-tubesta löytyy Axemen of sweden dokumentti. (2h 26min)
https://www.youtube.com/watch?v=jWVtGK5RQ3A
Ajattelin laittaa tähän ketjuun kun koskee vähän aihetta.
Oliskohan noihin saatavana jostakin tekstitystä? ärsyttää kun kundilla on paljon aisaa mutta meikäläinen ei ymmärrä mitään siitä.
Elämä on reiässä rattoisaa...... |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
