Muusikoiden.net
05.12.2016
 

Kitarat: soittaminen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Kitaran skaala ja nauhojen koko
1 2
n1k0u
16.04.2013 23:08:54
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kertokaapas alottelijalle, että jos esim. 24.75 skaalasessa kitarassa on 22 nauhaa ja toisessa saman skaalasessa 24 nauhaa, niin onko ne nauhat automaattisesti kapeampia, koska niitä on enemmän vai tuleeko kaula vaan lähemmäksi kaulamikkiä? Entä onko les paul paljonkin parempi malli lyhytsormiselle kuin stratocaster lyhyemmän skaalansa ansiosta?
 
ReBeat
17.04.2013 00:07:33 (muokattu 17.04.2013 00:08:33)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

n1k0u: onko ne nauhat automaattisesti kapeampia, koska niitä on enemmän
 
Ei automaattisesti. Skaalan pituus, nauhojen lukumäärä ja niiden koko eivät ole toisiinsa sidoksissa.
 
vai tuleeko kaula vaan lähemmäksi kaulamikkiä?
 
Kitaran rakenteesta riippuu miten ne on asemoitu toisiinsa nähden. Kyllä lyhytskaalainen kitara voitaisiin rakentaa niinkin että kaula tulisikin kauemmaksi kaulamikistä kuin pidempiskaalaisessa kitarassa. Talla ja otelaudan sijainti toisiinsa nähden ratkaisee kaiken. Runko ja mikit on vaan mukana siinä kokonaisuudessa sitten, mutta ne voivat sijoittua vapaasti (mihin vaan mahtuvat).
 
Entä onko les paul paljonkin parempi malli lyhytsormiselle kuin stratocaster lyhyemmän skaalansa ansiosta?
 
Les Paul voi olla aika kömpelön pökäleen tuntuinen soitettava. Kannattaa kokeilla. Niissä on kaula muutenkin eri tuntuinen kuin stratocastereissa. Suosittelisin lyhytskaalaisista ennemmin esim. Jackson tai Charvel Fusion nimisiä keppejä ja tallan blokkausta.
 
hallu
17.04.2013 00:38:33
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

n1k0u: Kertokaapas alottelijalle, että jos esim. 24.75 skaalasessa kitarassa on 22 nauhaa ja toisessa saman skaalasessa 24 nauhaa, niin onko ne nauhat automaattisesti kapeampia, koska niitä on enemmän vai tuleeko kaula vaan lähemmäksi kaulamikkiä? Entä onko les paul paljonkin parempi malli lyhytsormiselle kuin stratocaster lyhyemmän skaalansa ansiosta?
 
No tuossa saitin jo muihin kysymyksiisi vastauksen. Mitä skaalan pituuteen suhteessa sormiin tulee, niin sillä ei ole väliä. Lyhtysormiset soittavat bassoakin ja vastaavasti pitkäsorminen voi soittaa mandoliinia. Kitaran sointi määrittelee sitä rakennetta ja oikeasti kaulan profiili on millipeliä ja skaalankin erot on korkeintaan muutaman sentin. Skaalat ja profiilit on makuasioita mihin tottuu tai kaikki ei kiinnitä niihin lainkaan huomiota. Jaa no skaala voi vaikuttaa vähän soundiin.
 
Jos se vaappuu ja vaakkuu, se on ankka.
Wradlin
17.04.2013 00:58:36
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

hallu: No tuossa saitin jo muihin kysymyksiisi vastauksen. Mitä skaalan pituuteen suhteessa sormiin tulee, niin sillä ei ole väliä. Lyhtysormiset soittavat bassoakin ja vastaavasti pitkäsorminen voi soittaa mandoliinia.
 
Näin. Tai no ei näin, koska kyseessä ovat lyhyt- eivätkä lyhtysormiset. Mut jos minulta kysytään niin sormien/käden koolla ei ole mitenkään suurta merkitystä siihen, millaisella kaulalla soittaa. Ne ovat pitkälti tottumiskysymyksiä. Kaikkea kannattaa kokeilla, kaulaprofiilia, nauhoja ja mensuuria kun löytyy vähän joka lähtöön.
 
Fyysinen koko merkitsee sitten kun mietitään halutaanko harrastaa koripalloa vai pingistä.
 
Krice
17.04.2013 09:51:12
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

hallu: Mitä skaalan pituuteen suhteessa sormiin tulee, niin sillä ei ole väliä.
 
On sillä väliä, koska lyhyempi mensuuri helpottaa soittamista jos on pienet kädet. Ulottuvuus on parempi ja ei kannata unohtaa sitäkään, että kielet on samassa vireessä löysemmät mitä lyhyempi mensuuri. Harmi vaan, että 24" on aika harvinainen mensuuri. Lähinnä Fender tekee niitä (Mustang, Jaguar, jne.) ja joitakin yksittäisiä malleja, kuten Ibanez ORM.
 
Vetehinen
17.04.2013 11:58:47
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Krice: On sillä väliä, koska lyhyempi mensuuri helpottaa soittamista jos on pienet kädet. Ulottuvuus on parempi ja ei kannata unohtaa sitäkään, että kielet on samassa vireessä löysemmät mitä lyhyempi mensuuri. Harmi vaan, että 24" on aika harvinainen mensuuri. Lähinnä Fender tekee niitä (Mustang, Jaguar, jne.) ja joitakin yksittäisiä malleja, kuten Ibanez ORM.
 
Jos haet lyhempää kuin Les Paul -mensuuri, niin miten olis Gretschin 24,5"? Tai kerralla joku hieno 22,5" kitara tuolta: http://www.thomann.de/fi/lyhytskaalaiset_kitarat.html
 
"When I die, I want you to bury me upside down so that anyone who doesn't like me can kiss my ass!" -Red
Krice
17.04.2013 12:47:41 (muokattu 17.04.2013 12:50:52)
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

beliel: Jos haet lyhempää kuin Les Paul -mensuuri, niin
 
En hae mitään. Kerron vain miten asiat ovat. Joillekin mensuurilla ei ole mitään merkitystä, toiset taas tuntevat sen selkeästi. Itse kuulun jälkimmäisiin. Eli esimerkiksi 25,5" ja 24,75" ovat erilaisia.
 
Tätä asiaa voisi verrata nauhojen kokoon. Itse en ole oikein käsittänyt mitä erikokoisilla nauhoilla haetaan, mutta joillekin niiden koolla tuntuu olevan iso merkitys.
 
GiovanniDiRondo
17.04.2013 12:53:57
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Krice: En hae mitään. Kerron vain miten asiat ovat. Joillekin mensuurin koolla ei ole mitään merkitystä, toiset taas tuntevat sen selkeästi. Itse kuulun jälkimmäisiin. Eli esimerkiksi 25,5" ja 24,75" ovat erilaisia.
 
Kyllähän mensuuri on ihan ratkaiseva asia soinnin kannalta.
 
Erityisesti E-kielet, oikeastaan kummatkin sekä g-kieli käyttäytyvät ja soivat ihan eri tavalla mensuurista (tai vireestä) riippuen.
 
Tämä asia on ihan fysiikkaan perustuvaa faktaa.
 
Itse asiassa asiaan liittyviä kysymyksiä on yritetty ottaa huomioon rakentamalla multiskaalaisia soittimia, joissa on siis säteittäisesti vinot otenauhat. En ole kokeillut, en osaa sanoa, mutta perustelut ovat järkeenkäyvät.
 
GiovanniDiRondo
17.04.2013 12:59:49
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Krice:
Tätä asiaa voisi verrata nauhojen kokoon. Itse en ole oikein käsittänyt mitä erikokoisilla nauhoilla haetaan, mutta joillekin niiden koolla tuntuu olevan iso merkitys.

 
En muuten mäkään oikein tajua tätä. Ilmeisesti se liittyy jotenkin otekäden anatomiaan vs. soittoasentoon.
 
Voihan se nyt ehkä saundiin jonkun verran vaikuttaa, ehkä jos on kovin raskaskätinen soittaja, niin korkeat nauhat on paremmat.
 
kimurantti1
17.04.2013 18:30:39 (muokattu 17.04.2013 18:33:23)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

GiovanniDiRondo: En muuten mäkään oikein tajua tätä. Ilmeisesti se liittyy jotenkin otekäden anatomiaan vs. soittoasentoon.
 
Voihan se nyt ehkä saundiin jonkun verran vaikuttaa, ehkä jos on kovin raskaskätinen soittaja, niin korkeat nauhat on paremmat.

 
Juuri toisinpäin. Matalammilla nauhoilla on raskaskätisen soittajan vaikeampi painaa kieliä ylävireeseen vaikkapa soinnuissa. Toisaalta kovin matalilla nauhoilla soittajan sormet osuu puuhun venytyksissä ja vibratossa. Korkeammilla nauhoilla monet saa mielestään paremman "gripin" kieliin, auttaa siis tuntumaan vähän samaan tapaan kuin koverrettu otelauta. Samalla tavalla nauhojen korkeus vaikuttaa legato-tekniikkaan. Jos taas nauhat on todella ohuet, saattaa slaidien soitto olla vaikeampaa, kun tuntuu että sormet tökkäsee nauhoihin helpommin, tähän on ratkaisuna tietysti leveämmät nauhat. Jos kitaran otelaudan reunat on tosi pyöreät, saattaa korkeat nauhat tuntua vähän ratakiskoilta. Nää on vaan esimerkkejä, miltä erilaiset nauhat voi soittajille tuntua. Itse diggailen leveistä ja suht. isoista nauhoista, mutten ihan siitä isoimmasta ratakiskosta jota mm. ESP:n monissa kitaroissa on. Tosi matalat nauhat on aivan kauhean tuntuiset, mulle.
 
Toki osaavalle soittajalle nauhojen koko ei ole mikään kynnyskysymys soitolle, kuten ei mikään muukaan yksittäinen juttu. Kuitenkin jos voi valita kahdesta kitarasta, joista toisessa on monta ominaisuutta omaan makuun "pielessä" ja toisessa kaikki on just kohdillaan, niin kyllähän sellainen vaikuttaa ymmärrettävästi kaikilla soittoon ja fiilikseen. Toisilla enemmän ja toisilla vähemmän.
 
http://www.piecemakerband.com
"Practice cures most tone issues." -John Suhr
GiovanniDiRondo
17.04.2013 18:36:07
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

kimurantti1: Juuri toisinpäin. Matalampia nauhoja on raskaskätisen soittajan vaikeampi painaa epävireeseen vaikkapa soinnuissa.
 
Juu onhan jumboilla vaativampi soittaa.
 
Tarkoitin tuota näpäytyskättä, että jos roimii kovasti, niin ehkäpä sammumisefekti on matalilla nauhoilla voimallisempi.
 
En kyllä tiedä, eikä kukaan ehkä tiedä.
 
Itse olen huomannut, että nauhan kruunun oikeanlainen profiili ja hyvä hionta ja kiillotus on aika hyvä olla olemassa, riippumatta nauhojen koosta.
 
Tosin tietysti kapeampaan nauhaan helposti muodostuu erilainen profiili, ainakin kun se hiukankin kuluu.
 
kimurantti1
17.04.2013 18:49:19
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

GiovanniDiRondo: Tarkoitin tuota näpäytyskättä, että jos roimii kovasti, niin ehkäpä sammumisefekti on matalilla nauhoilla voimallisempi.
 
Olisko sulla heittää tästä jotain teoriaa? Kaulan relief, kielten korkeus, otelaudan radius, tallapalojen kunto, kielten jännite (eli mm skaala) ja plektratekniikka kyllä vaikuttaa paljonkin, mutta mulle ei käy järkeen mitä roolia nauhojen koko tuossa näyttelisi.
 
http://www.piecemakerband.com
"Practice cures most tone issues." -John Suhr
GiovanniDiRondo
17.04.2013 19:53:07
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

kimurantti1: Olisko sulla heittää tästä jotain teoriaa? Kaulan relief, kielten korkeus, otelaudan radius, tallapalojen kunto, kielten jännite (eli mm skaala) ja plektratekniikka kyllä vaikuttaa paljonkin, mutta mulle ei käy järkeen mitä roolia nauhojen koko tuossa näyttelisi.
 
Kun kieltä näpäytetään, syntyy niin sanottu initiaaliaalto, eli pitkittäinen aaltoliike kumpaankin suuntaan näpäytyskohdasta.
 
Aallon toinen instanssi eteen kohti tallaa ja siirtyy osittain (tallan rakenteesta riippuen) tallan takana olevaan kielen osaan, mutta suurimmaksi osaksi se palautuu tallapalasta takaisin vastakkaiseen suuntaan.
 
Toinen instanssi vaeltaa kohti otekohtaa, ja osuu jossakin vaiheessa nauhoihin. Törmäyksen vaikutuksesta osa energiasta absorboituu kitaran rakenteisiin.
 
Oletan että jos nauhat ovat matalat, suurempi osa aallosta osuu itse otelautaan, joka vähemmän kimmoisena materiaalina absorboi energiaa enemmän.
 
Yksinkertaisinta olisi todeta tämä asia kuvaamalla kitaran kieltä suurnopeuskameralla. En ole vielä tuollaista videota nähnyt, jossa olisi oikea nopeus ja kuvakulma mutta kylläkin videoita joissa on kuvattu kitaran kielen liikettä.
 
Tämä on nyt ihan vain tämmöistä pohdintaa, jotakin tuossa kohtaa luulee korvalla kuulevansa. Monethan väittävät että jumbo-nauhoilla olisi vaikutusta sointiin. Mietin vaan että jos väittävät niin kai sihen joku syy täytyy olla. Tai sitten he ovat väärässä.
 
n1k0u
17.04.2013 22:17:09 (muokattu 17.04.2013 22:18:16)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kiitoksia paljon vastauksista, mutta semmoista vielä kysyisin, että jos esim. 25,5 skaalasessa kitarassa ja 24,75 skaalasessa kitarassa on molemmissa nauhojen koko ilmoitettu olevan medium jumbo, niin onko nauhojen koko yleensä kuitenkin hieman pienempi lyhyempi skaalaisessa kitarassa? Angus Young on ainakin itse sanonut soittavansa SG:tä, koska se on kevyt ja siinä on pienempi skaala (24,75) kuin stratocastereissa (25,5) ja hänen mielestään se helpottaa paljon soittamista, koska hänelläkään ei satu olemaan "pianon soittajan sormia"?
 
GiovanniDiRondo
17.04.2013 22:28:00
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

n1k0u: Kiitoksia paljon vastauksista, mutta semmoista vielä kysyisin, että jos esim. 25,5 skaalasessa kitarassa ja 24,75 skaalasessa kitarassa on molemmissa nauhojen koko ilmoitettu olevan medium jumbo, niin onko nauhojen koko yleensä kuitenkin hieman pienempi lyhytskaalaisessa kitarassa? Angus Young on ainakin itse sanonut soittavansa SG:tä, koska se on kevyt ja siinä on pienempi skaala (24,75) kuin stratocastereissa (25,5) ja hänen mielestään se helpottaa paljon soittamista, koska hänelläkään ei satu olemaan "pianon soittajan sormia"?
 
Tässä ei ole kyse nauhojen koosta vaan kielistä.
 
Jostain syystä kieliä on valmistettu valtavan heikolla mittatarkkuudella saatavilla olevien kielten vahvuuksien suhteen. Viime vuosina on ollut mahdollista saada erilaisia välikokoja, mutta perusmittatarkkuus on tosiaan ollut tuhannesosatuuma, mikä on järkyttävän karkea.
 
Nyt jos kieli on samassa vireessä 25,5 tuuman mensuurissa niin siinä on huomattavasti suurempi jännitys. Jos Gibsonissa käyttää esimerkiksi 10 tuhannesosatuuman e-kieltä, niin vastaava jännitys olisi 9,8 paksuisessa kielessä, joita ei siis jostain syystä valmisteta.
 
Vaikka jännitys olisi samakin, ylä-e kieli on kevyempi venyttää Gibsonissa kuin Fenderissä. Tämä johtuu siitä että sen viritys on lähempänä katkeamispistettä, jolloin materiaali on jäykempää.
 
Tämän kysymyksen vuoksi monet virittävät Fenderin alavireeseen, tällöin venyttäminen helpottuu.
 
Nauhojen koko on Fendereissä ollut erilainen kuin Gibsonissa, mutta se on vain jonkinlainen perinteeseen liittyvä kysymys.
 
kimurantti1
17.04.2013 22:29:08 (muokattu 17.04.2013 22:31:55)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

GiovanniDiRondo: Kun kieltä näpäytetään, syntyy niin sanottu initiaaliaalto--
 
Täytyy todeta että nyt meinaa mennä meikäläisen järjelle liian jargoniksi. :-) Luulen kuitenkin ymmärtäväni mitä tarkoitat. Jos mietit vaikkapa medium- ja jumbonauhan kokoeroa (siis sen yhden ainoan, johon kielen aaltoliike ensimmäisenä stoppaa), ja suhteutat sen kaikkeen muuhun mikä kitarassa värähtelee, puhutaan niin mikroskooppisesta soundi/sointierosta, ettei sitä varmaan löytäisi edes tarkimmalla spektrianalyysillä.
 
http://www.piecemakerband.com
"Practice cures most tone issues." -John Suhr
GiovanniDiRondo
17.04.2013 22:36:30
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

kimurantti1: Täytyy todeta että nyt meinaa mennä meikäläisen järjelle liian jargoniksi. :-) Luulen kuitenkin ymmärtäväni mitä tarkoitat. Jos mietit vaikkapa medium- ja jumbonauhan kokoeroa (siis sen yhden ainoan, johon kielen aaltoliike ensimmäisenä stoppaa), ja suhteutat sen kaikkeen muuhun mikä kitarassa värähtelee, puhutaan niin mikroskooppisesta soundi/sointierosta, ettei sitä löydä edes tarkimmalla spektrianalyysillä.
 
Siis se kielihän osuu käsittääkseni useita kertoja useampaan nauhaan samanaikaisesti. Siitä johtuu se kitaran soitolle tyypillinen alkuatakki.
 
Voin olla väärässäkin, mutta tämmöinen käsitys minulla asiasta on.
 
Jos kieli pääsee vapaasti liikkumaan, niin se nauha, jota painetaan, palauttaa jota kuinkin täysin sen energian takaisin siihen kieleen ja toimii siinä suhteessa jota kuinkin samalla tavalla kuin tallakin.
 
kimurantti1
17.04.2013 22:43:22 (muokattu 17.04.2013 22:45:31)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

GiovanniDiRondo: Siis se kielihän osuu käsittääkseni useita kertoja useampaan nauhaan samanaikaisesti. Siitä johtuu se kitaran soitolle tyypillinen alkuatakki.
 
Voin olla väärässäkin, mutta tämmöinen käsitys minulla asiasta on.
 
Jos kieli pääsee vapaasti liikkumaan, niin se nauha, jota painetaan, palauttaa jota kuinkin täysin sen energian takaisin siihen kieleen ja toimii siinä suhteessa jota kuinkin samalla tavalla kuin tallakin.

 
No, nyt mun täytyy nostaa kädet pystyyn ja sanoa suoraan etten pääse ajatuskulkuun mukaan. Eikö kirjoituksesi ensimmäinen ja viimeinen kappale ole ristiriidassa? Jos nauha jota painetaan palauttaa energian lähes täysin takaisinpäin, ei alempana otelaudalla olevien nauhojen, joihin kieli tietenkin osuu, pitäisi vaikuttaa millään tavalla. Hauskaa pohdintaa, ei sillä. En ole kenenkään kitaranrakentajankaan aiemmin kuullut puhuvan moista. Kaipaisi kovasti konkretisointia.
 
http://www.piecemakerband.com
"Practice cures most tone issues." -John Suhr
GiovanniDiRondo
17.04.2013 22:55:02
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

kimurantti1: No, nyt mun täytyy nostaa kädet pystyyn ja sanoa suoraan etten pääse ajatuskulkuun mukaan. Eikö kirjoituksesi ensimmäinen ja viimeinen kappale ole ristiriidassa? Jos nauha jota painetaan palauttaa energian lähes täysin takaisinpäin, ei alempana otelaudalla olevien nauhojen, joihin kieli tietenkin osuu, pitäisi vaikuttaa millään tavalla. Hauskaa pohdintaa, ei sillä. En ole kenenkään kitaranrakentajankaan aiemmin kuullut puhuvan moista. Kaipaisi kovasti konkretisointia.
 
No kyllä tämä nyt on ihan kieliin liittyvää perusteoriaa.
 
Tässä on nyt esimerkiksi video jossa näkee miten pitkittäisaalto liikkuu kieltä pitkin, ja alkaa muodostaa vähitellen seisovia aaltoja:
 
http://www.acoustics.salford.ac.uk/feschools/waves/guitarvideo.htm
 
Kieliteorian mukaanhan kielen värähtelyhän on itse asiassa juuri noiden kahden initiaalin aallon interferenssiä.
 
Yksinkertaisuuden vuoksi kuitenkin yleensä tarkastellaan kielen liikettä seisovina aaltoina (kielen värähtelyn aiheuttama perusääni ja harmoniset kerrannaiset), koska ne ovat äänen kannalta kiinnostavampia.
 
Pitkittäisaaltojen liikkuminen havaitaan huojuntana kielen soidessa.
 
kimurantti1
17.04.2013 23:04:19 (muokattu 17.04.2013 23:05:59)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

GiovanniDiRondo: No kyllä tämä nyt on ihan kieliin liittyvää perusteoriaa.
 
Tässä on nyt esimerkiksi video jossa näkee miten pitkittäisaalto liikkuu kieltä pitkin, ja alkaa muodostaa vähitellen seisovia aaltoja:
 
http://www.acoustics.salford.ac.uk/feschools/waves/guitarvideo.htm
 
Kieliteorian mukaanhan kielen värähtelyhän on itse asiassa juuri noiden kahden initiaalin aallon interferenssiä.
 
Yksinkertaisuuden vuoksi kuitenkin yleensä tarkastellaan kielen liikettä seisovina aaltoina (kielen värähtelyn aiheuttama perusääni ja harmoniset kerrannaiset), koska ne ovat äänen kannalta kiinnostavampia.
 
Pitkittäisaaltojen liikkuminen havaitaan huojuntana kielen soidessa.

 
Tottakai mä aaltoliikkeen ja kielen värähtelyn ymmärrän, mutta oon itse muusikko enkä fyysikko. En näin suorilta hahmota, minkä verran kielen värähtelyä siirtyy nauhoihin ja kuinka moneen ja miten se mahdollisesti muuttuu tai vaimenee. Ei kai tossa videossa ollut mitään tähän liittyen? En mä sun teoriaasi ole dumaamassa, kunhan totean että nyt mennään meikäläisen ymmärryksen ulkopuolelle, ja se on varmasti vain mun omaa sivistymättömyyttäni.
 
http://www.piecemakerband.com
"Practice cures most tone issues." -John Suhr
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti