| Aihe: Haluan oppia jazzia - mistä aloitan? | |
|---|
|
Tsugu Way: Tein viikonloppuna looppiin II - V - I sointukiertopohjan sointuina Dm7 - G7 - Cmaj7. Siihen päälle yritin heittää sooloa. Ei oikein jatsilta kuulostanut mun sooloilu (vielä). Mitä skaaloja, liksejä, siirtymiä tms. heittäisitte tuon kierron päälle?
Jos haluat selvitä yhdellä asteikolla niin G-duuripentatoninen.
Onhan netti väärällään II-V-I lickejä, kait niitä voisi treenata että tarttuisi selkäytimeen miltä jatsin pitäisi kuulostaa.
Esim
http://www.jazzguitar.be/251.html
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
Tilasin Hynnisen paketin, NYT LÄHTEE SAATANA
no is any good musics maked anymore... |
|
baron: Jos haluat selvitä yhdellä asteikolla niin G-duuripentatoninen.
Onhan netti väärällään II-V-I lickejä, kait niitä voisi treenata että tarttuisi selkäytimeen miltä jatsin pitäisi kuulostaa.
Esim
http://www.jazzguitar.be/251.html
Oho, no tuostahan löytyy ens alkuun. Thanks!
Blues is allright! |
|
Tsugu Way: Oho, no tuostahan löytyy ens alkuun. Thanks!
http://www.youtube.com/watch?v=HVsi_dIJUa0
Tuossa yksi oikeen hyvä ja harmonioiltaan suht helppo perus blues/jazz treenitausta, voi vetää kummalla stylella vaan ja sekä että ristiin rastiin, käy bluesiin päin oleva "robbenford/larrycarlton" ja käy enempi jazz "wesmontgomery/georgebenson"...saa bendata, saa soittaa oktaavein ja soinnuin etc...kaikki käy. |
|
WanhaWetäjä: http://www.youtube.com/watch?v=HVsi_dIJUa0
Tuossa yksi oikeen hyvä ja harmonioiltaan suht helppo perus blues/jazz treenitausta, voi vetää kummalla stylella vaan ja sekä että ristiin rastiin, käy bluesiin päin oleva "robbenford/larrycarlton" ja käy enempi jazz "wesmontgomery/georgebenson"...saa bendata, saa soittaa oktaavein ja soinnuin etc...kaikki käy.
Joo - testasin heti. Ei pöllömpi. Väliin meinas mennä hetkittäin kohilleen - väliin ei..Treeniä vaatii
Blues is allright! |
|
brecker: Joka kerta kun sointu vaihtuu, vaihdat asteikkoa. Eli voit suoriltaan unohtaa pentatoniswänkkäyksen yhdestä asemasta. Aikaavievää ja haasteellista, tiedän, mutta ei ole muuta keinoa.
Voisko tätä joku vääntää vielä rautalangasta käytännön esimerkein? Esim soinnuille Dm7, G7 ja Cmaj7
Yritin itse sitä II - V- I kaavaan siis soinnuilla Dm7 - G7 - Cmaj7. Järkeilin, että soinnuissa ei ylennyksiä, joten c-duuriasteikollahan tuossa mentäisiin. Eli Dm7:n päälle D-doorista (samat sävelet, mutta eri juuri). Okei, entä G7 - no siihenhän sopii G-mixolyydinen (samat sävelet - eri juuri). No mutta onko tässä järkeä? Siis samoja säveliähän, eli samaa asteikkoa soitan - nimi vaan vaihtuu?
Katselin noilta jazz-zivustoilta liksejä sun muita. Kyllähän siellä on valittu myös ylennettyjä ja alennettuja "välisäveliä"?
Mitenhän tämä jotenkin mulle tuntuu vaikealta ymmärtää tai päästä kunnolla alkuun. Jaksaisko joku veilä koettaa selvittää, niin että ymmärtämätönin ymmärtää? Thanks.
Blues is allright! |
 baron
12.03.2013 08:46:56 (muokattu 12.03.2013 08:53:02) | |
|
Tsugu Way: Voisko tätä joku vääntää vielä rautalangasta käytännön esimerkein? Esim soinnuille Dm7, G7 ja Cmaj7
Yritin itse sitä II - V- I kaavaan siis soinnuilla Dm7 - G7 - Cmaj7. Järkeilin, että soinnuissa ei ylennyksiä, joten c-duuriasteikollahan tuossa mentäisiin. Eli Dm7:n päälle D-doorista (samat sävelet, mutta eri juuri). Okei, entä G7 - no siihenhän sopii G-mixolyydinen (samat sävelet - eri juuri). No mutta onko tässä järkeä? Siis samoja säveliähän, eli samaa asteikkoa soitan - nimi vaan vaihtuu?
Katselin noilta jazz-zivustoilta liksejä sun muita. Kyllähän siellä on valittu myös ylennettyjä ja alennettuja "välisäveliä"?
1. Vaikka D-doorisessa, G-miksolyydisessä ja C-joonisessa on samat sävelet niin kuulostavathan ne erilaiselta kun asteikkoa oikein käsittelet, painotat esim terssejä ja septimeitä.
Helpoiten saat sisäistettyä kun soitat peräkkäin C-joonista, C-doorista ja C-miksolyydistä.
2. Voisit kokeilla myös bebop-asteikkoja, niissä on yksi kromaattinen sävel lisätty edellä mainittuihin.
3. Soinnun vaihdoksessa voi käyttää "lähestymisääniä", joiden ei tarvitse kuulua asteikkoon, esim puolisävelaskel ala- tai yläpuolelta.
4. Muutenkin voi käyttää asteikkoon kuulumattomia säveliä lyhyinä ja iskuttomissa kohdissa.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
Tsugu Way: Voisko tätä joku vääntää vielä rautalangasta käytännön esimerkein? Esim soinnuille Dm7, G7 ja Cmaj7
.....
Mitenhän tämä jotenkin mulle tuntuu vaikealta ymmärtää tai päästä kunnolla alkuun. Jaksaisko joku veilä koettaa selvittää, niin että ymmärtämätönin ymmärtää? Thanks.
Jos ei asteikoilla lähde aukeamaan, niin kokeile arpeggioita: Ihan simppelit 1., 3., 5., 7. ja 9. alkuun kustakin moodista. Eli Dm7:lle D, F, A, C, E ja vastaavalla konstilla G miksolyydisestä & C duurista.
Vaikka kyseessä on saman kanta-asteikon äänet, niin vahvojen sointuäänien painottamminen tuo esiin sen moodin soundin. Jos soitat C-duuria läpi koko II-V-I:n, niin se kuulostaa... C-duurilta. Vaikka tässä on samat äänet pelissä.
Kun arpeggiot ovat perusmuotoisena hallussa, eli II-V-I menee per sointu 1, 3, 5... järjestyksellä, niin kokeile saada arpeggion vaihto tapahtumaan puolen sävelaskeleen liikkeellä soinnun vaihtuessa: Esim. Dm7 => G7 vaihdossa C => B (H). Tällä melodialinjasta tulee sujuvan kuuloinen, eikä enää kuulosta arpeggion/ asteikon edestakaisin sahaamiselta. Kokeile myös vähentää ääniä: Rakenna muutaman äänen riffi, jonka muunnat soinnulle sopivaksi ääniä tarpeen mukaan muuttamalla.
"Väliäänet" saat mukaan myös arpeggiosta. Tuollaiseen kulkuun on helppo laittaa jotain "jännää" V-soinnulle. Kokeile muuttaa 5 => b5 ja/tai #5, 9 => b9 ja/tai #9. Tällä tavalla saat sellaisen "tension/release" meiningin kun I-soinnulle tullessa purat muunneäänen I-sointuun kuuluvalle äänelle. Esim G7 => Cmaj7 vaihdossa D# (#5) => E (3) tai D (9).
Ennen kuin alat paukuttamaan 16- tai 32-osa tilua näihin, niin kannattaa paneutua muutamalla äänellä ja hyvällä fraseerauksella hakemaan sointuvaihdoksiin sellaisia juttuja, että melodialinjassa kuuluu sointuvaihdot. Fraseerauksessa voisi vähän pelkistäen ajatella, että tasaiskuilla ei juurikaan tapahdu mitään mielenkiintoista, eikä synkooppeja just pysty aksentoimaan liikaa. Eli painoa neljäsosien jälkimmäiselle kahdeksasosalle, ja fraasin ylin ääni topakasti aksentoiden. Johan alkaa kuulostamaan swingitä ja bopilta ;)
White men can't Monk |
|
No nyt oli baronilta ja zeeboolta niin ymmärrettävää ja hyvää ohjetta, että kumma jos ei ala tällänen vähän yksinkertaisempi vanha äijäkin jotain ymmärtää. Thanks!! Nyt ensin kaffet tal farlowin kera ja sitte Joe passin kans arpeggioiden kimpuun :-)
Blues is allright! |
|
Nyt vähän "filosofisempaa": Jazz-soolon kuten kaiken muunkin musan tarkoitus on luoda ja purkaa jännitteitä.
Klassisia jazz-soolon tapoja on "ulos-soittaminen", soitetaan tarkoituksella "väärässä" asteikossa/soinnussa, esim puoli sävelaskelta ylös jolla luodaan jännite ja sitten puretaan se palaamalla oikeaan.
Toinen vitsinä pidetty mutta käytännössä toimiva: Jos soitetaan vahingossa "väärään" ääneen päättyvä licki niin toistetaan se pari kertaa jolloin se kuulostaa tarkoitukselliselta ja neljännellä kerralla päädytään "oikeaan" ja saadaan hyväksyvää nyökyttelyä yleisöltä!
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
Arpeggioiden kans liikkeelle lähtö oli hyvä neuvo. Sain illalla II-V-I backintrackkien päälle jo alkeellista etäisesti jatsilta muistuttavaa sooloilua hitaalla tempolla aikaisksi. Eikä kuulostanut c-duuriskaalan sahaamiselta, kun jätin hetkeksi skaala-ajattelun taemmalle.
Mutta nyt pitäis looppiin tehä itelle taustoja. Alkoi kiehtomaan korvikesoinnut. Ei olisi niin yksitoikkoinen tuo / Dm7 / G7 / Cmaj7 / Cmaj7 / -kierto. Miten sais mahd pienillä liikkeillä eloa tuonne tahtien sisään?
Blues is allright! |
baron
13.03.2013 11:36:21 (muokattu 13.03.2013 11:37:18) | |
|
Tsugu Way: Mutta nyt pitäis looppiin tehä itelle taustoja. Alkoi kiehtomaan korvikesoinnut. Ei olisi niin yksitoikkoinen tuo / Dm7 / G7 / Cmaj7 / Cmaj7 / -kierto. Miten sais mahd pienillä liikkeillä eloa tuonne tahtien sisään?
1. Dm9 G7#5#9 Cmaj7
2. Dm9 G7b9 Cmaj7
3. Dm7 Db7 Cmaj7
4. Abm7 Db7 Cmaj7
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
varmasti tästä ollaan erimieltä,mutta...
Kannattaa muistaa,että jazz on nimenomaan rytmimusiikkia ja ainakin alkumetreillä on ihan hyvä treenata asteikkoja niin että ne menevät joka sävelestä ja metronomin kanssa tai jonkun rumpukompin.
Ei kannata keskittyä siihen melodiaan ollenkaan ennenkuin se rytmi on veressä ja ne asteikot. Sitten kun ne on hallinnassa niin voi alkaa hyödyntää niitä melodia juttuja ihan toisella lailla.
Kun opettelee soittamaan valkoisten koskettimien skaalan niin että se käy 7 eri sävelen päälle ja tekee sen kaikista 12 sävelestä ja koko kaulan pituudelta niin ollaan päästy jo hyvään alkuun. Ne mustat koskettimet tekevät pentatonisen asteikon ja sillä kannattaa opetella ihan samalla lailla.
Skaalat eivät siihen lopu ja jos innostusta riittää niin ei ole pelkoa että treenattava materiaali loppuu.
Ei kannata tuhlata aikaa opettelemalla jotain melodian pätkiä joita viljelee soitossa ja vielä niin että soittaa ne joka sävellajista.
On tärkeämpi tietää millaisia melodioita sillä skaalalla voi soittaa jota soitat kyseisessä kohdassa niin silloin musiikki svengaa.
Jazz ja blues musiikissa on se svengi/groove kaikkein tärkein asia ja sen ymmärtäminen että se on rytmimusiikkia.
Jos opettelee soittamaan fraaseerauksia sieltä täältä ja liittää niitä sitten yhteen on ihan sama kuin opettelisi ulkoa jotain vierasmaan kielistä kirjaa,mutta ei ymmärtäisi sitä. kannattaa siis opetella se musiikin kieli kunnolla niin voi itse "kirjoittaa" niitä juttuja,sen sijaan että opettelisi ulkoa muiden tekemisiä ja aina välillä muistelisi että mitenkähän se meni. |
baron
15.03.2013 08:27:18 (muokattu 15.03.2013 08:28:09) | |
|
mpekkanen: varmasti tästä ollaan erimieltä,mutta...
Kirjaimellisesti samaa mieltä!
Mun maikat on joskus pistäneet mut kirjoittamaan "sooloja" enkä ole saanut niitä oikein kuulostamaan jatsilta mutta kun maikat on soittaneet mun tekeleen oikein fraseeraten ja hyvässä timessä niin kuulostanut ihan oikealta jatsilta!
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
|
mpekkanen: varmasti tästä ollaan erimieltä,mutta...
Kannattaa muistaa,että jazz on nimenomaan rytmimusiikkia ja ainakin alkumetreillä on ihan hyvä treenata asteikkoja niin että ne menevät joka sävelestä ja metronomin kanssa tai jonkun rumpukompin.
Ei kannata keskittyä siihen melodiaan ollenkaan ennenkuin se rytmi on veressä ja ne asteikot. Sitten kun ne on hallinnassa niin voi alkaa hyödyntää niitä melodia juttuja ihan toisella lailla.
Kun opettelee soittamaan valkoisten koskettimien skaalan niin että se käy 7 eri sävelen päälle ja tekee sen kaikista 12 sävelestä ja koko kaulan pituudelta niin ollaan päästy jo hyvään alkuun. Ne mustat koskettimet tekevät pentatonisen asteikon ja sillä kannattaa opetella ihan samalla lailla.
Skaalat eivät siihen lopu ja jos innostusta riittää niin ei ole pelkoa että treenattava materiaali loppuu.
Ei kannata tuhlata aikaa opettelemalla jotain melodian pätkiä joita viljelee soitossa ja vielä niin että soittaa ne joka sävellajista.
On tärkeämpi tietää millaisia melodioita sillä skaalalla voi soittaa jota soitat kyseisessä kohdassa niin silloin musiikki svengaa.
Jazz ja blues musiikissa on se svengi/groove kaikkein tärkein asia ja sen ymmärtäminen että se on rytmimusiikkia.
Jos opettelee soittamaan fraaseerauksia sieltä täältä ja liittää niitä sitten yhteen on ihan sama kuin opettelisi ulkoa jotain vierasmaan kielistä kirjaa,mutta ei ymmärtäisi sitä. kannattaa siis opetella se musiikin kieli kunnolla niin voi itse "kirjoittaa" niitä juttuja,sen sijaan että opettelisi ulkoa muiden tekemisiä ja aina välillä muistelisi että mitenkähän se meni.
Taysin samaa mielta. Bert Ligonin "Jazz Theory Resources" kehiin. |
 Zeeboo
15.03.2013 21:57:26 (muokattu 15.03.2013 22:26:15) | |
|
mpekkanen: varmasti tästä ollaan erimieltä,mutta...
Kunhan fokus pysyy musiikin soittamisessa, eikä pelkässä asteikkojen hieromisessa. Soolojen plokkailua ei kannata vieroksua eikä merkitystä vähätellä, sillä just sillä konstilla se oma käsiala ja sanavarasto kehittyy samalla kun musatyylin muotokieli menee selkäytimeen. Emily Remlerillä oli tuohon plokkailuun ja fraasien lainailuun sellainen neuvo, että kokonaisten soolojen sijaan kopioi mieluummin hyviä irtofraaseja, joita sitten voi sovittaa ja soveltaa omaan soittoon. Eikä tuo neuvo mitenkään vallankumouksellinen ole, sillä samalla konstilla koko blues/jazz musan perinne on ammoisista ajoista lähtien siirtynyt eteenpäin. Siitä, että tietää mitä noissa plokkailluissa fraaseissa tapahtuu, ei taatusti ole haittaa. Analysointi avaa asioita kummasti.
Björkenheim sanoi yhdessä haastattelussa osuvasti, että "on se perkele, että musiikkiin mennään sisälle paperin kautta". Antilan Karilla oli hyvä kolumni aihetta sivuava kolumni Riffissä.
White men can't Monk |
|
Zeeboo:Björkenheim sanoi yhdessä haastattelussa osuvasti, että "on se perkele, että musiikkiin mennään sisälle paperin kautta". Antilan Karilla oli hyvä kolumni aihetta sivuava kolumni Riffissä.
Onhan se joteskin "eksottista" että jatsin on keksineet kouluja käymättömät "neekerit" ja nyt sitä opettaa professorit korkeakouluissa.
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
 mpekkanen
16.03.2013 00:40:02 (muokattu 16.03.2013 00:50:19) | |
|
baron: Onhan se joteskin "eksottista" että jatsin on keksineet kouluja käymättömät "neekerit" ja nyt sitä opettaa professorit korkeakouluissa.
Onhan se kieltämättä aika hauskaa kun varsinkin lopputulos on monesti näillä itseoppineilla paljon paremman kuuloista,näin karkeasti.
Eihän musiikissa kuitenkaan mistään niin korkean tason matematiikasta ole kysymys ettei sitä ihan normaali ihminen ymmärrä.
Hyvä soittaja joutuu joka tapauksessa treenaamaan varmasti tuhansia tunteja ennenkuin soitto alkaa yleensä kuulostamaan siltä omalta. Varmasti tässä on poikkeuksiakin ,mutta kaikki joutuu jostain aloittamaan.
Björkenheim heitti kyllä aika osuvan kommentin. Näin se kuitenkin taitaa olla :)
Tähän korjaan vielä lopuksi ,että nykyään on netin ansiosta paljon helpompaa löytää tietoa jos haluaa kuin ennen.
Tärkeintä jatsissa on kuitenkin rytmi ja jos se puuttuu niin millään tilutuksilla ei ole mitään merkitystä.
Asteikot ovat tärkeitä,mutta on musiikki toki muutakin. |
|
baron: Jos sulla sattuisi olemaan iPad tai iPhone niin niihin on saatavissa (tai ostettavissa, muutama euro) iRealB ohjelma johon saa (ilmaiseksi) parin tuhannen jazz-stankun soinnut ja lisäksi se osaa soittaa ne halutulla tempolla ja halutussa sävellajissa säestykseksi.
Ostin tuon iRealB -ohjelman. Hyvä ohjelma. Ihan hyvät saundit. Piti kyllä ostaa heti yks tyyli-pakkaus ohjelman sisältä, koska mukana tulee niin vähän eri tyylejä. Band in a Box puhelimessa. Ehdottomasti hyvä apuväline treenaamiseen ja myös ihan muuten vain jammailuun. Ja toki biisien opetteluun. |
|
mpekkanen: Onhan se kieltämättä aika hauskaa kun varsinkin lopputulos on monesti näillä itseoppineilla paljon paremman kuuloista,näin karkeasti.
Eihän musiikissa kuitenkaan mistään niin korkean tason matematiikasta ole kysymys ettei sitä ihan normaali ihminen ymmärrä.
Hyvä soittaja joutuu joka tapauksessa treenaamaan varmasti tuhansia tunteja ennenkuin soitto alkaa yleensä kuulostamaan siltä omalta. Varmasti tässä on poikkeuksiakin ,mutta kaikki joutuu jostain aloittamaan.
Mitäs hassua jatsin opettamisessa on? Eipäs trivialisoida! Ja normaalit ihmiset nyt eivät edes ole kiinnostuneita mistään jatsista saati sen opiskelusta. Vissiin muusikot ovat paljolti tekemisissä lähinnä toisten musafriikkien kanssa kun ei oikein aina tunnu aukeavan se, mitä perusväki miettii ja mitä ei.
Lisäksi tuo itseoppineet versus opistoväki on edelleen täysin naurettava vastakkainasettelu. Kukas nykyään täysin itseopiskellut (terminäkin jo absurdi) on paremman kuuloinen kuin vaikka Metheny? Viittaat joihinkin 100v sitten syntyneisiin? |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
