Muusikoiden.net
10.12.2016
 

Kitarat: soittaminen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Jatsia
1
Brownie
08.02.2013 20:53:23
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Miten oppis soittamaan jatsia? Osaan kyllä improvisoida, mutta en osaa sointuja. Tai osaan kyllä ns. perussoinnut ja laajempien sointujen teorian. Vaan en osaa käyttää sointuja. Jos on vaikka joku stankku, niin osaan soittaa melodian, mutta komppaaminen on vaikeaa, koska en tiedä miten sointukäännökset pitäisi soittaa. Pitäisikö esim. kaikki soinnut yrittää soittaa mahdollisiman samasta asemasta ja onko väliä mikä ääni on alimmaisena?
 
Entä sooloilu? Miten voi soittaa sooloa sointukierron mukaan?
 
sickboy
08.02.2013 21:29:26
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

http://www.jazzguitarlessons.net/jazz-guitar-chord-chart.html
 
Tuol oli hyviä vinkkejä sointuihin, googletin ihan itse.
 
Hyvä lähtökohta stankkujen soolotreeninä on soittaa soinnut "auki" arpeggioina. Tasaisen tappavalla kahdeksasosatreenillä otelautaa tutuksi ensin ihan sointuäänillä. Siihen sitten lisää myöhemmin kromatiikkaa, tai sointuun sopivan asteikon ääniä. Tossa arpeggiotreenissä on hyvä tähdätä viimeinen 1/8-osa soinnun septimille, jolloin esim. II-V-I kuljetuksessa päätyy aina seuraavan soinnun terssille. Tällä tavalla "sooloillessa" ilmentää harmoniaa, vaikka soittaisi yksin.
 
Zeeboo
08.02.2013 22:08:01
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

- Nelisoinnut haltuun niin, että käännökset ja hajoitukset ovat hallussa.
- Ihan treeniäksiisinä II - V - I kulut niin, että äänenkuljetus menee mahdollisimman "pienillä liikkeillä". Periaatteena niin, että sointua vaihtaessa aina kaksi ääntä pysyy ja kaksi vaihtuu. Esim "in C" Dm7 - G7- Cmaj7 kulusta syntyy neljä erilaista variaatiota per kielisarja/hajoitus.
 
Tuolla on vähän juttua aiheesta:
http://muusikoiden.net/keskustelu/p … sts.php?c=38&t=184334&o=0&#p8986532
 
Näiden jälkeen voi sitten funtsata sointujen laajentamista niin, että muuttaa soinnut (sävellajin mukaisiksi) yseiksi niin, että pudottaa perusäänen pois ja lisää ysin mukaan. Voi tuottaa vähän päänvaivaa, mutta näiden pähkääminen kyllä avaa myös juttuja.
 
Periaatteet kun on hallussa, niin sitten muunnesointujen kanssa sama homma.
 
Sickboyllä oli hyvää asiaa arpeggioista.
 
White men can't Monk
Kontiak
08.02.2013 22:55:02 (muokattu 08.02.2013 22:56:30)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Brownie: Pitäisikö esim. kaikki soinnut yrittää soittaa mahdollisiman samasta asemasta ja onko väliä mikä ääni on alimmaisena?
 
Aika pitkälle ilman hajoituksia pääset jo kun opettelet nelisoinnut siten, että pohjasävel on A- tai D-kielellä.
 
http://www.truthinshredding.com
mima
11.02.2013 16:02:34
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Brownie: Pitäisikö esim. kaikki soinnut yrittää soittaa mahdollisiman samasta asemasta ja onko väliä mikä ääni on alimmaisena?
 
Otetaan esimerkiksi Cmaj7. Tässä kaavio, jossa näkyy Cmaj7:n käännökset kielirymällä 1234: http://www.jazzguitarlessons.net/image-files/jazz-chords-27.jpg
 
Noista tuo kolmas käännös, jossa on maj7-sävel alimpana, on hieman huonon kuuloinen, mutta kyllä sillekin paikkansa komppauksen keskellä löytyy. Näissä perusnelisoinnuissa (maj7, dom7, m7, m7b5) ei ole hirveästi väliä, mikä soinnun sävel on alimpana, paitsi että tuon maj7 -sävelen kanssa kannattaa olla varovainen. Toki kaikki käännökset kuulostavat erilaisilta, eli siinä mielessä alimmalla äänellä on väliä.
 
Myös laajemmat soinnut soitetaan monesti käyttäen vain neljää tai viittä ääntä, vaikka soinnut todellisuudessa sisältäisivätkin enemmän säveliä. Tällöin voidaan jättää soinnun perusääni ja/tai kvintti soittamatta. Kannattaa kuitenkin huomata, että jos kvintti on muunnettu (eli ylennetty tai alennettu, esim. C7b5), se vaikuttaa soinnun saundiin aika paljon eikä sitä silloin välttämättä kannata jättää soittamatta. Yleensä laajemmissa soinnuissa terssi ja septimi ovat käännöksessä alempana kuin lisä- ja muunnesävelet. Jos lisä- tai muunnesävelen laittaa alimmaksi ääneksi, soinnun saundi saattaa muuttua aivan toisenlaiseksi eikä se enää ehkä toimikaan alkuperäisessä tarkoituksessa.
 
Sellainen asia tuli vielä mieleen, että sointumerkit ovat jazz-soittajalle vain suuntaviittoja. Monesti jazz-biisien nuoteissa lukee soinnut vain nelisointuina, esim. Cm7 - F7 - Bbmaj7, ja soittajat saavat itse laajentaa soinnut haluamallaan tavalla, esim. Cm7 - F7b9 - Bbmaj9. Tässä kuitenkin mennään useimmiten solistin ehdoilla, eli komppisoittajan täytyy kuunnella, mitä solisti tekee ja muokata omaa soittoaan sen mukaisesti. Nuoteista kannattaa muutenkin koittaa päästä eroon ja luottaa mahdollisimman paljon omiin korviinsa. Kuitenkaan riitasäveliä ei kannata pelätä, jännitteistä ja niiden purkamisestahan tässä musassa on kyse.
 
Tää mun lähtökohta on aika teoreettinen ja siihen sisältyy oletus, että sointuihin liittyvät teoria-asiat on hyvin hanskassa. Perinteisin tapa olisi varmaankin kuunnella levyjä ja korvakuulolta opetella juttuja. Monet jazz-legendat tuskin osasivat nimetä soittamiaan juttuja, mutta se ei tuntunut menoa haittaavan. Teoria on syntynyt vasta musiikin jälkeen, ja kovin teoreettinen lähestymistapa musiikkiin voi saada monet ilmiöt tuntumaan harkituilta, vaikka ne todellisuudessa olisivatkin olleet alunperin vaistonvaraisia ja fiilispohjalta tehtyjä.
 
Ei lähe.
komero
12.02.2013 09:09:48
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

mima: Otetaan esimerkiksi Cmaj7. Tässä kaavio, jossa näkyy Cmaj7:n käännökset kielirymällä 1234: http://www.jazzguitarlessons.net/image-files/jazz-chords-27.jpg
 
Lisäyksenä, että nuo ovat drop2 -hajotuksia (eli Cmaj7:n drop2-hajotus käännöksineen).
 
wavelength
12.02.2013 09:20:18
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

komero: Lisäyksenä, että nuo ovat drop2 -hajotuksia (eli Cmaj7:n drop2-hajotus käännöksineen).
 
Lisäyksenä, että drop2 tarkoittaa hajotusta, jossa ahtaasti asetellun soinnun toiseksi ylin sävel on pudotettu oktaavia alemmas.
 
kimurantti1
12.02.2013 16:23:40
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

wavelength: Lisäyksenä, että drop2 tarkoittaa hajotusta, jossa ahtaasti asetellun soinnun toiseksi ylin sävel on pudotettu oktaavia alemmas.
 
Lisäyksenä, että noista tuli jonnin verran kirjoiteltua tänne: http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?plink=9460852#p9460852
 
http://www.piecemakerband.com
"Practice cures most tone issues." -John Suhr
Zeeboo
12.02.2013 18:05:32
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Lisäyksenä, että jossain vaiheessa Mick Goodrickin Advancing Guitarist on melko aiheellinen hankinta. Viimeistään sitten kun tuo Kimurantin juttu on hallussa.
 
White men can't Monk
Jucciz
12.02.2013 19:29:56 (muokattu 12.02.2013 19:30:22)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Zeeboo: Lisäyksenä, että jossain vaiheessa Mick Goodrickin Advancing Guitarist on melko aiheellinen hankinta. Viimeistään sitten kun tuo Kimurantin juttu on hallussa.
 
Siinä onkin sitten loppuelämäksi (tai pariksi) kahlattavaa. Mieletön teos ja rautaista asiaa, mutta ei avaudu ihan vasta-alkajalle.
 
Jos tuon kirjan kaikki opit osaa sujuvasti ja tekniikka pelaa, ei tartte jännittää, etteikö lähtisi jazz tai oikeastaan mikä tahansa "normaali" musa.
 
Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan!
power of tower
14.02.2013 13:16:14
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Yksi suht. helppo tapa lähteä liikkeelle noiden sointujen kanssa on opetella kolmen äänen voicingeja, joissa on vain perusääni, terssi ja septimi. Perusääni tulee E- tai A-kielelle ja terssi ja septimi D- ja G-kielille. (Voi myös soittaa muilla kielillä, mutta tosta on helppo lähteä liikkeelle).
 
Tällaisissa soinnuissa tulee kaikki "olennaisin informaatio" soinnusta eli perusääni, terssi ja septimi. Lisäksi kun keskittyy aluksi vain näiden äänien löytämiseen, alkaa hahmottaa 1. terssien ja septimien liikettä (äänenkuljetusta) ja 2. kitaran otelautaa. Myös soolojen soittoa jeesaa kun eri sointujen terssit ja septimit löytyvät nopeammin otelaudalla.
 
Esimerkkiä sormituksista:
 
Am7: 5x55xx; D7: x545xx; Gmaj7: 3x44xx Cmaj7: x324xx
Em7: x757xx
 
m7b5-soinnut eivät tällä tavalla soitettuna siis eroa sormitukseltaan m7-soinnuista, koska kvinttejä ei soiteta.
 
Kun nämä on hallussa, voi B- ja E-kielille lisätä sitten kvinttejä, ysejä ja muita lisäsäveliä tarpeen mukaan.
 
Rytmipuoleen kannattaa kiinnittää huomiota myös ja usein rytmiset asiat onkin tärkeimpiä. Lisäksi kannattaa muistaa aina, että jazz-asioissa totuus löytyy levyiltä ja keikoilta eikä teoriakirjoista.
 
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti