| Aihe: Hyvä kitaristi, huono saundi | |
|---|
 Jucciz
16.10.2012 15:30:40 (muokattu 16.10.2012 15:31:31) | |
|
Methenyn synakitarasoundi ei ole alkujaankaan lähtöisin kitarasta, vaan kitarasyntikasta. Metheny myös itse on kertonut haastatteluissa suhtautuvansa tuohon soundiin kokonaan eri instrumenttina, ei suinkaan kitarana. Tästä syystä sitä ei edes kannattaisi ajatella kitarasoundina, vaan ainoastaan soundina, josta sitten toki saa tykätä tai olla tykkäämättä. Sit voi tietty tapella, onko se enää kitarasoundi, jos se on peräisin vahvistimesta eikä itse kitarasta. Rajanvetokysymyksiä, ja erittäin tärkeitä sellaisia.
Maksamakkaraksi kompuroidut yliefektoidut soolosärösoundit ovat luku sinänsä. Harvoin niiden joukosta mikään yksittäinen pomppaa erityisen kiinnostavana esiin. Methenyn "norsuntörähdyssoundi" on sentään kiinnostava ja erikoinen, piti siitä tai ei. Sehän on ajalta ennen midiä, joten varsinkin ilmestyessään se oli jotain hyvin kummallista ja erikoista.
Mites John Scofieldin soundi silloin kun se Ibanezin violetti chorus polkaistaan päälle? Yleensä vihaan chorus-pedaaleja, mutta tuo on niin överi, että se on jo hieno - ja kaiken lisäksi yhdistettynä Scofieldin soittotatsiin todella uniikki soundi. Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan! |
|
Veksu: Joskus kuulee kitaristeja, joiden saundista ajattelee seuraavaa: a) Tuo tyyppi ei ole tehnyt mitään saundinsa eteen, tai b) tuo tyyppi on tehnyt liikaakin. Eddie Van Halen kuulostaa miun korvaan siltä, että tyyppi on ottanut perus paskan saundin jostain Marshallin styrkkarista ja pilittää sillä. Toisaalta, voi sekin olla parempi vaihtoehto kuin kehittää saundiaan laboratoriossa jonkun Steve Vain tapaan, jolloin ehkä haluttuun lopputulokseen on lopulta päästy. Sitten ei tarvitse edes säveltää mitään, riittää kun esittelee sielutonta kikkailumuovisaundiaan levyltä toiselle.
Eric Johnson on myös lähes pakkomielteisesi tuunannut omaa saundiaan, mutta ainakin hepun särösaundi on omaan korvaani aika munatonta ulinaa.
Interviewer: "So Frank, you have long hair. Does that make you a woman?"
Frank Zappa: "You have a wooden leg. Does that make you a table?" |
|
Veksu: Eddie Van Halen kuulostaa miun korvaan siltä, että tyyppi on ottanut perus paskan saundin jostain Marshallin styrkkarista ja pilittää sillä.
VH:n alkupään levyjen kitarasoundin lyömättömyys ei ole makuasia. Moni muu asia on. Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan! |
|
Jucciz: VH:n alkupään levyjen kitarasoundin lyömättömyys ei ole makuasia. Moni muu asia on.
Samaa mielta. |
|
kekkuliheikki: https://www.youtube.com/watch?v=lOcdHine-fg&feature=related
Ai saatana.
http://www.youtube.com/watch?v=wnFw2HMu3dg
Aijai..Toisenlaisella soundilla tuo kuulostaisi hienolta. |
|
Jucciz: VH:n alkupään levyjen kitarasoundin lyömättömyys ei ole makuasia. Moni muu asia on.
Plussa napsahti. Mun mielestä Methenylläkin on hyvät soundit.
"Practice cures most tone issues." -John Suhr |
|
http://www.youtube.com/watch?v=CWntxpcq9FI
Aikamoista puuroa.Lynch on kyllä mieletön kitaristina, mutta nuo soundit jaksaa aina järkyttää. |
|
Kitarasoundit ja niiden "lyömättömyys" on aina makuasia. |
|
BigPapa: Kitarasoundit ja niiden "lyömättömyys" on aina makuasia.
No voeha. Juuri kun olin tulossa kirjoittamaan, että inhoan Claptonin soolosaundia White Room-biisissä, niin tänne tulee BigPapa. Claptonin saundissa ei yleisesti ole vikaa, mutta tuon biisin soolossa on kyllä mielestäni inhan riipivä saundi. Makuasioita toki.
Interviewer: "So Frank, you have long hair. Does that make you a woman?"
Frank Zappa: "You have a wooden leg. Does that make you a table?" |
 vvaltsu
16.10.2012 16:58:13 (muokattu 16.10.2012 17:00:22) | |
|
http://www.youtube.com/watch?v=rxhpku07Jno
Paitsi, että Vinnie Vincent on myös huono kitaristi.
John Petruccilla on aika kamala soundi nykyään, EVH:llakin valitettavasti. Satrianilla on ollut aina paska soundi.
E: Ynkälläkin on nykyään ihan kamala soundi levyillään, mut se johtuu siitä, että herra korkean omakätisesti miksaa ne levyt pitkin vittuja.
I remember singing To Be With You in a Karaoke Revolution game, on Playstation. And I won. - Eric Martin |
 BigPapa
16.10.2012 16:59:26 (muokattu 16.10.2012 17:04:09) | |
|
Kampela77: No voeha. Juuri kun olin tulossa kirjoittamaan, että inhoan Claptonin soolosaundia White Room-biisissä, niin tänne tulee BigPapa. Claptonin saundissa ei yleisesti ole vikaa, mutta tuon biisin soolossa on kyllä mielestäni inhan riipivä saundi. Makuasioita toki.
Eipä siinä mitään, kyllähän sitä saa vapaassa maassa pitää millaisista soundeista haluaa.
Tää on edelleen mun mielestä se paras versio White Roomista.
http://www.youtube.com/watch?v=i0TS6y_5pOg |
|
Jucciz: Methenyn synakitarasoundi ei ole alkujaankaan lähtöisin kitarasta, vaan kitarasyntikasta. Metheny myös itse on kertonut haastatteluissa suhtautuvansa tuohon soundiin kokonaan eri instrumenttina, ei suinkaan kitarana.
Tämä on minusta ihan validi pointti. Joskus olen itsekin miettinyt kitarasynan hankintaa siitä yksinkertaisesta syystä että esim pianon koskettimet aiheuttavat minulle melodiasoitossa tiettyä epävarmuutta kun olen koko ikäni tottunut työskentelemään otelaudalla. Tästä johtuen jos voin syntikkaosioita lähestyä itselleni tutummassa "ekosysteemissä" niin mikäs sen mukavampaa.
Sitten kun puhutaan kitarasoundista niin en hirveästi lämpene Satrianin soundille ainakaan Surfing with the alienilla.
"If you're going to be crazy, you have to get paid for it or else you're going to be locked up."
Hunter S. Thompson |
|
Jucciz: VH:n alkupään levyjen kitarasoundin lyömättömyys ei ole makuasia. Moni muu asia on.
Tämä asia vaan on näin. Yksi maailman himotuimpia ja metsästetyimpiä kitarasaundeja.
Kai sitä saa kunnon kitarakamat omistaa sentään !! |
|
Methenyn kitarasyntikka on ihan miellyttävän kuuloinen, kivempi kuin vaikka Holdsworthin vastaava. Claptonin midboost/TBX/mikälie on aika kökkösoundinen. Steve Morsella on ollut melko paskat soundit siitä lähtien kun siirtyi Music Maniin. |
BigPapa
16.10.2012 18:42:26 (muokattu 16.10.2012 18:48:46) | |
|
antnis: Claptonin midboost/TBX/mikälie on aika kökkösoundinen.
Eijjole, mun mielestä.
http://www.premierguitar.com/Magazi … _Eric_Clapton_Active_Mid_Boost.aspx
Clapton liked the MDX boost circuit (which he called a compressor) and told Fender to keep it for his signature Strat. He also asked for more compression, which prompted Fender to replace the Elite Strats standard pickups with Lace Sensor Gold pickups and an updated MDX circuit that had been tweaked to deliver a midrange boost of up to 25 dB at around 500 Hz.
Clapton ja kitarasyntsa:
http://www.youtube.com/watch?v=E8nC6e4OI4w |
|
Karipiirto: Tämä on minusta ihan validi pointti. Joskus olen itsekin miettinyt kitarasynan hankintaa siitä yksinkertaisesta syystä että esim pianon koskettimet aiheuttavat minulle melodiasoitossa tiettyä epävarmuutta kun olen koko ikäni tottunut työskentelemään otelaudalla. Tästä johtuen jos voin syntikkaosioita lähestyä itselleni tutummassa "ekosysteemissä" niin mikäs sen mukavampaa.
Joo..ihan asiaahan tuo on mitä Jucciz totesi, kitara ja midikitara+synamoduli tms ovat aivan eri soittimia, mitä nyt ite oon noilla POD HD:n aikas vaatimattomilla synasoundeilla soitellut niin mielnkiintoseksi niissä tekee sen että synamainen soundi houkuttaa ihan erilaiseen soittoon ja fraseerauskeen, kuten tässä pätkässä käy kun kitaralla soitetaan haitarisoundilla...ja tyylikkästi
http://www.youtube.com/watch?v=FLHoFoRudOM
Sitten kun puhutaan kitarasoundista niin en hirveästi lämpene Satrianin soundille ainakaan Surfing with the alienilla.
Onhan noita...mutta tosiaan makuasioita kaikki tyynni, wanhan liiton
soittajana nämä "guthriegovan" tyyppiset kuivakkaat, ohkaset säröt ei oikeen iske jos niitä vertaa just vaikka johonkin Van Haleniin tai jazz/fuusiopuolelta vaikkapa Alan Holsworthin laulavaan soundiin säröpuolella ja sitten tuo aika lailla synamainen sointupuoli, sehän on ihan oma juttunsa...lähes 30 vuotta aikaa tuosta http://www.youtube.com/watch?v=UppF25-TLXY&feature=related... |
|
BigPapa: Kitarasoundit ja niiden "lyömättömyys" on aina makuasia.
Naulan kantaan napsahti tämä.
Nostalgy is not what it used to be |
|
BigPapa: Kitarasoundit ja niiden "lyömättömyys" on aina makuasia.
Ja poikkeus vahvistaa säännön: Clapton Bluesbreakers -albumilla.
"It's good to dream." |
 JC
16.10.2012 21:09:51 | |
|
kekkuliheikki: Paul Gilbertilla on kanssa usein hirveita surinasaundeja.
Kun luin otsikon, tämä tuli ensimmäisenä mieleen. |
 UnBrain
16.10.2012 21:18:01 (muokattu 16.10.2012 21:23:01) | |
|
Joo-oh, kyllähän Luke on ensimmäisenä mielessä kun otsikon lukee, mutta onhan mies kyllä petrannut kovastikkin saundinsa puolesta Bognereihin siirryttyään.
Viimeisimmältä soolokiekoltaan kyllä löytyy varsin mukavia, Lukatherin mittapuulla melko luonnollisiakin soolo- ja komppisaundeja: https://www.youtube.com/watch?featu … yer_detailpage&v=FkeA3VXdLwY#t=169s
Jos vaikka toisena vastakohtana on tämä:
http://www.youtube.com/watch?featur … yer_detailpage&v=V93sAvmOjms#t=172s
Soolo aiheuttaa kyllä pientä ääneen hymyilyä joka kerta, vois joskus ihan haastemielessä ottaa ylös, sen verran suttua on saundi. :D Toisaalta en tiedä, olisko Toto yhtään niin siisti bändi jos kitarasaundi olis koko 80-luvun läpi ollut vintage-Les Paul vintage-marsuläjään ja koskettimet Steinway & Sons ja Hammond B3 Yamaha DX7:n sijaan..
ljöö.. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
