Muusikoiden.net
10.12.2016
 

Kitarat: soittaminen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Musiikin kuuntelu ei sytytä:-(
1 2
hallu
18.12.2011 13:58:00
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Minulla on sellainen ongelma ettei huvita kuunnella musiikkia ei sitten yhtään. Radiota ei nyt varsinkaan, kun sieltä tulee lähinnä makkaraa musiikin sijasta, mutta muutenkin musiikin kuuntelu vaatii minulta "ryhtymistä". Se ei viihdytä eikä tarjoa "säväreitä" ja pakottaudun kuuntelemaan sitä jonkin verran kehittääkseni ja ylläpitääkseni kuulokuvaani.
 
Nuorena kuuntelin musaa ihan intopiukassa ja innostuin melkein kaikesta kuulemastani jne. sittemmin varsinkin viimeisen viidentoista vuoden aikana ollaan menty alamäkeä kiihtyvällä tahdilla. Musiikki tuntuu ikään kuin laimenevan vuosien varrella ja yhä harvemmin törmää mihinkään, joka saa edes kulmakarvan kohoamaan. YUP sai sukat pyörimään jalassani ja viimeksi ASA pisti haukkomaan henkeä, mutta muuten on vähän valjua. Varsinkin nuoret naiset tuntuvat tekevän hyvää musaa nykyisin ja varmaan ongelma ei ole tarjonnan laadussa, vaan olen itse jotenkin "väljähtynyt". Ehkä tämä on keski-ikäistymistä ja kun elämä muutenkin on vähän laimeaa, niin musiikki vain peilaa sitä.
 
Olen enenevästi hakenut elämän tarkoitusta juurimusasta ja jazzista. Jazz varsinkin on ollut jonkinlainen hengenpelastaja. Ei se nyt varsinaisesti vielä ole tajuntaa räjäyttänyt, mutta se tarjoaa kiinnostavia näkökulmia ja jopa jotakin mielihyvään verrattavaa.
 
Kertokaapa, päteekö musan kuunteluun sama juttu kuin sen soittamiseen, että pitää nähdä vähän vaivaa ja kulkea käymättömille korpimaille etsimään elmäntarkoitusta silloin kun tutut polut alkavat tympiä? Soittamisesta nautin ja oikeastaan usein mieluummin soitan kun kuuntelen musiikkia.
 
Jos se vaappuu ja vaakkuu, se on ankka.
Vladi
18.12.2011 14:21:28
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Itselläni samanlaisia kokemuksia, referenssinä metallimusiikki. Kuuntelin jossain vaiheessa lähes kokonaan pelkkää metallimusiikkia, josta oikeastaan kaikki vieläpä tällä vuosituhannella tehtyä. Vaikka hyviä bändejä löytyykin jonkun verran, minullakin alkoi pikkuhiljaa ilmentyä just kuvailemasi tapaista turtumista ja jossain vaiheessa hoksasin kuuntelevani huomattavasti vähemmän musaa, kuin aikaisemmin.
 
Lähdin puolivahingossa joskus viime vuosikymmenen viimeisen parin vuoden aikana laajentamaan omaan musiikillista repertuaaria. Ensin tuli Gunnarit, josta siirryttiin kasari- ja tukkaheviin. Kasarihevin inspiroimana uskalsin kuunnella hieman klassista musiikkia ja siitä päädyttiin elokuvamusiikin puolelle. Positiiviset kokemukset ajassa taaksepäin palaamisesta rohkaisivat kokeilemaan vielä enemmän taaksepäin paluuta. Kehiin tuli Aerosmith, Led Zeppelin ja muutama muu 70- ja 80-luvun jättiläinen. Samaan aikaan "retrohenkinen" musiikki persoonallisilla naislaulajilla alkoi nostaa päätään ja esim. Duffyn esikoislevyä tuli kuunneltua paljon sekä soundien, että persoonallisen lauluäänen puolesta.
 
Musamaun laajeneminen ei ole viimeiseen pariin vuoteen pysähtynyt, vaan tuntuu että tahti sen kun kiihtyy. Vaimolta sain Jazz at the Philharmonic-nimisen 10cd:n kokoelman, jolta muutama vanha jazzlegenda tuli tutuksi. Kiitos Spotifyn, olen päässyt tutustumaan mahtaviin yhtyeisiin, esimerkkeinä vaikkapa Lynyrd Skynyrd ja Allman Brothers.
 
Kokeile vaikka jonkinlaisia soittolistoja, joissa tulee randomilla ihan mitä tahansa musiikkia useilta eri vuosikymmeniltä. Varmasti seasta löytyy jotain, mikä inspiroi. Ei tästä maailmasta hyvä musiikki kesken lopu, joskus vaan pitää tonkia hieman enemmän. :)
Räkkipeli
18.12.2011 16:27:48
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

hallu: Kertokaapa, päteekö musan kuunteluun sama juttu kuin sen soittamiseen, että pitää nähdä vähän vaivaa ja kulkea käymättömille korpimaille etsimään elmäntarkoitusta silloin kun tutut polut alkavat tympiä? Soittamisesta nautin ja oikeastaan usein mieluummin soitan kun kuuntelen musiikkia.
 
Tossahan sä vastasit jo omaan kysymykseen. Jos sulla on kerran haju, mitä vois tehdä, niin miksi et skarppaa ja kokeile? Rohkeasti vaan selvittämään mitä siinä Jazzissakin tapahtuu ja haastamaan itseä vaan!
 
"Suht suomalaisia ja kaljanhuurusia suoria junttimielipiteitä."
TMik
22.12.2011 08:25:37
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

"Musiikki tuntuu ikään kuin laimenevan vuosien varrella ja yhä harvemmin törmää mihinkään, joka saa edes kulmakarvan kohoamaan"
 
Mulla on ollu jo muutamia vuosia vähän sama juttu, nykyisin kun tuupataan niin samanlaista (ja suurimmaksi osaksi kauheeta kuraa) musiikkia jatkuvalla syötöllä pihalle. Tarkennetaan vielä että puhun nyt Rock genrestä.
 
Onneksi tuota ikää on kuitenkin sen verran vähän (-85) että 70- 80- ja 90-luvulta alkupuolelta löytyy vielä paljooooooon kuunneltavaa. Tuntuu siltä että menen jatkuvasti taaksepäin noiden bändien kanssa. Itse musiikkimaku ei hirveästi ole muuttunut vuosien saatossa mutta nykyään sitä kyllä arvostaa ihan eri juttuja kuin vaikka 5 vuotta sitten. Aikaisemmin myös vierastin vanhempaa metallia, tuntui niin tuhnulta johonkin moderniin erittäin raskaaseen tavaraan verrattuna. Nykyisellään tilanne kääntynyt toisinpäin.
 
Diablero
22.12.2011 08:36:39 (muokattu 22.12.2011 08:38:10)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

... plah, ei mitään sittenkään.
 
Vanhat levyt ei sytytä, etsiskelen mielummin uusia silloin kun huvittaa eli harvoin
 
tjj2000
22.12.2011 08:50:38
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

No se on sitten varmaan jotain tälläistä sitten...
Ei mitenkään tilannetta parantaakseni, mutta sanoitus on otsikon mukainen ja tämä versio on varsinkin osuva tulkinta ;)
 
http://www.youtube.com/watch?v=7I_xuIvFksQ
 
Kun en soittele, niin olen varmaan lenkillä http://www.movescount.com/members/tjj2000
Artist
22.12.2011 10:47:01 (muokattu 22.12.2011 10:50:53)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kun ei sytytä niin kuuntelen joko jotain ihan erityyppistä musaa (en siis esim. saman genran vanhempia bändejä) tai sitten en musaa laisinkaan.
 
Joistain genreistä tai bändeistä on kyllä tullut kasvettua ulos ihan täysin, koska tuli lapsena/nuorena kuunneltua niin paljon. Mutta mitäpä siitä, mahtuuhan sitä maailmaan musiikkia kuunneltavaksi.
 
E: Toki on vaikea löytää mitään (itselleen) uusia juttuja, joista innostuisi samalla tavalla kuin nuorenpana jostain jutuista. Hyvät keikat kyllä iskevät vieläkin.
 
"They tell me, but I tell them, I do it my way and I always will"
Räkkipeli
22.12.2011 10:49:49
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Aktiivisena soittajana täytyy kysyä, että mikä rooli sillä kitaran soitolla on tässä kaikessa musiikin kuuntelun synkkyydessä? Eikö tee mieli soittaakaan enään vai mitä?
 
Jos kyse on pelkästä musiikin kuuntelusta eikä liity soittamiseen mitenkään, niin mun mielestä tämä on yleisen puolen asioita.
 
"Suht suomalaisia ja kaljanhuurusia suoria junttimielipiteitä."
Arkka
22.12.2011 16:10:29
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Meikällä ku on masennusta aina paikoin ni into kuunnella musaa menee sen mukaan ihan täysin. Kun on vähän maanisempi, ni kaikki kolisee ja huomaa löytäneensä kymmenen uutta bändiä joista pitää. Depiksissä ei kinosta. Tulee vaan keksittyä ranteet auki -bläkkisrihevejä jos jotain.
 
Yks mikä tietty auttaa tilapäisesti on päihteet, mut niissä on taas se vaara, että selvinpäin tilanne vaan pahenee.
 
Karipiirto
22.12.2011 17:28:05
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kotona välillä musiikin kuuntelu ei maistu mutta automatkoilla radion on oltava päällä ja yleensä autossa biisit kuulostaa kymmenen kertaa kovemmilta tykityksiltä kuin jos niitä myöhemmin kuuntelee kotona. Mikähän lie syy siihenkin?
 
Joku älypää keksi että Rock kuoli vuonna -86. Minä synnyin -87. Olen niin katkera että menen kyllä kuselle sen haudalle, enkä lopeta ennen ku se nousee ja huutaa että "Nyt saatana loppuu se luruttaminen!!!"
Stradlin
22.12.2011 17:59:02
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Karipiirto: Kotona välillä musiikin kuuntelu ei maistu mutta automatkoilla radion on oltava päällä ja yleensä autossa biisit kuulostaa kymmenen kertaa kovemmilta tykityksiltä kuin jos niitä myöhemmin kuuntelee kotona. Mikähän lie syy siihenkin?
 
Ehkä kotona on liikaa valinnanvaraa ja kun voi kuunnella mitä haluaa milloin haluaa, niin ei tunnu niin spesiaalilta. Autossa sitten jos radiosta sattuu sieltä paskan ja mitäänsanomattomuuksien seasta tulemaan joku vähänkään hyvä biisi, niin se kuulostaa heti älyttömän hyvältä.
 
"Voi elämä teidän kanssa oikeasti. Joku erottuu vähän noista teidän massamielipiteistä niin sitten heti ollaan oven takana hiilihankojen ja soihtujen kanssa." - M4ss3 m/
Karipiirto
22.12.2011 22:20:08
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Stradlin: Ehkä kotona on liikaa valinnanvaraa ja kun voi kuunnella mitä haluaa milloin haluaa, niin ei tunnu niin spesiaalilta. Autossa sitten jos radiosta sattuu sieltä paskan ja mitäänsanomattomuuksien seasta tulemaan joku vähänkään hyvä biisi, niin se kuulostaa heti älyttömän hyvältä.
 
Voi olla. Se vika tässä soittamisessa on että se lapsena koettu "taika" on vähän kuin poissa kun biisiä kuunnellessa tietää ja näkee väistämättä mielessään, miten ne jutut soitetaan. Autossa jostain syystä keskittyy kai siihen ajamiseen niin paljon ettei kerkee muuta kuin fiilistellä hyvää biisiä sen enempää analysoimatta. :)
 
Joku älypää keksi että Rock kuoli vuonna -86. Minä synnyin -87. Olen niin katkera että menen kyllä kuselle sen haudalle, enkä lopeta ennen ku se nousee ja huutaa että "Nyt saatana loppuu se luruttaminen!!!"
Krice
22.12.2011 22:20:46
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Räkkipeli: Jos kyse on pelkästä musiikin kuuntelusta eikä liity soittamiseen mitenkään, niin mun mielestä tämä on yleisen puolen asioita.
 
Soittaminen voi osaltaan kehittää erilaisen näkemyksen musiikkiin. Omalta kohdalta muutos oli hidas, mutta kun se tuli niin ainakin oma suosikkigenre koki jonkinlaisen inflaation. Ehkäpä osaltaan myös jonkinlainen "aikuistuminen" vaikutti asiaan. Mutta eihän soittaminen ja musiikki siihen pääty, ehkä enemmänkin vasta alkaa.
 
Räkkipeli
22.12.2011 23:24:15 (muokattu 22.12.2011 23:24:28)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Krice: Soittaminen voi osaltaan kehittää erilaisen näkemyksen musiikkiin. Omalta kohdalta muutos oli hidas, mutta kun se tuli niin ainakin oma suosikkigenre koki jonkinlaisen inflaation. Ehkäpä osaltaan myös jonkinlainen "aikuistuminen" vaikutti asiaan. Mutta eihän soittaminen ja musiikki siihen pääty, ehkä enemmänkin vasta alkaa.
 
Joo, ja varmaan aika yleinen ilmiö. Mä olen itse kiinnostunut enemmän siitä, miten ihmiset kehittää itseään soittajana tai vaikkapa säveltäjänä, kuin musiikin kuuntelijana.
 
Asioilla on tietysti yhtäläisyyksiä.
 
Onhan se nyt selvä, että musiikin soittajat kuuntelee erilailla musiikkia, kuin ihmiset joilla ei ole edes käsitystä musiikista. Näen hyödylliseksi tutkia kuitenkin sitäkin musiikkia, joka on joskus miellyttänyt itseään, mutta jäänyt sittemmin taakse päin. Oon myös sitä mieltä, että soittajien pitäisi tutustua enemmän musiikin eri ilmiöihin ja niiden vaikutuksiin. Miksi jokin musiikki saa aikaan sen tunteen, mitä se on. Miksi tietynlaisella musiikilla on oma kuulijakuntansa. Jos hyvin käy voi oppii asioiden vaikutuksista.
 
"Suht suomalaisia ja kaljanhuurusia suoria junttimielipiteitä."
hola gibson
23.12.2011 06:41:15
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

En nykyään kuuntele musiikkia kovinkaan paljoa, ekä varsinkaan ajatuksella, se on enemmänkin vain jonkin muun puuhastelun taustalla. Vaikka soittamista harrastankin, kuuntelen musiikkia yleensä "vaan" kokonaisuutena. En oikein tajua ihmisiä jotka kuuntelevat musiikkia kriittisesti analysoiden jokaista soitinta ja jokaista raitaa ja tahtia ja nuottia erikseen ja etsivät siitä kaikki mahdolliset hyvät ja huonot puolet. Tämmöistä kuuntelutapaa kyllä yritettiin mulle tyrkyttää mutta kuljen omaa polkuani ja kuuntelen musaa niin kuin haluan.
 
Se, että palveleeko musiikinkuuntelutyylini soittoharrastustani, onkin sitten toinen juttu.
 
Jzci
24.12.2011 16:00:34
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

En oikein tajua ihmisiä jotka kuuntelevat musiikkia kriittisesti analysoiden jokaista soitinta ja jokaista raitaa ja tahtia ja nuottia erikseen ja etsivät siitä kaikki mahdolliset hyvät ja huonot puolet.
 
Ei tuo ainakaan omalla kohdallani ole mikään tietoinen valinta, että kuuntelen musiikkia kuvailemallasi tavalla. Itseasiassa varsin usein tuo on jopa melko ärsyttävää.
hallu
24.12.2011 19:54:01
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Räkkipeli: Joo, ja varmaan aika yleinen ilmiö. Mä olen itse kiinnostunut enemmän siitä, miten ihmiset kehittää itseään soittajana tai vaikkapa säveltäjänä, kuin musiikin kuuntelijana.
 
Asioilla on tietysti yhtäläisyyksiä.
 
Onhan se nyt selvä, että musiikin soittajat kuuntelee erilailla musiikkia, kuin ihmiset joilla ei ole edes käsitystä musiikista. Näen hyödylliseksi tutkia kuitenkin sitäkin musiikkia, joka on joskus miellyttänyt itseään, mutta jäänyt sittemmin taakse päin. Oon myös sitä mieltä, että soittajien pitäisi tutustua enemmän musiikin eri ilmiöihin ja niiden vaikutuksiin. Miksi jokin musiikki saa aikaan sen tunteen, mitä se on. Miksi tietynlaisella musiikilla on oma kuulijakuntansa. Jos hyvin käy voi oppii asioiden vaikutuksista.

 
No juu, mutta itse ajattelen musiikin kuuntelemisen olevan tiiviissä yhteydessä soittamiseen ja säveltämiseen. En ajattele musiikin kuuntelemista pelkästään analyyttisenä sovitusten yksityiskohtien havainnoimisena tai yksittäisten soitinten fraaseista ja niiden keskinäisten suhteiden opetteluna, vaikka välillä raivostuttavankin paljon tulee kiinnitettyä huomiota yksityiskohtiin "liian" analyyttisesti kuunneltua. Haluaisin kuunnella musiikkia kokonaisvaltaisemmin ja pyrin kehittämään kuulokuvaani kuuntelemalla monenlaista musiikkia. Olen myös musiikin kuuntelussa pyrkinyt samaan kuin soittamisessa eli pois mukavuusalueelta. Jos en pidä jostakin musiikista, uskon sen johtuvan useinmiten siitä etten ymmärrä sitä joten pyrin jonkin verran kuuntelemaan aina sellaista musiikkia josta en suoranaisesti pidä (en tarkoita tällä musiikilla formaattiradion makkaraa, josta en pidä lähinnä siksi, että se on liian ilmeistä ja heppoista). Esimerkiksi Jazz on monesti sellaista, että sitä pitää kuunnella alkuun väkisin ja ajan saatossa sen kohinan keskeltä alkaa erottua muotoja ja värejä ja siinä vaiheessa kun se alkaa tuntua miellyttävältä on aika siirtyä eteenpäin.
 
Heavyrockista en pidä myöskään siksi että en ymmärrä sen estetiikan sääntöjä ja minun korvaan se on vain raskasta kohinaa. Minulla on suunnitelmissa pureutua siihen samanlaisella intensiteetillä kuin jazziinkin jotta saisin jonkinlaisen otteen siitä. Musiikissa on niin valtavasti käymätöntä korpimaata, että tuntuu tuhlaukselta kuunnella vain sellaista josta pitää. Suhtaudun musiikin kuunteluun yhtä intohimoisesti kuin sen soittoonkin, mutta tämä minun metodi on kai niin uuvuttava, että olen jotenkin palanut loppuun enkä meinaa jaksaa kuunnella oikein mitään ja etenkään en ole innostunut aikapäiviin enää mistään.
 
Muutama päivä keksin keinon tuolla aikaisemmin ehdotettuun tapaan kuunnella vaan satunnaisesti kaikenlaista, nimittäin nettiradioita on älyttömästi joista tulee nonstoppina musaa, vaikka suuri osa ainakin jazzkanavista on sellaista tavaratalojazzia että tekisi mieli alkaa kirkumaan, niin on siellä ihan kelvollisenkin oloista seassa.
 
Jos se vaappuu ja vaakkuu, se on ankka.
juuso a
24.12.2011 21:15:04
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mulla aika sama homma. Käytännössä oon lopettanut musiikin kuuntelun lähes kokonaan. Miksi kuunnella jos ei vaan nappaa? Kuuntelen vain ja ainoastaan sillon kun nappaa ja pelkästään vain sellaista mikä omasta mielestä on hyvää. Vähän tulee kyllä mihinkään uusiin bändeihin enää tutustuttua. En enää ostele levyjä niin kun joskus parikymppisenä tein ja oli silleen muutenkin hinku omistaa kaikki levyt, jotka vaan uppoaa. Keikoilla tulee löydettyä enimmäkseen kaikki uusi ja kuunneltava musiikki.
 
"Elämä on lyhyt ja surkea. Kannattaa iloita kun voi."
Nurmituomas
30.12.2011 21:47:18
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

sen olen huomannut, että huonolla äänentoistolla ei pysty kuuntelemaan. nuorena kuunteli millä vaan, mutta nykyään ei toimi ellei ole hyvät kuulokkeet tai mieluummin hyvät stereot.
 
laitappa joku mp3 biisi ja sitten tuuppaat sen bluetooth kuulokkeisiin, niin ei ihme jos ei nappaa. ne on pelkkää kuraa.
 
hallu
30.12.2011 22:15:10
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Nurmituomas: sen olen huomannut, että huonolla äänentoistolla ei pysty kuuntelemaan. nuorena kuunteli millä vaan, mutta nykyään ei toimi ellei ole hyvät kuulokkeet tai mieluummin hyvät stereot.
 
laitappa joku mp3 biisi ja sitten tuuppaat sen bluetooth kuulokkeisiin, niin ei ihme jos ei nappaa. ne on pelkkää kuraa.

 
Tuo muuten on yllättävänkin totta eikä kyse ole edes mistään hifitason vehkeistä vaan ihan normistereoista kun jo huomaa, että äänitteiden taso on surkeaa. Varsinkin nettitaltioissa ja radiossa on usein ihan käsittämättömän ylikompressoitua (siis pumppaavaa, niin umpeen kompressoitua ettei äänet mahdu soimaan kuin vuoron perään;-) materiaalia, että hyväkin musiikki on aivan surkeaa kuunneltavaa. Eron huomaa erityisesti jos vertailee jotain vanhoja vinyylilevyjä nykyisiin äänitteisiin, niin jostakin syystä äänenlaatu on heitetty roskiin ja satsataan pelkkään volyymiin ja kaistan täyttämiseen viimeistä piirua myöten.
 
Sama äänentoiston inflaatio toistuu myös muualla mediassa. Esimerkiksi elokuvissa on aivan järkyttävän huonot äänet nykyisin. Ei puhettakaan, että voisi mennä esimerkiksi elokuviin (ainakaan ilmankorvatulppia). Vielä kahdeksankytluvulla ja yheksänkytluvun alussa tilanne oli siedettävä, mutta sitten ollaan kyllä menty alamäkeä kiihtyvällä vauhdilla.
 
Voit olla oikeassa, ehkä korvat väsyvät liian täyteen ahdettuun äänikaistaan. Vähän kuin musiikki ei enää olisi dynaamista vaihtelua, vaan makkaraa.
 
Jos se vaappuu ja vaakkuu, se on ankka.
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti