| Aihe: Miten moodit tutuiksi? | |
|---|
|
http://www.all-guitar-chords.com/scales-to-chords.php
Loopperi päälle ja sahaamaan.
Gibsonit on aloittelijoille. Harley Benton vaatii jo enemmän. | |
Oman kokemuksen mukaan aika tehokas tapa oppia mikä vaan inhimillinen läjä säveliä on tehdä niillä biisi. Tällä tavalla pitäis myös tulla selväksi millasena kokee asteikon fiiliksen. Biisin voi tehdä vaikka oikein korostaen sitä fiilistä. Esim. kun ajattelen duuriskaalan moodeja, niin jokaisesta tulee ekana mieleen se kokemani fiilis ja vasta toisena seuraa se, miten se soitetaan.
Mehän muistetaan parhaiten ne asiat, joihin liittyy vahvat tunteet. Säveltäminen on sikäli hyvä konsti (pänttäämistä väheksymättä).
Sitten mun mielestä olis hyvä hahmottaa myös se, että mitkä ovat ne yksittäiset sävelet, jotka ovat tärkeitä sen kokemuksen kannalta. Tietty vastaus voi olla "kaikki", mutta sitä voi pohtia vaikka vertaamalla eroja tuttuun moodiin. |  Juutas
15.10.2012 12:45:51 (muokattu 15.10.2012 12:46:45) | |
|
Jucciz: Jos kaveri soitti aivan hillittömän upeita sointusooloja kvarttipinoilla, sovelsi sujuvasti kromatiikkaa ja laajensi sointuja todella edistyneesti "lennossa", on mielestäni tarpeetonta edes pohtia, osasiko kaveri teoriaa vai ei.
Saisiko pienen ja kansantajuisen selityksen, mitä tarkoitta "kvarttipinot"? :) Kvartti on siis täysin tuttu intervalli, mutta miten niitä käytetään soolossa edellämainitulla tavalla?
Olen aina oikeassa - paitsi silloin kun olen väärässä... | |
Juutas: Saisiko pienen ja kansantajuisen selityksen, mitä tarkoitta "kvarttipinot"? :) Kvartti on siis täysin tuttu intervalli, mutta miten niitä käytetään soolossa edellämainitulla tavalla?
Kvarttipinot on niita joita kovat jazzukot kuuntelee ja soittaa otsa rypyssa. Kuulostaa maallikon korvaan perseelta. (huumorin kukka!)
Asiaan. Kuuntele Joe Dioriota. |  Zeeboo
15.10.2012 14:15:55 (muokattu 15.10.2012 14:16:19) | |
|
Juutas: Saisiko pienen ja kansantajuisen selityksen, mitä tarkoitta "kvarttipinot"? :) Kvartti on siis täysin tuttu intervalli, mutta miten niitä käytetään soolossa edellämainitulla tavalla?
Kokeile tällaista:
Ota käsittelyyn C-duuri, ja rakenna siitä 1-2-3-4 kielille sointuja, jossa äänien välillä on sävellajin mukainen kvartti. Ykkösasemasta lähtien
1: D-G-C-F
2: E-A-D-G
3: F-B--E-A
... jne
Näistä pinoista kun rakentaa sellaiset hajoitukset, että keskimmäisten äänien väliin jää sekunti, niin alkaa kuulostaa mielenkiintoiselta. Kavrttipinoja nämä tosin eivät enää ole, mutta hyväsoundisia johdannaisia:
Esim:
1: F-A-B-E
2: G-B-C-F
3: A-C-D-G
4: B-A-E-A
5: C-E-F-B
...jne
Tuosta kun laittaa kompin pätkyttämään Em-vamppia ja rakentelee päälle noista pinoista rytmiin istuvan sointu/melodia homman, niin jopa on kuulakkaan ja synkän fryyginen meininki... Niin, ellei sitten kuulosta perseeltä ;)
White men can't Monk | |
Zeeboo: Kokeile tällaista:
Ota käsittelyyn C-duuri, ja rakenna siitä 1-2-3-4 kielille sointuja, jossa äänien välillä on sävellajin mukainen kvartti. Ykkösasemasta lähtien
1: D-G-C-F
2: E-A-D-G
3: F-B--E-A
... jne
Näistä pinoista kun rakentaa sellaiset hajoitukset, että keskimmäisten äänien väliin jää sekunti, niin alkaa kuulostaa mielenkiintoiselta. Kavrttipinoja nämä tosin eivät enää ole, mutta hyväsoundisia johdannaisia:
Esim:
1: F-A-B-E
2: G-B-C-F
3: A-C-D-G
4: B-A-E-A
5: C-E-F-B
...jne
Tuosta kun laittaa kompin pätkyttämään Em-vamppia ja rakentelee päälle noista pinoista rytmiin istuvan sointu/melodia homman, niin jopa on kuulakkaan ja synkän fryyginen meininki... Niin, ellei sitten kuulosta perseeltä ;)
Tostapa tulikin mieleen, etta kannattaa ehdottomasti tutustua Steve Khanin sointuihin. Contemporary Chord Khancepts ostoon. Eyewitness oli yksi kaikkien aikojen parhaita jazzpumppuja (henkilokohtainen mielipide). Kokoonpanossa viela Steve Jordan ja Anthony Jackson.
Niilla oli loistavia displacementhommia. Esim. biisi Some Sharks.
http://www.stevekhan.com/sharks1.htm
Pistaa paata sekaisin kun tuota levyn tahdissa nyokyttelee. | |
Wanha ketju mutta ajattelin että meikäläisen kyssäri saattaisi napsahtaa tähän alueeseen.
Minä kun olen musiikin teorian suhteen aika tietämätön vaikka kitaraa on tullut rämpytettyä iät ajat, niin ajattelin että viisaammat voisivat valistaa noiden kitaraharmonioiden suhteen.
Tarkoitan nimenomaan sellaisia kahden kitaran juttuja joita nyt esim ThinLizzyn The Boys are back in townissa käytetään. Kuulostaa hyvältä - ideana siis että toinen kitara vetää melodiaa ja toinen siihen soveltuvaa harmoniaa.
Se mikä minua on askarruttanut on että onko tällaisten juttujen rakenteluun joku sääntö (esim että toinen vetää terssejä/kvinttejä?) vai sävelletäänkö noi aina erikseen?
Joskus olen kyllä kuullut tollasia juttuja ihan improvisaatiopohjalta joten epäilen että joku juoni siihen sisältyy-vai onko se vaan sellaisten handussa jotka osaa muodostaa soveltuvan harmonian kaalissaan ja soveltaa sitä lennossa?
Nostalgy is not what it used to be |  Arkka
21.06.2015 12:19:19 (muokattu 21.06.2015 12:25:24) | |
|
qal: Wanha ketju mutta ajattelin että meikäläisen kyssäri saattaisi napsahtaa tähän alueeseen.
Minä kun olen musiikin teorian suhteen aika tietämätön vaikka kitaraa on tullut rämpytettyä iät ajat, niin ajattelin että viisaammat voisivat valistaa noiden kitaraharmonioiden suhteen.
Tarkoitan nimenomaan sellaisia kahden kitaran juttuja joita nyt esim ThinLizzyn The Boys are back in townissa käytetään. Kuulostaa hyvältä - ideana siis että toinen kitara vetää melodiaa ja toinen siihen soveltuvaa harmoniaa.
Se mikä minua on askarruttanut on että onko tällaisten juttujen rakenteluun joku sääntö (esim että toinen vetää terssejä/kvinttejä?) vai sävelletäänkö noi aina erikseen?
Joskus olen kyllä kuullut tollasia juttuja ihan improvisaatiopohjalta joten epäilen että joku juoni siihen sisältyy-vai onko se vaan sellaisten handussa jotka osaa muodostaa soveltuvan harmonian kaalissaan ja soveltaa sitä lennossa?
Aika monet vetää pohjasta riippumatta just terssejä tai kvinttejä ja kokonaisharmoniasta tulee sitten tuurilla mitä tulee (koska pohjakin on osa harmoniaa tietenkin), mutta esim. ite mietin just kokonaisharmoniaa.
Sanotaan, että melodia on vaikka C-duurissa "c, h". Siihen terssiharmonia olis "e, d" mutta sit jos pohjalla vaihtuu sointu tokalle äänelle vaikka C-duurista e-molliin, niin toi d-sävel tekeekin e-mollista em7:n. Jos haluaa pitää kokonaisharmonian sillä kohtaa e-mollina, niin stemma vois ollakkin vaikka "e, e".
Tyypillisyyksiä on toki vaikka millä mitalla. Tyyliin sellasia, että moniäänisessä harmoniassa kaikki äänet ei liiku samaan suuntaan, yksittäinen stemma ei hypi ympäriinsä, vaan se on järkevä yksinäänkin, yksi tai useampi ääni voi pysyä paikallaan jne. Mutta siis nää on vaan sellasia ideoita, joita voi kokeilla, ei sääntöjä. Korva päättää aina, rokissa korostetusti.
Simppeli tapa lähteä liikkeelle tollaseen perinteiseen rokkikitaraharmoniaan on tehdä terssiharmonia ja jos se jossain kohtaa kuulostaa perseeltä, kattelee mitä pohjassa tapahtuu sillä kohtaa. Muistaa vaan, että monesti se tuurilla syntynyt sointulaajennus on ihan toimiva ja musiikki ilman dissonanssia käy pitemmän päälle tylsäksi sekin.
Jos tietää mitä kokonaisharmoniassa tapahtuu, on ihan mahdollista myös improta hienostuneenkin kuuloista harmoniaa. | |
http://muusikoiden.net/artikkelit/1975
Ei tosta miää hyötyy oo? | |
Juzpe: http://muusikoiden.net/artikkelit/1975
Ei tosta miää hyötyy oo?
Hyvä artikkeli ja varmasti on hyötyäkin mutta en nyt nopeasti katsottuna kekannut miten tuon pohjalta noita stemmoja voisi ruveta ideoimaan...hmm...täytyy tutkia vielä
Nostalgy is not what it used to be | |
Arkka: Aika monet vetää pohjasta riippumatta just terssejä tai kvinttejä ja kokonaisharmoniasta tulee sitten tuurilla mitä tulee (koska pohjakin on osa harmoniaa tietenkin), mutta esim. ite mietin just kokonaisharmoniaa.
Sanotaan, että melodia on vaikka C-duurissa "c, h". Siihen terssiharmonia olis "e, d" mutta sit jos pohjalla vaihtuu sointu tokalle äänelle vaikka C-duurista e-molliin, niin toi d-sävel tekeekin e-mollista em7:n. Jos haluaa pitää kokonaisharmonian sillä kohtaa e-mollina, niin stemma vois ollakkin vaikka "e, e".
Tyypillisyyksiä on toki vaikka millä mitalla. Tyyliin sellasia, että moniäänisessä harmoniassa kaikki äänet ei liiku samaan suuntaan, yksittäinen stemma ei hypi ympäriinsä, vaan se on järkevä yksinäänkin, yksi tai useampi ääni voi pysyä paikallaan jne. Mutta siis nää on vaan sellasia ideoita, joita voi kokeilla, ei sääntöjä. Korva päättää aina, rokissa korostetusti.
Simppeli tapa lähteä liikkeelle tollaseen perinteiseen rokkikitaraharmoniaan on tehdä terssiharmonia ja jos se jossain kohtaa kuulostaa perseeltä, kattelee mitä pohjassa tapahtuu sillä kohtaa. Muistaa vaan, että monesti se tuurilla syntynyt sointulaajennus on ihan toimiva ja musiikki ilman dissonanssia käy pitemmän päälle tylsäksi sekin.
Jos tietää mitä kokonaisharmoniassa tapahtuu, on ihan mahdollista myös improta hienostuneenkin kuuloista harmoniaa.
Tätä olen vähän itsekin pähkäillyt. Nuo stemmat ei seuraile 'päämelodiaa' suinkaan aina yks yhteen esim terssissä. Ilmeisesti stemmojen/harmonioiden lisäily riffeihin/sooloihin vaatii ihan omanlaistaan musiikillista korvaa...
Kiinnostaisi kuulla enemmänkin miten ja millä metodilla pidemmälle kehittyneet muusikot noita rakentelee.
Laulamalla stemmat voisi ehkä saada juonesta kiinni...
Tulihan taas aivopieru
Nostalgy is not what it used to be | |
qal: Hyvä artikkeli ja varmasti on hyötyäkin mutta en nyt nopeasti katsottuna kekannut miten tuon pohjalta noita stemmoja voisi ruveta ideoimaan...hmm...täytyy tutkia vielä
Oisko tästä mitään apua?
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?plink=7157107#p7157107 |  Lunnu
21.06.2015 19:07:36 (muokattu 21.06.2015 19:12:27) | |
|
Jucciz: Oisko tästä mitään apua?
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?plink=7157107#p7157107
No perkule - aiheestahan näyttäisi olevan oma säiekin. Enpäs saanut hakua osumaan. ihmettelinkin jos ei aiheesta aiemmin ole turpajumppaa harrastettu.
Edit: kuitenkin kuten jo tuossa aiemmin tuli mainittua niin onko tuo terssistemma kuitenkaan automaattisesti ratkaisu onneen...?
Nostalgy is not what it used to be | |
qal: No perkule - aiheestahan näyttäisi olevan oma säiekin. Enpäs saanut hakua osumaan. ihmettelinkin jos ei aiheesta aiemmin ole turpajumppaa harrastettu.
Edit: kuitenkin kuten jo tuossa aiemmin tuli mainittua niin onko tuo terssistemma kuitenkaan automaattisesti ratkaisu onneen...?
Yleisesti ottaen: minkä tahansa kaavan orjallinen noudattaminen tuottaa yleensä kaavamaisen lopputuloksen, koska sellaisen osaa tarvittaessa luoda konekin. Kannattaa siis vähintäänkin tuntea useampi kaava ja tarvittaessa rikkoa niitä, ts. käyttää ennen kaikkea luovuutta ja omia korvia.
Kannattaa ottaa työn alle jokin esimerkki hyvänkuuloisesta kahden (tai useamman) kitaran linjasta, onkia sieltä kumpikin linja erilleen ja tehdä pientä analyysiä siitä, mitä siellä tapahtuu ja miksi tietyt jutut kuulostavat erityisen hyviltä.
Avainsanoja: The Allman Brothers Band, Thin Lizzy, joillekin vaikkapa Iron Maiden tai Eaglesin Hotel Californian loppusoolo. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
