Muusikoiden.net
08.12.2016
ROKKAA MERKONOMIKSI - liiketalouden perustutkinto 

Kitarat: soittaminen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: TOTO: I'll be over you soolon skaala?
1
kalleboy
13.01.2011 12:35:41 (muokattu 13.01.2011 12:38:59)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kiinostaisi tietää kyseisen biisin soolon perustana oleva skaala/teoriaa. Eli kuinka Lukather on tuon soolonsa rakentanut :)
 
Erityisesti hämmennystä aiheutti soolon ekan fraasin lopussa oleva d-ääni. Ymmärsin että soolo menee F-mollista/G#-duurista, olenko oikeassa? Tällöinhän tuo d olisi normaalin F-molliskaalan ulkopuolinen ääni.
 
Jos olen oikein ymmärtänyt niin moodista tässä ei olisi kyse, koska esim G# sävellajissa äänet ovat joka moodissa samat, mutta eri järjestyksessä? Onko tässä nyt siis käytetty jotain erikoista skaalaa?
 
Tässä tämä hämmästyttävän häikäisevä kohta soolon alussa:
 
Fm/Ab G4
e|--sl/13--13-13-13-11--10-10~~sl--
 
EDIT: nuo soinnut menivät vähän killiin. Eli G4 sointu vaihtuu tuossa d-äänen kohdalla.
 
Jucciz
13.01.2011 13:02:18 (muokattu 13.01.2011 13:05:36)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ensinnäkin peruslähtökohta: kappale menee Bb:stä, eikä sävellaji vaihdu mihinkään soolon ajaksi. Soolon eka sointu on Fm/Ab, mutta ei soolo suinkaan mene eri sävellajista kuin koko muu kappale. Koko soolossa ei esiinny yhtään asteikon ulkopuolista säveltä ja käytetty asteikko on nimenomaan Bb-duuriasteikko - eli se, mikä edustaa kappaleen sävellajia parhaiten. Bb-duuriasteikosta löytyy myös tuo kummastelemasi D-sävel.
 
Ja sitten yleistä pohdintaa soolosoitosta: mä olen aika lailla sataprosenttisen varma siitä, että idea tuon soolon takana on se, että Steve on ainoastaan halunnut soittaa siihen tuollaisen melodian. Tokihan se voidaan jälkikäteen purkaa pienemmiksi palasiksi, kuten "mitä skaaloja siinä käytetään" tai muuta, mutta se ei ole mielestäni homman pointti. Steve soittaa melodian, ei skaalaa.
 
P.S. Ei ole olemassa sointua nimeltä "G4". Näköjään sillä on tarkoitettu Gsus4:ää, joka melkein heti vaihtuu G-duuriksi.
 
Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan!
kalleboy
13.01.2011 13:27:27
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jucciz: Ensinnäkin peruslähtökohta: kappale menee Bb:stä, eikä sävellaji vaihdu mihinkään soolon ajaksi. Soolon eka sointu on Fm/Ab, mutta ei soolo suinkaan mene eri sävellajista kuin koko muu kappale. Koko soolossa ei esiinny yhtään asteikon ulkopuolista säveltä ja käytetty asteikko on nimenomaan Bb-duuriasteikko - eli se, mikä edustaa kappaleen sävellajia parhaiten. Bb-duuriasteikosta löytyy myös tuo kummastelemasi D-sävel.
 
Ja sitten yleistä pohdintaa soolosoitosta: mä olen aika lailla sataprosenttisen varma siitä, että idea tuon soolon takana on se, että Steve on ainoastaan halunnut soittaa siihen tuollaisen melodian. Tokihan se voidaan jälkikäteen purkaa pienemmiksi palasiksi, kuten "mitä skaaloja siinä käytetään" tai muuta, mutta se ei ole mielestäni homman pointti. Steve soittaa melodian, ei skaalaa.
 
P.S. Ei ole olemassa sointua nimeltä "G4". Näköjään sillä on tarkoitettu Gsus4:ää, joka melkein heti vaihtuu G-duuriksi.

 
Joo niinpä meneekin Bb:stä, koska kertsikin menee siitä. Näköjään pitäs reenata vähän teoriaa, että ymmärtäis mitkä soinnut kuuluu mihinkin sävellajiin. Oon kans pyrkiny irtaantumaan skaaloista ja soittamaan vaan sen mitä päässä soi ja minkä korva kuulee et saundaa hyvältä. On kuitenkin välillä kiva tietää myös mitä soittaa just noitten skaalojen avulla, ettei aina ihan korvien varassa etene.
 
Kiitti vastauksesta Jucciz, valaisit asiaa huomattavasti :)
 
Jucciz
13.01.2011 13:44:39 (muokattu 13.01.2011 13:51:10)
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

kalleboy: Joo niinpä meneekin Bb:stä, koska kertsikin menee siitä. Näköjään pitäs reenata vähän teoriaa, että ymmärtäis mitkä soinnut kuuluu mihinkin sävellajiin. Oon kans pyrkiny irtaantumaan skaaloista ja soittamaan vaan sen mitä päässä soi ja minkä korva kuulee et saundaa hyvältä. On kuitenkin välillä kiva tietää myös mitä soittaa just noitten skaalojen avulla, ettei aina ihan korvien varassa etene.
 
Kiitti vastauksesta Jucciz, valaisit asiaa huomattavasti :)

 
Eipä kestä. Mulla homma menee kans noin: korvilla ensisijaisesti pelataan, mutta sitten toisaalta jos ikinä sattuisi kiinnostamaan, miksi joku juttu kuulostaa (tai ei kuulosta) hyvältä, voin aina tsekata, mitä siinä kohtaa teoriassa tapahtuu ja kenties oivaltaa jotain hyödyllistä.
 
Kyllähän tuossakin kyseisessä biisissä tulee sävellajin ulkopuolisia sointuja, kuten juurikin vaikka tuo Fm - eihän se Bb-duuriin kuulu. Nuo sointulainaukset ovat kuitenkin tässä biisissä sen verran pikaisia (ja pop-musiikkiin vakiintuneita), että varsinaisesta modulaatiosta, eli sävellajin vaihdoksesta ei oikein voida puhua. Mun korvat sanoo, että nuo soolon kaks ekaa sointua (Fm/Ab ja Gsus4->G) viittaisivat siihen, että "pyrähdetään" C-mollisävellajissa. Tuo G-sointuhan purkautuisi nätisti sinne C-molliin, vaan C-mollisoinnun sijasta mennäänkin ensin Ebm/Gb-sointuun sekä Bb/F-sointuun. Näin kappaleeseen on saatu nätti laskeva bassolinja "Ab->G-Gb-F". Vasta sitten mennään tuonne kohdesointuun, C-molliin, joka onkin taas alkuperäisen sävellajin (Bb-duuri) II aste. Siitä sitten pian päästäänkin takaisin kertsiin ja Bb:lle. :)
 
Ei ole tavatonta, että duurikappaleen V asteelle (eli Bb-duurissa F:lle) otetaankin duurin sijasta molli. Vielä yleisempää se tosin on esim. IV asteella, eli Eb-duurin sijasta (tai lisänä) käytetäänkin Eb-mollia erilaisen sävyn toivossa. Esimerkki löytyy juurikin tästä samasta biisistä: ennen kertsiä olevassa bridge-osuudessa tulee peräkkäin Eb/G ja Ebm/Gb.
 
Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan!
Cucumber?
13.01.2011 13:44:53
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mmm kyllähän toisinaan on ihan hyvä kuitenkin miettiä mitä skaaloja käytetään ja analysoida biisejä...Ja tietysti funtsia sointujen ja skaalojen suhteita.
 
Karipiirto
13.01.2011 14:23:36
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Oottakaas hetki niin haen muistiinpanovälineet. Siis V-aste molliksi tai IV-aste molliksi duurin sijaan... Kylläkyllä... :D
 
Poimin aina tämmöisiä nippelihuomioita ja koitan katsoa, olisiko niille käyttöä. Jatkakaa. ;)
 
"Sä osaat purra ja raapia mutta tapella et kyllä osaa." - 7 vuotias serkuntyttö pikkusiskolleen mummoni 91 päivillä.
Epämuusikko
13.01.2011 14:36:25
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Sävellajin sijasta voikin puhua tonaalisesta keskuksesta. universumin mittakaavasta sointujen laadulla on vähemmän merkitystä. Tämä ei poista siis sitä etteikö vallitsevaa harmonista tilannetta olisi hyvä tiedostaa. (modaaliset muunnessoinnut, välidominantit, muut perusasteikosta poikkeavat juurikin Juccizen mainitsemat "hyväksi havaitut jipot" joiden handlaamiseen käytetty aika ei hukkaan mene).
 
I'm way deep into nothing special (SD: West of Hollywood).
Jucciz
13.01.2011 14:55:38
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Karipiirto: Oottakaas hetki niin haen muistiinpanovälineet. Siis V-aste molliksi tai IV-aste molliksi duurin sijaan... Kylläkyllä... :D
 
Poimin aina tämmöisiä nippelihuomioita ja koitan katsoa, olisiko niille käyttöä. Jatkakaa. ;)

 
Juu. Mikäpäs siinä.
 
Semmoinen yleisvinkki vielä noiden kahden erosta, ihan näin korvakuulolta päässä pohtien: IV asteen muuttaminen molliksi (tai mollin lisääminen sinne duurin perään) ei yleensä "edellytä muita toimenpiteitä", vaan se toimii yleensä ihan sellaisenaan aika kivasti sävellajiin kuuluvien sointujen kanssa. Toki muutakin voi perään keksiä.
 
V asteen muuntaminen molliksi puolestaan viittaa siihen, että nyt mennään - ainakin hetkeksi - jonnekin muualle, eli käytännössä sitä yleensä seuraa muutama muukin lainattu sointu ennenkö päästään takaisin perussävellajin sointuihin. I'll Be over You:n soolopätkä on tästä erinomainen esimerkki.
 
Jos kevyen musiikin nuotinkirjoitus ja komppilaput kiinnostavat, tutustu ihmeessä sivustooni: Lappu soimaan!
Sammo
14.01.2011 12:28:08
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jucciz:
IV asteen muuttaminen molliksi (tai mollin lisääminen sinne duurin perään) ei yleensä "edellytä muita toimenpiteitä", vaan se toimii yleensä ihan sellaisenaan aika kivasti sävellajiin kuuluvien sointujen kanssa.

 
Aika yleisesti tuossa alennetaan myös sävellajin 7, tässä tapausessa A->Ab. Ei tule iv:lle kahta erilaista kvinttiä eikä molli terssin hyppyä Gb-> A. Eli melodisella mollilla mennään kai parhaiten. Tosin se A kuulostaa hyvältä kanssa.
 
V asteen muuntaminen molliksi puolestaan viittaa siihen, että nyt mennään - ainakin hetkeksi - jonnekin muualle, eli käytännössä sitä yleensä seuraa muutama muukin lainattu sointu ennenkö päästään takaisin perussävellajin sointuihin. I'll Be over You:n soolopätkä on tästä erinomainen esimerkki.
 
Melkein sanoisin että V muuntaminen molliksi vie valtaosassa tapauksissa IV:lle ... se toimii noin I7:n liitännäisenä, "tonicization of IV" taitaa olla termi ainakin englanniksi. Ja maalina oleva IV on ainakin vastaan tulleissa jazz lauluissa ihan perussävellajin sointu (=lyydinen) eikä modulaatio. Mutta lainattu sointu se on I7:in tavallaan.
 
"I don't believe in a lot of things, but I do believe in duct tape."
hevikukko
14.01.2011 19:49:55
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Poimin aina tämmöisiä nippelihuomioita ja koitan katsoa, olisiko niille käyttöä. Jatkakaa. ;)
 
Meikäläinen poimii täältä kaiken minkä ymmärrän. On taidetta keskustella noin hienovaraisesti teoriasta. Keep it up! :D
 
Mikä Boogie? ... No Mesa Boogie tietenkin! Hahahaa
kalleboy
14.01.2011 20:15:34
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

hevikukko: Meikäläinen poimii täältä kaiken minkä ymmärrän. On taidetta keskustella noin hienovaraisesti teoriasta. Keep it up! :D
 
Meikä tipahti jo aikoja sitte kelkasta, mut varmasti ihan hyvää settiä kaikki noi mitä on tullu :D Keep it up!
 
Karipiirto
14.01.2011 23:55:26
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Oikeastaan tämmöistä syväanalyysiä kappaleesta kuin kappaleesta on mukava lukea siksikin että jos kappale miellyttää korvaa niin joku paremmin teoriaan tutustunut osaisi sanoa, mikä se on juuri se mikä siinä miellyttää. Minulla varsinkin on tuo teoriaopiskelu ollut pelkästään itseopiskelua, joten olen edelleen varsin pihalla siitä, mitä kuulemassani musiikissa varsinaisesti tapahtuu. Eli jatkakaa vain. :)
 
"Sä osaat purra ja raapia mutta tapella et kyllä osaa." - 7 vuotias serkuntyttö pikkusiskolleen mummoni 91 päivillä.
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti