| Aihe: Jelppikerho: Tabulatuuri-toiveet | |
|---|
|
Joo, no unohetaan nyt sitten koko juttu niin kaikilla on mukavaa. :)
Animate-Inanimate |  overdoze
27.01.2009 19:14:42 (muokattu 27.01.2009 19:17:21) | |
|
Jos tähän ketjuun saa esittää tabulatuuriaiheisia toiveita, mun toive ois se, että tabulatuurit unohdettaisiin ja sen sijaan kitaristit rupeis käyttämään korviaan ja treenais nuotinlukua.
Periaatteessa kyllä. Ei nuotinlukutaidosta ikinä haittaa ole, ja korvien käyttö on enemmän, kuin suositeltavaa. Tabulatuurit eivät silti ole mikään kirosana. Kaikki lähtevät niin erilaisista lähtökohdista, eikä nuotinlukutaidon hallitseminen itsessään ole mikään yleinen kitaran soittamiseen automaattisesti liittyvä päämäärä.
Niin monelle kyse on vain yksinkertaisesti helposta tavasta saada selville, miten jotain juttuja soitetaan. Ei kaikkien voi olettaa olevan kiinnostuneita itsensä kehittämisestä musiikillisesti sen suuremmin. Suurimmalle osalle koko touhu on vain vilpitöntä hauskanpitoa ja fanitusta. Ja painotan sitä, että itse olen juuri tuohon kehittymiseen pyrkivää tyyppiä, ja tämä ei suinkaan ole vastakkainasettelua tyyliin "nuotit vs. tabulatuurit".
Ja vaikka korvien kehittäminen olisikin tavoitteena, ei pienestä "tabulatuureilla huijaamisesta" varsinkaan alkutaipaleella ole haittaa. Päinvastoin monia juttuja voi myöhemmin olla helpompi hahmottaa, jos on saanut jonkin kuvan siitä, miten hommat toimivat. Sama onnistuu tietenkin nuottienkin kanssa, mutta niihin perehtyminen voi olla tietyt lähtökohdat omaaville soittajille ehkä jopa turhaa. Ja sitten on se tosiasia, että kaikkia ei todellakaan kiinnosta opetella nuotteja. Ja silti voi olla todella kova ja monipuolinen muusikko niin, kuin kaikki tietävät. Valintoja valintoja. | |
Jos tähän ketjuun saa esittää tabulatuuriaiheisia toiveita, mun toive ois se, että tabulatuurit unohdettaisiin ja sen sijaan kitaristit rupeis käyttämään korviaan ja treenais nuotinlukua.
Jep jep. Jucciz on taas asian ytimessä.
Nuotit + tabit ovat mun näkemyksen mukaan kuin vieraskielinen elokuva + tekstitykset.
Elokuvafoorumin paikallinen Jucciz on täysin tekstitysten käyttöä vastaan, koska silloin ei opi kieltä hyvin, vaan huijaa itseään tekstitysten avulla. Niistähän voi oppia väärin, kun tekstittäjä on tehnyt mokan.
Varmaan kitarasankarien opetusDVD:t pitäisi kieltää, kun ruudulla näkyy tabi ja sankari itse jopa näyttää miten soitetaan kyseinen juttu. Räkänokkien aliarvostamistako? | |
Jos tähän ketjuun saa esittää tabulatuuriaiheisia toiveita, mun toive ois se, että tabulatuurit unohdettaisiin ja sen sijaan kitaristit rupeis käyttämään korviaan ja treenais nuotinlukua.
Kyllä kaikki jo tietää että sä osaat lukea nuotteja...
mikä on olutta on nyt mennyttä... // "stam1n a on hiefno bändi, vetöäö hyvin klivenä dsstasna,ja tän kirjoittaja srkä ston nenn on kiihab umpin käönnisäö" | |
Kyllä kaikki jo tietää että sä osaat lukea nuotteja...
Väärin. Mä oon ihan surkea nuottienlukija. Siltikin olen sitä mieltä, että se on ehdottomasti paras ja informatiivisin tapa merkitä ja jaella musiikkia soittimesta riippumatta. | |
Siltikin olen sitä mieltä, että se on ehdottomasti paras ja informatiivisin tapa merkitä ja jaella musiikkia soittimesta riippumatta.
Siitä tuskin kukaan on eri mieltä. Itse en ole aivan käsittänyt, miten nuotinlukutaito kehittäisi minua muusikkona. Nuotinlukutaito kiinnostaa jollain tasolla, ja saatan sitä joskus opetella, mutta en näe siinä varsinaista hyötyä. Juu, voin hankkia nuotit kappaleeseen jota en ole ikinä kuullut, ja soittaa sen oikein. Palkitsevaa, mutta tuskin hyödyllistä.
Kirjoitukseni sävy on siis pikemminkin ihmettelevä kuin "totuuksia kertova". Tämä ainainen "kaikkien pitäis opetella nuotit, kehityt muusikkona" ei ole koskaan oikein auennut. Aloitusviestiin liittyen taas olen sitä mieltä, että siitä vaan. Tuskin poliisi ovelle tulee koputtelemaan, vaikka tässä "rikos" tapahtuisikin, kun väännät tabit siihen yksittäiseen riffiin. Ylläpito varmaan osaa ottaa tähän kantaa, tosin minulla ei ole mitään käsitystä, mikä tämä "ylläpito" näillä foorumeilla edes on, kun ainoat viitteet kyseisen tahon olemassaolosta ovat lukotetut ketjut. | |
Siitä tuskin kukaan on eri mieltä.
Minä ainakin olen. Minun mielestäni on myös ihan jucciczen henkilökohtainen ongelma, jos se on mennyt pestaamaan intialaisen tablansoittajan hevibändiinsä soittamaan kitarasooloja ja haluaa välttämättä myös muiden tekevän niin.
Tabut nyt vaan on käteviä. | |
Tää on ihan jees ketju, ni pysyy tabut ja nuotit eri ketjuissa.
Eimut ihan tosissaan, siellä on se yks trolli pauhannut jo jonkun aikaa tuolla sointutopicissa, ni on ihan fiksua, et moiset siirtyis/siirrettäis tämmöseen. Itse en ainakaan mitään tabeja ole halukas vääntämään, mut sointuja kirjottelen jannuille mielelläni, jos tuttu piisi ja helposti lähtee. Viimeaikoina ei vaan oo oikeen inpironu ton "sointu"-topicin lueskelu...
Aluks hei, väliin hei, loppuun hei hei... | |
Itse en ole aivan käsittänyt, miten nuotinlukutaito kehittäisi minua muusikkona. Nuotinlukutaito kiinnostaa jollain tasolla, ja saatan sitä joskus opetella, mutta en näe siinä varsinaista hyötyä.
Nuotteja lukiessa joutuu miettimään, mitä soittaa. Eikä niin, että nyt soitan kutoskielelt kolmosen, vitoselt vitosen, neloselt vitosen ja kolmoselt nelosen. Sillo soitetaan perusvireel G-duuri (G, B, D). Nuotteja lukemalla oppii tuntemaan musiikkia ja kuulemaan, miten eri nuotit soivat keskenään. Tabeillakin saman kai voi oppia, mutta en usko, että yhtä hyvin. Piece.
You Can't Put Your Arms Around a Memory | |
Väärin. Mä oon ihan surkea nuottienlukija. Siltikin olen sitä mieltä, että se on ehdottomasti paras ja informatiivisin tapa merkitä ja jaella musiikkia soittimesta riippumatta.
Mites, ihan näin puhtaasta mielenkiinnosta; onko nuotit + tabi -yhdistelmä jotenkin hirveän turmiollinen apuväline esimerkiksi mun kitaransoitollisessa kehityksessä?
PS: ;)
"Aww man, fuck this shit!" | |
Siltikin olen sitä mieltä, että se on ehdottomasti paras ja informatiivisin tapa merkitä ja jaella musiikkia soittimesta riippumatta.
Tälle vaadin perusteluja. Minusta nimenomaan notaationa tabla on kielisoittimelle kätevämpi. Jos ajattelee vaikka ihan kuudella (tai seitsemällä) sävelellä soitettavaa perussointua matalalle viritetyllä kitaralla, matalimmat sävelet menevät jo f-avaimelle, ja merkinnästä tulee melkoisen sekava, etenkin, jos tämä esitetään pelkästään g-avaimen ja viivojen kanssa. Sen sijaan tablassa esitettynä sama hoituu kuudella numerolla, jotka ovat siististi allekkain. E-vireestä soittaessa en keksi oikein kummallekaan notaatiolle erityisen vahvoja etuja tai haittoja.
Guitar Pro -tabloissa esitetään mm. aika-arvot, tahtilajit ja kertausmerkinnät samoin kuin nuoteillakin. Sitten vielä, kun softan merkintätapa on suunniteltu nimenomaan kitaraa varten, löytyy esitystavat mm. demppaukselle, vibrakammelle, bendeille ja (keino)huiluäänille. Voidaanko nämä esittää myös nuoteilla? Sävellajimerkintää GP:ssä ei käsittääkseni ole, eiköhän siihen semmoinenkin aikanaan tule.
Nuottimerkintätapa on hyvä, mutta ei varmasti paras mahdollinen, on siinä kehittämistäkin. Musiikin teorian ensisijaisena apuvälineenä on sen kehitysvaiheissa ollut piano (tai vastaava) ja sen kyllä huomaa. Matalat sävelet merkitään alas, ja korkeat ylös. Kitaran näkökulmasta esimerkiksi kromaattisten sahausten jatkuva ylennys-palautus-alennusmerkintä on aika kömpelö, samoin priimi-intervalli, jos biisissä on tarkoitus soittaa samaa säveltä peräkkäin eri vierekkäisiltä kieliltä, milloin eri paksuisilta kieliltä soitettuna sävel soi eri tavalla. Pelkästään 100% nuottien tai tablojen mukaan soittaminen nyt ei olekaan musiikkia vaan notaationlukua. Samalla tavalla aloitteleva pianistikin saattaa kyllä katsoa nuoteista, että jaahas, etumerkin mukaan H:t pitää alentaa B:ksi, alanpas tästä soittaa, vaikka hyödyllisempi tulkinta olisi "jaahas, tää biisi menee d-mollista". Ainakin näin oli mulla ja parilla muulla pianismin alkumetreillä. | |
No huoh. Kuulon kehittäminen ja nuotinluvun opettelu ei oo kaikille se juttu.
Otetaan vaikka esimerkkinä ikioma ja ihana avovaimoni. Hän soittaa kitaraa korkeintaan kerran kuussa. Hän ei jaksa opetella nuottien lukua, koska se ei kiinnosta niin paljoa, hän ei halua olla ammattimuusikko tai edes "hyvä" muusikko, eikä hänellä lisäksi ole aikaa moiseen muilta kiinnostuksen kohteiltaan ja opiskelultaan. Sama koskee tuota sävelkorvan kehittämistä.
"Miksi hän sitten soittaa kitaraa, jos ei halua olla ammattimuusikko?", Jucciz varmaankin kysyy tässä vaiheessa. Noh, hän tykkää siitä, että pystyy rämpyttämään jotain samoja nuotteja kuin mitä hänen mielibiiseissään on. Sen sijaan, että hän opettelisi kokonaan uuden merkistön ja teoriapohjan, hän vain lukee numeroita viivoilta; numeroita, jotka hän tiedostaa kitaran eri nauhaväleiksi. Simppeliä kuin mikä. Hän on kuitenkin osannut laska yhdestä kymmeneen jo päiväkodista alkaen.
Tiedän monia, monia, monia muitakin, joita ei yksinkertaisesti kiinnosta olla mitään hyviä muusikoita, vaan ainoastaan soitella niitä jotain muutamia juttuja. Kaikki maailmassa, jotka omistavat kitaran, eivät ole Juccikxzeja.
Tässäpä siis ehdotus, joka on ihan vaan siis EHDOTUS: jospa palattaisiin aiheeseen, eli niiden tabien pyytämiseen/postaamiseen ja kinastellaan siitä "kumpi on parempi, mun isä vai sun isä" jossain toisessa ketjussa? Sopiiko? Jos niitä tabeja ei täällä kysellä, niin sitten tämä ketju luultavasti hukkuu tuonne jonnekin menneille sivuille, mikä sekin sopii minulle aivan hyvin.
Animate-Inanimate | |
On tabulatuurissa puolensakin. Sormituksia ei voi täsmällisesti muilla konsteilla havainnollistaa. Vaikka olenkin nuottimiehiä, olen kuitenkin joskus fuskannut ja katsonut jotain Eric Johnsonin sormituksia tabulatuureista, että pääsis nopeammin oikeille raiteille.
Mutta tabulatuurin kirjoittaminen ja lukeminen on mulle hitaampaa kuin nuottien. Ja jotenkin vastenmielisempää;) | |
Tässäpä siis ehdotus, joka on ihan vaan siis EHDOTUS: jospa palattaisiin aiheeseen, eli niiden tabien pyytämiseen/postaamiseen ja kinastellaan siitä "kumpi on parempi, mun isä vai sun isä" jossain toisessa ketjussa? Sopiiko?
Kannatan. Oon blokkinu ton toccata ja fugan alun. Voin nopee tehä tabit siihe jos joku viel haluu =)
"Live for nothing or die for something" -John Rambo | |
Palataanhan sitten aiheeseen: eli olisi kiva saada tabit seuraavista riffeistä: Popeda Matkalla Alabamaan n.13 sek kohdalla alkava riffi http://www.youtube.com/watch?v=UIJz9pyrZqw
Popeda Onhan päivä vielä huomennakin intro http://www.youtube.com/watch?v=iohGnKy7_lg&feature=related
tästä en tiedä saako selvää, mutta voi yrittää jos haluaa:D eli Popedan elämässä pitää olla runkkua alku ja ehkä vähän eteenpäinkin jos jaksaa:D http://www.youtube.com/watch?v=jw6BgBKA3YA&feature=related
Ja kaikille opetelkaanuotittyypeille, niin en ala opettelemaan koska ihan omaksi iloksi haluan soittaa:D | Jucciz
28.01.2009 13:03:45 (muokattu 28.01.2009 13:06:02) | |
|
Seuraava teksti sisältää kärjistystä ja jokseenkin äärimmäisiä esimerkkejä, mutta ne vain alleviivaavat pointtiani. Lisähuomautuksena vielä se, että tarkastelen asiaa enemmänkin normaalivireisellä kitaralla soitettavien kappaleiden perusjuttujen (melodioiden, riffien yms.) enkä niinkään tekniikkatreenisoolojen tai basson äänialaan viritetyillä kitaroilla riffittelemisen näkökulmasta - näissä ei monesti olisikaan kovin montaa järkevää soittotapaa ja tällöin tabulatuurit saattavat toimia ihan hyvänä apuvälineenä.
Mä en ole kuullut varmaan mistään muusta syystä yhtä paljon väärin meneviä riffejä, melodioita, sooloja ja sointukiertoja kuin siitä, että jengi on opetellut biisejä (enimmäkseen netissä pyörivistä) tabulatuureista. Yleensä nuottijulkaisuissa musiikki on kirjoitettu edes vähän paremmin oikein. Lisäksi voin vain kuvitella, kuinka moni soittaja on tabulatuurien takia opetellut moniin biiseihin aivan älyttömän typeriä sormituksia, vaikka äänet olisivatkin lopulta oikein. Nuoteista opetellessa joutuu välillä näkemään alussa hieman enemmän vaivaa, mutta lopputulos palkitsee varmasti: kappale avautuu musiikillisena ideana paljon paremmin ja lisäksi tulee kokeiltua itse, mikä sormitus on itselle sopivin.
Mulle tabulatuurien suurin ongelma on se, ettei niistä näe nuottien todellisia kestoja (ellei avuksi oteta nuottikirjoituksesta varastettuja konsteja) - tabulatuuriivivaston päällä olevat erilaiset nuottien kestoa kuvaavat kirjaimet ovat surkean hidasta luettavaa verrattuna nuottikirjoitukseen.
Toinen yhtä suuri ongelma on se, ettei tabulatuurista hahmotu kappaleen sävellaji, eikä välttämättä edes melodian ambitus (matalimman ja korkeimman sävelen välinen ero). Lisäksi nuottikirjoituksesta näkee välittömästi esimerkiksi suoraan asteikon mukaan menevät juoksutukset sekä ennen kaikkea intervallit useampiäänisissä jutuissa. Jos nuottiviivastolle on kirjoitettu melodia ja samalle viivastolle myös vaikkapa yläpuolinen terssiharmonia, nuottikuva on edelleen yleensä tosi selkeä. Samaa ei voi sanoa tabulatuurimuotoon väännetystä versiosta - ainakaan siitä ei mitenkään hahmotu suorilta, että "jaha, tossa mennään nätisti tersseissä koko matka". Juuri intervallien näkeminen suoraan on aika magee juttu, koska musiikissa käytetään intervalleja aika paljon.
Ja tosiaan, jos joku heittäytyisi joskus niin hurjalle päälle, että haluaisikin soittaa jotain muuta kuin tunnetuimpien rokkibändien kitaraosuuksia - kenties jotain ihan muuta tyyliä, kenties jotain ihan toiselle instrumentille kirjoitettua tavaraa - eipä taida tabulatuureina löytyä. Päätös soittaa pelkästään tabulatuureiksi kirjoitettua musiikkia rajaa aika hiton paljon hyvää musiikkia täysin "soittamattomiin". Toki joukossamme on "valitsemalleen tyylille uskollisia", joita mitkään turhat klarinettipilitykset tai fonisoolot kiinnosta.
Pedagogisesta näkökulmasta tabulatuurit ovat todella huono väline, koska siinä jää ajattelutyö kokonaan tekemättä: "mää vaan painan tosta kolmosesta ja sit tosta vitosesta ja sit tosta seuraavan kielen neloselta..." Soittajalle ei välttämättä ikinä hahmotu edes musiikin perusasiat, kuten se, minkä nimisiä säveliä hän soittaa ja mikä on niiden suhde kappaleen sävellajiin tai kulloinkin soivaan sointuun. Eihän siinä mitään, jos ei halua ikinä viedä soittoaan pidemmälle, mutta aika moni soittaja on pohjimmiltaan kiinnostunut myös ymmärtämään jotain omasta instrumentistaan sekä siitä, mitä kappaleessa todella tapahtuu, mikä on sen juju. Itse näkisin, että niin kauan kun ollaan pelkästään (huom, pelkästään) tabulatuurien varassa, soitto ja musiikillinen ymmärrys tulevat junnaamaan paikallaan.
Jotenkin tuntuu siltä, että nuottikirjoitus on tiettyjen soittajien keskuudessa päätetty leimata jonkinlaiseksi kryptiseksi "salakieleksi", jota normaali soittaja ei voi mitenkään oppia ja sen takia turvaudutaan tabulatuureihin.
Ja sitten vielä juridinen aspekti, jonka mukaan tekijänoikeudella suojattujen biisien tabulatuurien levittäminen netissä on muutenkin laitonta. Käytännössähän tähän ei voi juuri mitenkään puuttua, mutta se, mikä on laitonta, on laitonta ja sillä sipuli.
Tämä kaikki tosiaan sellaisen henkilön suusta, joka on itse aivan onneton nuotinlukija. Tiedostan vaan ne tosiasiat, joiden takia nuotit pyyhkivät tabulatuureilla lattiaa oikeastaan kaikissa muissa asioissa paitsi valmiiden sormitusten tarjoamisessa. Ja vähintään 99 tapauksessa 100:sta minä en ainakaan halua, että kukaan tarjoaa mulle valmiita sormituksia. Haluan itse löytää itselleni sopivimman tavan soittaaa ja samalla oppia a)soittimestani ja b)työn alla olevasta kappaleesta jotain.
Kiitos kun jaksoit lukea. |  Ianuarius
28.01.2009 13:10:30 (muokattu 28.01.2009 13:17:26) | |
|
Jucciz, mitä mieltä oot tosta ehdotuksesta että jatketaan tätä väittelyä jossain muualla? Tän ketjun nimi on: "Jelppikerho: Tabulatuuri-toiveet"... ei "Tabulatuurien huonot puolet ja se kuinka yksittäisiä henkilöitä rassaa jotkin väärät sormitukset yms."
EDIT: Ja kun avulias henkilö olen, niin etsin sinulle jopa sopivia ketjuja, missä voit paremmin ilmaista mielipiteitäsi näistä asioista:
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=38&t=139984&o=140&
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=38&t=139984&o=140&
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=38&t=151498&o=0&
Animate-Inanimate | |
Jucciz, mitä mieltä oot tosta ehdotuksesta että jatketaan tätä väittelyä jossain muualla?
Eiköhän tossa tullu tärkeimmät. | |
vai pitäskö tohon avaukseen jo laittaa tää perus soita korvakuulolta, homo -marmatus ja mainita että sitä ei jatkettas täs ketjussa, että tää pysyis vapaana siltä keskustelulta? | |
vai pitäskö tohon avaukseen jo laittaa tää perus soita korvakuulolta, homo -marmatus
Ei korvakuulolta opettelussa tarvitse osata nuotteja, intervalleja taikka sointujen nimiä. Toki näistä on apua, muttei ole välttämättömyys. Hyvä kuulo ja äänten erottelukyky tulee olla, mutta muulla ei ole väliä. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
