Aihe: Soolon soinnut? | |
---|
|
Itse olen ihmetellyt, kun ihmiset puhuvat jonkin soolon soinnuista. Itse, kun alan väsään soolo, vedän vain jonkun yhden juurisävelen skaalasta/moodista. Mistä on kyse ja mitä minulta on jäänyt opettelematta?? Nice boys don't play rock n' roll | ekikoo 21.12.2008 21:26:36 (muokattu 21.12.2008 21:30:46) | |
|
Jos siellä taustalla menee jokin sointukierto, niin kannattanee olla tietoinen että mikä sointu soi milloinkin taustalla, ja pyrkiä käyttämään sen soinnun ääniä jonkin verran että sun soolos kuulostaa tautaan sopivalta. Monestihan nuo sointukierrot pysyy just jonkun sävellajin sisällä, parempi tulee jos sen skaalan sahaamisen sijaan miettii noita sointuja ja tietää mitä tekee milloinkin. Ellei tarkoituksena sitte ole nimeomaan luoda jotain tavanomaisesta poikkeavaa... elikkä jatsia! Palaan sitte neuvomaan lisää ku ite osaan jotain. All these pianists striving for perfection. Fools! Don't they know: PERFECT AIN'T GOOD ENOUGH! | |
Itse olen ihmetellyt, kun ihmiset puhuvat jonkin soolon soinnuista. Itse, kun alan väsään soolo, vedän vain jonkun yhden juurisävelen skaalasta/moodista. Mistä on kyse ja mitä minulta on jäänyt opettelematta?? Kokeile, lähteekö tähän yhdestä skaalasta ja moodista koko soolo ja mieti sen jälkeen, tarvitseeko kenties muunlaista lähestymistapaa: http://mp3.jucciz.com/other/sooloskaba4_tausta.mp3 Ei oo vielä erityisen kimurantti esimerkki. | |
Itse olen ihmetellyt, kun ihmiset puhuvat jonkin soolon soinnuista. Itse, kun alan väsään soolo, vedän vain jonkun yhden juurisävelen skaalasta/moodista. Mistä on kyse ja mitä minulta on jäänyt opettelematta?? Jos puhutaan "soolon soinnuista", niin puhutaan siitä että soolon aikana taustalla olevat soinnut vaihtuvat. Periaatteessa soolossakin pitäisi huomioida ne soinnut. Etenkin jos on sävellajin ulkopuolisia sointuja, tai jossain soinnussa on ääniä jotka eivät kuulu sävellajiin (esim. Em C7). Jos puhutaan itse väsäämästäsi soolosta, niin kuvaamassasi tilanteessa taustalla lienee vain yksi sointu tai sävelikkö. Jos kyseessä on oma biisi tai jamittelu, niin kokeilepa laittaa siihen eri sointuja ja huomaat, että soolon äänien olisi myös hyvä seurata niitä sointuja. Ei tietystikään välttämättä aina. | |
Minä ajattelen täysin ilman teoriaa, että sointu ja skaala ovat tavallaan samoja asioita. | BMF 22.12.2008 14:35:39 | |
|
Kokeile, lähteekö tähän yhdestä skaalasta ja moodista koko soolo ja mieti sen jälkeen, tarvitseeko kenties muunlaista lähestymistapaa: http://mp3.jucciz.com/other/sooloskaba4_tausta.mp3 Ei oo vielä erityisen kimurantti esimerkki. Tää oli aika jazzia mun korvaan, ei kyllä itelläni ihan lennosta lähtis improvisaatiot tuohon. :p "Tekemätöntä ei saa tekemättömäksi." | Geffen 22.12.2008 17:32:24 (muokattu 22.12.2008 17:35:39) | |
|
No sovittaan, että taustalla menee soinnut G, C, D. Niin olisko mun hyvä sillo vetää vaikka G:n soidessa G-Duuriskaala, C:n aikana C-Duuriskaala ja D:n aikana aikana D-Duuriskaalaa?? Mukavaa sit, jos taustalla menee joku räväkämmin vaihtuva sointukulku. Pahemmassa tapauksessa pitää vaihtaa skaalaa vähintään joka sekuntti. Ite oon huomannu, et monet mun opettelemat soolot pysyy siinä ma 4-5 nauhan sisällä. Aika outoo, jos vasurin pitäs seilata ympäri kaulaa komppikitaristin perässä. Nice boys don't play rock n' roll | |
No sovittaan, että taustalla menee soinnut G, C, D. Niin olisko mun hyvä sillo vetää vaikka G:n soidessa G-Duuriskaala, C:n aikana C-Duuriskaala ja D:n aikana aikana D-Duuriskaalaa?? Mukavaa sit, jos taustalla menee joku räväkämmin vaihtuva sointukulku. Pahemmassa tapauksessa pitää vaihtaa skaalaa vähintään joka sekuntti. Ite oon huomannu, et monet mun opettelemat soolot pysyy siinä ma 4-5 nauhan sisällä. Aika outoo, jos vasurin pitäs seilata ympäri kaulaa komppikitaristin perässä. Melodic Controllia kehiin vaa, ittelläni ainaki avasi muutamia ovia tajunnassa. http://video.google.com/videoplay?d … 0&num=10&so=0&type=search&plindex=0 Siitä vaan sisäistämää. Mutta se pääsi hyvään kotiin, hyvään kotiin se pääsi.. ihan varmasti se on hyvä koti mihin se pääsi, hyviä tyyppejä, mukavia poikia olivat.. hyvään kotiin, hyvään kotiin pääsi Marshall. - JCM | Zeeboo 22.12.2008 21:35:26 (muokattu 22.12.2008 21:39:10) | |
|
No sovittaan, että taustalla menee soinnut G, C, D. Niin olisko mun hyvä sillo vetää vaikka G:n soidessa G-Duuriskaala, C:n aikana C-Duuriskaala ja D:n aikana aikana D-Duuriskaalaa?? Mukavaa sit, jos taustalla menee joku räväkämmin vaihtuva sointukulku. Pahemmassa tapauksessa pitää vaihtaa skaalaa vähintään joka sekuntti. Tuo G, C, D toimii vallan hyvin G-duurilla. G:lle se on tietysti G-duuri, C:lle C-lyydinen, D:lle D-miksolyydinen. Siis just noiden sointujen päälle soitettuna. Tätä vois sanoa 'horisontaaliseksi' tavaksi. Valitaan asteikko, joka toimii 'useamman peräkkäisen' soinnun päälle. Tämä pelaa aika monessa hommassa, jossa soinnut ovat samasta sävellajista. Tuossa G, C, D tapauksessa ne ovat G-duurin 1. 4. ja 5. asteen soinnut (siinä tapauksessa, että sen kappaleen sävellaji on G-duuri). Jos sen sävellaji taas on esim C-duuri, niin se C on 1. asteen ja G on 5. asteen sointu, ja niihin toimii taas C-duuri. D on sitten sävellajiin kuulumaton, ja se täytyy käsitellä jollain muulla kuin C-duurilla (voi sen tietysti hoitaa C-duurillakin, mutta D soinnun äänet C# ja F# ja taas C-duuri asteikon äänet C ja F ei oikeen soundaa hyvältä keskenään...). Just tämmöisissä jutuissa tulee teorian tuntemus avuksi: kannattaa opetella alkajaisiksi (ellei ole vielä tuttuja) duuriasteikon sointuasteet... Jos jokaiselle soinnulle valitaan oma asteikko, niin voidaan puhua 'vertikaalisesta' lähestymistavasta. Tämä toimii, jos tempo ei ole kova ja/tai soinnut ei vaihdu tiheään. (E: ja tietysti, jos tämä toimii tyylin mukaisesti) Ite oon huomannu, et monet mun opettelemat soolot pysyy siinä ma 4-5 nauhan sisällä. Aika outoo, jos vasurin pitäs seilata ympäri kaulaa komppikitaristin perässä. Ei tarvitse seilata komppikitaristin perässä. Kaikki duuri- ja molliasteikot saa soitettua mistä tahansa asemasta. Elikkä jos valitset minkä tahansa aseman umpimähkään, niin pystyt soittamaan siitä samasta asemasta 12 duuriasteikkoa ja 12 melodista ja harmonista mollia, dimiskaalat jne... Ei muuten ole huono harjoitus. Suosittelen. "Kaikki äänet, jotka saat soitettua, syntyvät tekniikasta. Ne äänet, jotka jätät soittamatta syntyvät hyvästä mausta." | |
No sovittaan, että taustalla menee soinnut G, C, D. Niin olisko mun hyvä sillo vetää vaikka G:n soidessa G-Duuriskaala, C:n aikana C-Duuriskaala ja D:n aikana aikana D-Duuriskaalaa?? Sooloja soitetaan perstuntumalla ja fiiliksellä ilman turhaa teorisointia sieltä kohden kaulaa mistä hyvälle tuntuu. En mit'n kuule - on meny zoppaa gorfaan | Snapo 23.12.2008 12:11:21 (muokattu 23.12.2008 12:12:12) | |
|
Sooloja soitetaan perstuntumalla ja fiiliksellä ilman turhaa teorisointia sieltä kohden kaulaa mistä hyvälle tuntuu. No.. Saattaa se onnistua näinkin jos omaa hyvän sävelkorvan mutta siitä on erittäin paljon hyötyä että tietää että mitä ääniä edes soittaa, ja mitä ne on suhteessa sävellajiin. Jossain bluesissa on melkeinpä elintärkeää, että osaa hahmottaa terssit ja septimit ympäri kaulaa, jolloin on näppärä viljellä niitä bendejä ideoiden loppuessa noihin säveliin jotka toimii joka tilanteessa :> "Heavy kitarat on toinen juttu mutta ne on ohut kaulasia ja sopii lähinnä pelkkään tilitykseen." -zanteri | |
Sooloja soitetaan perstuntumalla ja fiiliksellä ilman turhaa teorisointia sieltä kohden kaulaa mistä hyvälle tuntuu. Tähänhän sitä pitäis pyrkiä. Sitten kun se teoria on syvällä selkäytimessä ja tyylitaju tarpeeksi kehittynyt, niin ei siinä soittaessa tarvitse kalkulaattorin otsan takana raksuttaa. Toisilla tämä tulee vissiin myötäsyntyisesti. Toisten vaan tarvii treenata ja pähkäillä pitkään, ennenkuin 'työkalut' voi unohtaa. Itse kuulun tähän jälkimmäiseen porukkaan (huokaus). "Kaikki äänet, jotka saat soitettua, syntyvät tekniikasta. Ne äänet, jotka jätät soittamatta syntyvät hyvästä mausta." | |
Just tämmöisissä jutuissa tulee teorian tuntemus avuksi: kannattaa opetella alkajaisiksi (ellei ole vielä tuttuja) duuriasteikon sointuasteet... Joo kyllä mä noi roomalaiset numerot ja niiden nimet (perussävel, sekti, terssi, kvintti, seksti, septimi ja oktaavi) osaan. Mut sit ku katoin yhtä nettiharjoitusta, siä tarvi osata soinnut nuotteina :S Kyl mä tiän, et soinnut rakentuu sävelistä (A vaikka E, A, C#), jotka painan alas. Mut pitäiskö ne osata ulkoo?? Sooloja soitetaan perstuntumalla ja fiiliksellä ilman turhaa teorisointia sieltä kohden kaulaa mistä hyvälle tuntuu. Ja kyllä multa joskus onnistuu sooloilu ja improvisointi ilman ihmeempiä teorian miettimisiä. Mutta laadukas sellanen on kyllä aika harvinaista, eli kai mun viä sitä teoria tarvii pohtia soittaessa. Nice boys don't play rock n' roll | |
... Mut pitäiskö ne osata ulkoo?? Tästä ei kannata isoa taakkaa itselleen tehdä. Aikansa kun näistä pyörittelee, niin ne jää mieleen. "Kaikki äänet, jotka saat soitettua, syntyvät tekniikasta. Ne äänet, jotka jätät soittamatta syntyvät hyvästä mausta." | |
Mut pitäiskö ne osata ulkoo?? Kannattaa käyttää aikaa arpeggioiden (sointusävelten) opettelemiseen. Tuntuu siltä, että opetellaan hurjat määrät asteikkoja, mutta niiden avulla ei kuitenkaan päästä käsiksi harmonian (sointukierron) ilmentämiseen sooloa improvisoidessa. Sointusävelet kuuluvat kyllä "oikeaan" asteikkoon, mutta asteikossa on muitakin ääniä, joista jotkut saattavat olla dissonoivia ko. soinnun kanssa. Sointusävelet ovat ehdottomasti niitä hyviä ääniä. Kun ne on HYVIN hallussa, voi kokeilla vaikka vähän kromaattisempaa lähestymistapaa: sointusävelet ovat fraasien tukirankana, mutta kaikkia muitakin ääniä voi käyttää. Tässä kannattaa pitää järki ja korvat päässä, fraaseista voi tehdä todella monimutkaisiakin. Sopii siis pitäytyä yksinkertaisessa ja siinä, minkä oma korva hyväksyy. Aiheeseen liittyviä treeni-ideoita: 1. Opettele kolmisointuarpeggiot (mollit, duurit, bonuksena vähennetyt ja ylinousevat kolmisoinnut) a) yhdestä asemasta kaikki (c,c#,d...) b) yksi koko otelaudalta (esim.Bb) Kunnes osaat ne kaikki joka asemasta, koko otelaudalta. Sen jälkeen nelisointuarpeggiot (maj7,7,6,m7,m7b5,m6) jne, pikkuhiljaa uusia ja laajempia sointuja omaksuen. 2. Improvisoi sooloa käyttäen pelkästään sointusäveliä a) sointukiertoon b) yksittäiseen sointuun c) pariin, kolmeen, neljään sointuun (sointukierron pätkään) Jos tuntuu hankalalta, aina voi hidastaa. Soita aluksi hitaasti, mieti mitä soitat ja miksi: perustele jokä ääni itsellesi. Pääasia on että ymmärrät mitä harjoittelet - muuten teet turhaa työtä, oli treenikohde mikä tahansa. Rauhaa ja hyviä hetkiä! | BigPapa 23.12.2008 18:38:52 (muokattu 23.12.2008 18:56:45) | |
|
http://d1.mikseri.net/m/cab/20015636258/BigPapa%20-%20Sooloskaba4.mp3 Nyt vaan sit oikein ikävää analyysiä tosta. Hyvä blyystausta Jucciczelta. Laittasitko seuraavaks poikkitaiteelisempaa...8D Would you hold my hand
If I saw you in heaven,
Would you help me stand
If I saw you in heaven,
I'll find my way, through night and day
Cause I know I just can't stay
Here in heaven | |
Kiitos Vasili! Ja Zeebokin. Sattuisko Vasili sulla oleen jotain nettisivua tai kirjaa tiedossa, mistä mielestäs voisin opiskella ja sit oppii noita? (Osaan kyllä ittekkin etsiä, mutta ajattelin kumminkin kokeneemmalta kysyä.) Nice boys don't play rock n' roll | |
Ja kyllä multa joskus onnistuu sooloilu ja improvisointi ilman ihmeempiä teorian miettimisiä. Mutta laadukas sellanen on kyllä aika harvinaista, eli kai mun viä sitä teoria tarvii pohtia soittaessa. Ei vaan soittaa, soittaa, soittaa ja soittaa ja sittenkin vielä soittaa .... ja treenatakin kannattaa välillä ja taas soittaa ja ... mutta ei teorisoida liikaa. Ei vanhat kunnon pelimannitkaa tajua teoriasta mitään, mutta soittavat vaan niin perskeleesti :) En mit'n kuule - on meny zoppaa gorfaan | opaa 23.12.2008 23:17:33 | |
|
Ei vaan soittaa, soittaa, soittaa ja soittaa ja sittenkin vielä soittaa .... ja treenatakin kannattaa välillä ja taas soittaa ja ... mutta ei teorisoida liikaa. Ei vanhat kunnon pelimannitkaa tajua teoriasta mitään, mutta soittavat vaan niin perskeleesti :) Ja käyttävät korviaan. Kokeile vaan kaikkea, ja kuuntele oikeesti millon homma toimii ja milloin ei, mikä ääni toimii mihin ja mikä ei. Kyllä ne sinne aivoihin rekisteröityy. Ja nuo vasilin neuvot käyttöön :) ne on hyviä | Zeeboo 23.12.2008 23:59:37 (muokattu 24.12.2008 00:15:49) | |
|
Kiitos Vasili! Ja Zeebokin. Eipä kestä. Joskus rakentelin paketin noista arpeggio-hommista, ja tässä olis jotain näytteitä siitä. Jos eivät ole ennestään tuttuja, niin siinä olis pientä askartelua Joulun ajaksi. Ja vähän pitemmäksikin aikaa
1. Duuri |...D-muoto...| |.A-muoto....| e ---|-R-|---|---|---|-3-|---|---|-5-|---|---|---|---|-R- h ---|-5-|---|---|---|---|-R-|---|---|---|-3-|---|---|--- g ---|---|-3-|---|---|-5-|---|---|---|---|-R-|---|---|--- d ---|---|---|-R-|---|---|---|-3-|---|---|-5-|---|---|--- a -3-|---|---|-5-|---|---|---|---|-R-|---|---|---|-3-|--- e ---|-R-|---|---|---|-3-|---|---|-5-|---|---|---|---|-R- |...E-muoto..| |...C-muoto...| |.... G-muoto...|
Nuo muodot auttavat hahmottamaan soinnut & arpeggiot vapailla kielillä (1. asemassa) otettavien sointujen mallilla
Duuri arpeggio, 2 oktaavia (esim) e ---|---|---|---|---|-3-|---|---|-5-|-- h ---|---|---|---|---|---|-R-|---|---|-- g ---|---|-3-|---|---|-5-|---|---|---|-- d ---|---|---|-R-|---|---|---|---|---|-- a -3-|---|---|-5-|---|---|---|---|---|-- e ---|-R-|---|---|---|---|---|---|---|--
Mollit saat, kun pudotat 3:n puoli sävelaskelta (yksi nauha) Ylinousevan, kun nostat 5:n puoli sävelaskelta Vähennetyn, kun pudotat 3:n ja 5:n puoli sävelaskelta Kaikki arpeggiot voi tietysti hajottaa yhteen asemaan, soittaa useamman oktaavin pituisina pätkina, käyttää vajaina jne.
2. Maj7 e -M7|-R-|---|---|---|-3-|---|---|-5-|---|---|---|-M7|-R- h ---|-5-|---|---|---|-M7|-R-|---|---|---|-3-|---|---|-5- g ---|---|-3-|---|---|-5-|---|---|---|-M7|-R-|---|---|--- d ---|---|-M7|-R-|---|---|---|-3-|---|---|-5-|---|---|--- a -3-|---|---|-5-|---|---|---|-M7|-R-|---|---|---|-3-|--- e -M7|-R-|---|---|---|-3-|---|---|-5-|---|---|---|-M7|-R- Maj7 yhdessä asemassa e -M7|-R-|---|---| -R-|---|---|---|-3-| ---|---|-3-|---|---| h ---|-5-|---|---| ---|---|---|---|-M7| ---|---|-M7|-R-|---| g ---|---|-3-|---| ---|-3-|---|---|-5-| ---|---|-5-|---|---| d ---|---|-M7|-R-| ---|-M7|-R-|---|---| -R-|---|---|---|-3-| a -3-|---|---|-5-| ---|---|-5-|---|---| -5-|---|---|---|-M7| e -M7|-R-|---|---| -R-|---|---|---|-3-| ---|---|-3-|---|---| |-3-|---|---|-5-| ---|-5-|---|---|---| ---|---|---|-M7|-R-| |-M7|-R-|---|---| ---|---|---|-3-|---| ---|-3-|---|---|-5-| |-5-|---|---|---| ---|---|-M7|-R-|---| -M7|-R-|---|---|---| |---|---|-3-|---| -3-|---|---|-5-|---| ---|-5-|---|---|---| |---|---|-M7|-R-| -M7|-R-|---|---|---| ---|---|---|-3-|---| |-3-|---|---|-5-| ---|-5-|---|---|---| ---|---|---|---|-R-|
Tässä sama juttu kuin kolmisoinnuissa: MolliMaj7 (Esim. Gmmaj7) saat, kun pudotat 3:n puoli sävelaskelta, jne
3. X7 e ---|-R-|---|---|---|-3-|---|---|-5-|---|---|-7-|---|-R- h ---|-5-|---|---|-7-|---|-R-|---|---|---|-3-|---|---|--- g ---|---|-3-|---|---|-5-|---|---|-7-|---|-R-|---|---|--- d ---|-7-|---|-R-|---|---|---|-3-|---|---|-5-|---|---|--- a -3-|---|---|-5-|---|---|-7-|---|-R-|---|---|---|-3-|--- e ---|-R-|---|---|---|-3-|---|---|-5-|---|---|-7-|---|-R-
Tässä sama juttu kuin kolmisoinnuissa: Molli7 (Esim. Gm7) saat, kun pudotat 3:n puoli sävelaskelta Molli7b5 (Esim. Gm7b5) saat, kun pudotat 3:n ja 5:n puoli sävelaskelta, jne
4. X6 e ---|-R-|---|---|---|-3-|---|---|-5-|---|-6-|---|---|-R- h ---|-5-|---|-6-|---|---|-R-|---|---|---|-3-|---|---|--- g ---|---|-3-|---|---|-5-|---|-6-|---|---|-R-|---|---|--- d -6-|---|---|-R-|---|---|---|-3-|---|---|-5-|---|---|--- a -3-|---|---|-5-|---|-6-|---|---|-R-|---|---|---|-3-|--- e ---|-R-|---|---|---|-3-|---|---|-5-|---|-6-|---|---|-R-
Ja taas sama juttu kuin kolmisoinnuissa: Molli6 (Esim. Gm6) saat, kun pudotat 3:n puoli sävelaskelta, jne
5. Maj9 e -M7|-R-|---|-9-|---|-3-|---|---|-5-|---|---|---|-M7|-R- h ---|-5-|---|---|---|-M7|-R-|---|-9-|---|-3-|---|---|-5- g -9-|---|-3-|---|---|-5-|---|---|---|-M7|-R-|---|-9-|--- d ---|---|-M7|-R-|---|-9-|---|-3-|---|---|-5-|---|---|--- a -3-|---|---|-5-|---|---|---|-M7|-R-|---|-9-|---|-3-|--- e -M7|-R-|---|-9-|---|-3-|---|---|-5-|---|---|---|-M7|-R- - Maj9, esimerkkejä yhdessä asemassa e ---|---|---|---| ---|---|-9-|---|---| -9-|---|---|---|---| h ---|---|---|---| ---|---|---|---|-M7| ---|---|-M7|---|---| g -9-|---|---|---| ---|-3-|---|---|-5-| ---|---|-5-|---|---| d ---|---|-M7|---| ---|-M7|-R-|---|---| -R-|---|---|---|-3-| a -3-|---|---|-5-| ---|---|---|---|---| ---|---|---|---|---| e -M7|-R-|---|---| ---|---|---|---|---| ---|---|---|---|---| |---|---|---|---| ---|---|---|---|---| ---|---|---|---|---| |-M7|---|---|-9-| ---|-9-|---|---|---| ---|---|---|---|---| |-5-|---|---|---| ---|---|-M7|---|---| -M7|---|---|-9-|---| |---|---|-3-|---| -3-|---|---|-5-|---| ---|-5-|---|---|---| |---|---|-M7|-R-| -M7|-R-|---|---|---| ---|---|---|-3-|---| |---|---|---|---| ---|---|---|---|---| ---|---|---|-M7|-R-|
Ja taas sama juttu kuin kolmisoinnuissa Isompiin sointuihin haetaan lisä-äänet (b9, #9, 11,#11, b13, 13)sen soinnun perusäänen mukaisesta duuriasteikosta (oikeastaan miksolyydisestä, sillä jos 7. ääni merkitään sointuun sellaisenaan, on se duuriasteikon ALENNETTU 7.). Lisä-äänen numero kertoo, monesko ääni se siinä asteikossa on, # tai b taas onko se ääni ylennetty tai alennettu. Ei siinä sen kummempaa. Käyttöä: - Luonnollisesti jokainen arpeggio omalle soinnulleen - Molli7:lle puolitoista sävelaskelta ylempää Maj7-arpeggio - Maj7:lle puolitoista sävelaskelta alempaa molli7-arpeggio - Seiskalle suuri terssi ylempää m7b5. Esim C7:lle Em7b5-arpeggio - Seiskalle kvarttia ylempää MolliMaj9. Esim E7:lle Ammaj9-arpeggio - jne Kolmisointuarpeggioja isoille ja pienemmillekin soinnuille - C-duuri => kolmisoinnut C-duuri, D-molli, E-molli, F-duuri, G-duuri, A-molli, B-dim (tai H-vähennetty) C-duuria taustaksi => valitse kaksi tai kolme kolmisointua tuosta litanjasta ja rakenna niistä melodialinjoja. Sama tietysti muissakin sävellajeissa. Jos sointuvaihtoja on enemmän, niin kannattaa kokeilla soittaa kullekkin soinnulle oma arpeggionsa, ensin kukin perusäänestä ja sitten niin, että soinnun vaihtuessa melodinen liike on mahdollisimman pieni. Esim Cm7 => Dm7: C, Eb, G, Bb (Cm7) A, C, F, D (Dm7). Mielenkiintoisempia juttuja saa sitten tuolta 'perus-äänenkuljetuksesta' ja käyttämällä isompia arpeggioita. Kannattaa ottaa kuitenkin ensin haltuun nuo kolmi- ja nelisointuhommat. Tämä on yksi, ja vain yksi lähestymistapa. Itse en ole näitä keksinyt (olisinkin!), vaan ideat ovat peräisin sellaisilta kitaristeilta kuin Larry Carlton ja Scott Henderson. Toivottavasti irtoaa jotain ituja. Joulua & kaikkea aiheeseen liittyvää. "Kaikki äänet, jotka saat soitettua, syntyvät tekniikasta. Ne äänet, jotka jätät soittamatta syntyvät hyvästä mausta." | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
---|
|
|