| Aihe: Laulamisen riemua ja tuskaa | |
|---|
|
Nälkä kasvaa syödessä ja tieto lisää tuskaa. Itselle on tekniikan oppimisen myötä avautunut ihan uusi maailma ja tajusin, että tässä voisi ollakin jotain. Neljä vuotta aktiiviopiskelua takana eikä loppua näy. Samaan aikaan parasta ja pahinta mitä vii tehdä.
Omia fiiliksiä ja oivalluksia voi lukea myös täältä:
http://kasipoissuusta.wordpress.com/
Kommentit on enemmän kuin tervetulleita koska keskustelu on kivaa. |  Niq
07.03.2013 13:16:33 | |
|
Feline: Inhaa mikkiin laulaminen on silloin, jos sen ... öh... kajareista kuuluvan äänen lisäksi kuuluu se "luomuääni" omiin korviin siinä vierellä! Ihan kamalaa! Ei kai noin pitäisi olla vai olenko ite viallinen kun tuo häiritsee?
Sille oman äänen kuulumiselle ei voi oikein mitään, se kun resonoi sun pään sisällä sinne kuuloelimiin. Toki jos kaiuttimista tulevassa äänessä on kunnolla voluumia, niin silloinhan se peittää senkin ongelman. Kannattaa harjoitella ja totutella siihen. Korvakin tarvitsee harjoittelua, eli se mitä kuulet ja mitä osaat kuulemastasi poimia on melkein yhtä oleellista kuin itse laulaminenkin. | |
eilen kävin laulamassa toisessa karaoke-baarissa ja kas, mikki oli aivan toisen mallinen, huomasin ja todellakin juontaja myös miksasi lauluani, tuloksena kaunis ääneni kuului joka nurkkaan siinä baarissa !! Kaunis biisi kauniilla äänellä eli tulema kaikki riippuu niin mikistä ja miksaajasta !! Jos mikki on huono ja miksaaja vetää nupit vaan kaakkoon tekemättä mitään muuta, niin soronoo...... | Niq
11.03.2013 11:36:44 | |
|
annananna: eilen kävin laulamassa toisessa karaoke-baarissa ja kas, mikki oli aivan toisen mallinen, huomasin ja todellakin juontaja myös miksasi lauluani, tuloksena kaunis ääneni kuului joka nurkkaan siinä baarissa !! Kaunis biisi kauniilla äänellä eli tulema kaikki riippuu niin mikistä ja miksaajasta !! Jos mikki on huono ja miksaaja vetää nupit vaan kaakkoon tekemättä mitään muuta, niin soronoo......
Kyllähän se on niinkin, että jotkut osaa, toiset ei. Siis sen miksaamisen. Valitettavan paljon pesiytynyt tuolle karajooga-alalle niitäkin tyyppejä joille "se on ihan sama miten se kuuluu kunhan kuuluu jotain". Samoin karaoketaustoja on niin moneen lähtöön, että toisessa bassot soi ja toisessa yhtäkkiä onkin ihan bassoton meno. Tämä huomio siksi, että itsellä ainoa tapa pysyä nuotissa on kuunnella bassolinjaa, koska oma ääni on sen verran voimakas, että peittää korkeammat sävellinjat aika huolella kun alan oikeasti laulaa. Jotkut karaokeisännät osaa kyllä säätää ihan biisikohtaisestikin soundia, mutta yleensä ne ei vaan viitsi.
Mutta hyvä tapa on pyytää, mä ainakin sanon aina karaoken vetäjälle kun menen laulamaan, että laita mikkiä hiljaisemmalle, kaikua vähemmälle ja taustamusa niin isolle kun uskallat. | |
Mikähän helvetti siinä on että ei saa tuota ääntä mitenkään sellaseksi järkevän kuuloseksi, niinkuin oikeasti laulais. Kuulostaa niinku joko huudan nuotteja, tai puhun nuotilleen.
Välillä tuntuu että menee niin hyvin, sitten taas tulee seinä vastaan.
"Adaptation hinders progress." | |
Olen ihan vilpittömästi rakastunut omaan ääneeni. Vaikka se ei aina kantaisi ja vetää välillä ihan väärään vireeseen. Se tuottaa minulle niin paljon iloa ja viihdettä. En pelkästään siis laula, vaan leikin sillä. Käytän ääntäni eläytymiseen kun keksin tai luen tarinoita ääneen. Matkin ja puhun mainosäänien päälle. Yritän saada sen kuulostamaan mahdollisimman hirveältä tai erilaiselta. Mitä hyvänsä mihin voin ääntäni käyttää. Ääneensä ja itseensä tutustuminen vie yhtä paljon aikaa.
En tiedä mitään tekniikoista tai edes nuoteista. Ensimmäisellä sivulla tulikin paras neuvo mitä voisi antaa. Rentoutukaa. Ei pelkästään laulamisen suhteen vaan kokonaisvaltaisesti. Kyseessä on instrumentti josta kuulee ilot, surut, nälän ja pissahädän.
Esiintymiskokemusta voi hankkia karaokesta, kaduilta kuin ystävien olohuoneesta. Ei ole olemassakaan oikeaoppista tapaa suoriutua. Kyseessä on taidemuoto, ei ole sääntöjä.
Oleellista on myös miettiä mitä ääneltään haluaa. Onko se idolsiin sisäänheittämällä, oma bändi, menestystä, ura vaiko luoda ihan omanlaisensa tapa hengittää. Jokaisella tavoitteella on omat kriteerinsä. Minkälaiseen muottiin haluamme sopia on meidän itsemme päätettävissä.
Minulle laulaminen kuin mikä tahansa muu harrastus kumpuaa tekemisen ilosta. Julkisen hyväksynnän hakeminen on osa sitä matkaa ja tarvitsemme sitä joissain määrin. Se ei kuitenkaan saa olla ensisijaista. Hauskuus loppuu muuten ensimmäiseen Nelli Negatiiviseen.
Minulle on joskus painoitettu nöyryyden merkitystä, mutta havaintojeni perusteella emme pode liian hyvää itsetuntoa. Antaa muiden hyssytellä. Pyritään olemaan rehellisiä. | |
olentarinasi: Olen ihan vilpittömästi rakastunut omaan ääneeni. Vaikka se ei aina kantaisi ja vetää välillä ihan väärään vireeseen. Se tuottaa minulle niin paljon iloa ja viihdettä. En pelkästään siis laula, vaan leikin sillä. Käytän ääntäni eläytymiseen kun keksin tai luen tarinoita ääneen. Matkin ja puhun mainosäänien päälle. Yritän saada sen kuulostamaan mahdollisimman hirveältä tai erilaiselta. Mitä hyvänsä mihin voin ääntäni käyttää. Ääneensä ja itseensä tutustuminen vie yhtä paljon aikaa.
En tiedä mitään tekniikoista tai edes nuoteista. Ensimmäisellä sivulla tulikin paras neuvo mitä voisi antaa. Rentoutukaa. Ei pelkästään laulamisen suhteen vaan kokonaisvaltaisesti. Kyseessä on instrumentti josta kuulee ilot, surut, nälän ja pissahädän.
Esiintymiskokemusta voi hankkia karaokesta, kaduilta kuin ystävien olohuoneesta. Ei ole olemassakaan oikeaoppista tapaa suoriutua. Kyseessä on taidemuoto, ei ole sääntöjä.
Oleellista on myös miettiä mitä ääneltään haluaa. Onko se idolsiin sisäänheittämällä, oma bändi, menestystä, ura vaiko luoda ihan omanlaisensa tapa hengittää. Jokaisella tavoitteella on omat kriteerinsä. Minkälaiseen muottiin haluamme sopia on meidän itsemme päätettävissä.
Minulle laulaminen kuin mikä tahansa muu harrastus kumpuaa tekemisen ilosta. Julkisen hyväksynnän hakeminen on osa sitä matkaa ja tarvitsemme sitä joissain määrin. Se ei kuitenkaan saa olla ensisijaista. Hauskuus loppuu muuten ensimmäiseen Nelli Negatiiviseen.
Minulle on joskus painoitettu nöyryyden merkitystä, mutta havaintojeni perusteella emme pode liian hyvää itsetuntoa. Antaa muiden hyssytellä. Pyritään olemaan rehellisiä.
Tästä pisteet! :) jatka samaa rataa, rataa johon ei moni pysty, en minäkään... | |
Eletään täällä vain kerran,ei oteta niin vakavasti Näitä hommia.Meikä yrittää kans laulaa mut monenen mielestä se on aikamoista "harakan laulua" |  MissSpeed
16.08.2013 12:09:56 (muokattu 16.08.2013 12:11:18) | |
|
Nyt voisi minullakin olla aihetta kirjoittaa tänne. :D
Olen siis häpeällisen pitkän jahkailun jälkeen päättänyt ottaa selvää, millainen ääni minusta irtoaisi jos vaan osaisi. Olen nyt käynyt yhdellä tunnilla joten kovin pitkälle ei olla vielä päästy. Jännitti ihan hirveästi ja kädet hikosivat inhottavaa kylmää hikeä tunnille mennessä. Opettaja osoittautui kuitenkin oikein mukavaksi, vaikka minua ehkä hämmensikin se että opettajani onkin mies.
Joka tapauksessa alku oli hirveää ujostelua ja sellaista "en mie pysty, en mie pääse noin korkeelle" jne. Opettaja oli kuitenkin koko ajan hanakasti että "pääset pääset, yritä vaan, ei tartte ujostella" ja kyllä siinä lopulta vähän ehkä rentoutuikin. Sain jo ensimmäisen biisinkin opeteltavaksi.
Odotan ihan innolla sitä että mitä tästä tulee, opettaja ainakin oli kovasti sitä mieltä että minulla on pehmeä ja kivan värinen ääni. Maailmankirjat meni kyllä tuossa vaiheessa omassa päässä ihan sekaisin, ei minulla omasta mielestä ole minkään väristä ääntä ollutkaan. :D
Eilen koin ensimmäisen ahaa-elämyksen hengittämisestä. Kirosin mielessä että on se nyt kumma, kun niinkin itsestäänselvä asia kuin hengittäminen voi olla vaikeaa. Mietiskelin sitä hengittämistä sitten ihan kuivaharjoitteluna ja yhtäkkiä tuntui että edes joku asia loksahti paikoilleen. Olen nimittäin aina, jo ennen tunneille menoa miettinyt, että miten ihmeessä ne kyljet saa sillä tavalla leveiksi kuin pitäisi. Opettaja sitten neuvoi tekemään harjoituksen, jossa mennään seinää vasten nojaamaan ja hän sanoi, että ilma ei saa "mennä mahaan" vaan se pitää saada "ylös". En sitäkään aluksi tajunnut, mutta eilen mietiskeltyäni asiaa sain kyljet lopulta levenemään ja toivottavasti hoksasin tuon asian.
Voi voi kun ei jaksaisi seuraavaa tuntia odottaakaan, olen ihan intona kun vihdoin uskalsin lähteä metsästämään omaa ääntäni. :D Minun kärsivällisyydelläni se tosin tulee olemaan kivinen tie, mutta motivaatiota ainakin riittää. Olen jo tiukasti päättänyt että tätä harrastusta en jätä kesken. | |
On mahtava huomata miten jok'ikisen viikon jälkeen on ihan eri tatsi laulaa. Melkeimpä jokaisen harjoitustunnin jälkeen on aivan erilaista, aina löytää jotain uutta kikkaa mikä auttaa hallitsemaan äänentuottoa.
HOLD ON A SECOND YOU BITCH IM ON THE CALCULATOR | |
Tieto lisää tuskaa ainakin minun kohdallani, kun puhutaan laulutekniikasta.
Aloittelen parin viikon kuluttua taas yksinlaulutunteja seitsemättä vuotta samalla opettajalla. Opettaja on klassista puolta ja laulan paljon italialaisia aarioita, Vocaliiseja yms.
Kesän tauon jälkeen syksyllä tuntuu aina, että olen pudonnut ihan kärryiltä. Osa syy tähän on tietysti se, etten juuri kesällä laula niin että murehtisin tekniikkaa. Käyn toki karaokessa ja esiinnyn kaikissa mahdollisissa kissanristiäisissä...
Tuntuu kuitenkin että tämä harrastus ja siinä kehittyminen polkee paikallaan. Pitäisi varmaan lopettaa ja antaa jollekin toiselle paikka, mutta tiedän että tulisin katumaan sitäkin myöhemmin.
Kuitenkin kevätkonsertissa on aina mahtava huomata, että talven aikana jotain on taas ottanut opiksi ja laulu luistaa hyvin..niin ja onhan mukavaa saada kehuja kuuntelijoilta. :)
Life is what you make it, you must shake it to make it right! :) | |
Minä olen laulanut bändissä kymmenkunta vuotta. Harrastus lähti hyvin alkuun ainoastaan siksi, että minulla on voimakas ääni, joka kantaa punkräimeen yli. Oikean nuotinkin löytäminen oli aluksi varsin hankalaa. Koska olin alussa niin lahjaton, olen aina pitänyt itseäni korkeintaan keskinkertaisena laulajana, usein jopa huonona.
Muutama kuukausi sitten löysin tieni örinälaulun tunneille, olin sitä itsekseni jo pari vuotta harjoitellut. Jollain lailla sen örinätekniikan haltuun ottaminen on parantanut kaikkea muutakin laulutekniikkaani niin paljon, että olen ensimmäistä kertaa elämässäni uskaltanut ajatella osaavani laulaa. Örinätekniikat lienevät naisille hankalampia ihan fyysisten syiden takia, eikä harrastajia varmaankaan ole paljon. Ensin olikin hauskaa huomata, että minusta olisi ehkä siihen, vaikka puhtaat vokaalini eivät kummoisia olleetkaan. Mutta nimenomaan puhdas laulu on tässä sivussa kehittynyt paljon. Ja nyt kun viimein ajattelen osaavani laulaa, olen myös - vihdoin - todella motivoitunut treenaamaan laulua, myös sitä nätimpää osastoa. | |
Braveheart: Tieto lisää tuskaa ainakin minun kohdallani, kun puhutaan laulutekniikasta.
Aloittelen parin viikon kuluttua taas yksinlaulutunteja seitsemättä vuotta samalla opettajalla. Opettaja on klassista puolta ja laulan paljon italialaisia aarioita, Vocaliiseja yms.
Kesän tauon jälkeen syksyllä tuntuu aina, että olen pudonnut ihan kärryiltä. Osa syy tähän on tietysti se, etten juuri kesällä laula niin että murehtisin tekniikkaa. Käyn toki karaokessa ja esiinnyn kaikissa mahdollisissa kissanristiäisissä...
Tuntuu kuitenkin että tämä harrastus ja siinä kehittyminen polkee paikallaan.
I can feel your pain. Syyskauden klassisen laulutuntien alkua odotellessa... Kesällä on tullut vaan huudettua rokkia-heviä. Hehheh. | |
On kyllä fyysistä hommaa tuo laulaminen, itselle on tässä tullut ihan hiki kun on laulellut. :D
Nyt tulee pöljä kysymys, mutta onko ihan normaalia, jos tunnin-puolentoista (äänenavauksineen) laulamisen jälkeen on vähän kylki- ja vatsalihakset jossain tuolla syvemmällä kipeät? Tai ei siis silleen kipeät vaan tuntuu kuin olisi kuntosalilla käynyt. Ainakin se on sen merkki että on jotain tehnyt toivottavasti oikeilla lihaksilla. Alaselässäkin tuntuu vähän, ei tosin yhtä paljon. Ei taida lihaskorsetti olla ihan täydellisessä kunnossa ainakaan jos noin helposti jo tuntuu. :'D
Huomenna olisi taas tunti ja en malttaisi odottaa. Tosin huilasin tuossa viikonlopun laulamisessa ja tänään tuntui että ote vähän horjui. En oikein tiedä miten noita taukoja aina pitäisi pitää vai olisiko yksi päivä tarpeeksi. Olisi se varmaan ollut mutta vähän varovasti olen näiden kanssa lähtenyt liikkeelle. | |
MissSpeed: On kyllä fyysistä hommaa tuo laulaminen, itselle on tässä tullut ihan hiki kun on laulellut. :D
Nyt tulee pöljä kysymys, mutta onko ihan normaalia, jos tunnin-puolentoista (äänenavauksineen) laulamisen jälkeen on vähän kylki- ja vatsalihakset jossain tuolla syvemmällä kipeät?
No siellähän se tuki on - syvät (vinot) vatsalihakset ja lantionpohjan lihakset, niihinhän se ottaa :)
Kunhan muistaa vaan, että tuki ei ole sama kuin sixpack :D | |
OPJ1974: No siellähän se tuki on - syvät (vinot) vatsalihakset ja lantionpohjan lihakset, niihinhän se ottaa :)
Kunhan muistaa vaan, että tuki ei ole sama kuin sixpack :D
No niin, hyvä että on siis ainakin oikeat lihakset käytössä.
Mutta joo sixpackiin ei taida lauleskelu ihan riittää eikä kyllä tarvitsekaan. :D Ehkä jotain pientä noille voisi alkaa tekemään kuitenkin ettei väsyisi puolentoista tunnin jälkeen ja sitten tarvitsisi kirota että pirulauta kun muuten tuntuu. :D |  Khassera
20.08.2013 12:44:10 (muokattu 22.08.2013 12:34:26) | |
|
Kaks parasta hengitysharjoitusta mitä oon ite bongannu:
- Hengitä sisään nenän kautta 4sek, ulos suun kautta 4sek, toista 5 kertaa
- Hengitä sisään suun kautta 2sek, ulos suun kautta 2sek, toista 10 kertaa
- Hengitä sisään suun kautta 1sek, ulos suun kautta 1sek, toista 20 kertaa
- Läähätä niinkuin koira kieli ulkona ja mahdollisimman nopeaa, läähätä kunnes nopeus hidastuu (eli pallea väsyy)
- Hengitä sisään suun kautta 1sek, ulos suun kautta 1sek, toista 20 kertaa
- Hengitä sisään suun kautta 2sek, ulos suun kautta 2sek, toista 10 kertaa
- Hengitä sisään nenän kautta 4sek, ulos suun kautta 4sek, toista 5 kertaa
Kuvittele että kuuntelet salaa jonkun puhelua = et halua että hengityksestä kuuluu yhtään ääntä.
Toka harjoite:
- Hengitä sisään 8sek
- Pidätä hengitystä 4sek
- Sihise ilma ulos niin pitkään kuin pystyt ja niin voimakkaasti kuin pystyt ilman että taju lähtee. Voit myös tehdä vähemmällä voimalla ja kokeilla rikkoa aikaennätyksen.
Tän tokan harjoitteen teen ite yleensä jonku 4-5 kertaa. Tällä hetkellä 01:05 on ennätys. Tän jälkeen on äbsitkin aika hapoilla.
EDIT: 1:10! :D
HOLD ON A SECOND YOU BITCH IM ON THE CALCULATOR | |
Onko sun tulos selvästi parantunut siitä ajasta, kun alotit tekemään noita? | |
Timitzii: Onko sun tulos selvästi parantunut siitä ajasta, kun alotit tekemään noita?
Kun alotin niin sain just ja just 30-40 sekuntia hyvänä päivänä tehtyä.
Mulla tää kääntyy suoraan yhtä pitkään fry-rääkäsyyn, eli voin ton 1:10sek vetää sellasta perin ikävänkuulosta narinaa, mutta puhdasta nuottia ei varmaan noin pitkään pysty pitämään. En ole kyllä koskaan testannut. Testaampa tänään kun pääsen himaan.
HOLD ON A SECOND YOU BITCH IM ON THE CALCULATOR | |
Vaihteeksi todellista tuskaa - kirjaimellisesti.
Eilen kurkku meni akuutisti puukon alle viitisen päivää jatkuneen kurkkukivun päätteeksi. No, märkäpaisehan siellä, vielä kiitettävän kokoinen. Maanantaina kontrolli ja toivottavasti ei tarvitse enää uusia.
Samalla tutkittiin muutenkin pyynnöstäni nielun ja suun rakenne. Tutkimuksissa todettiin, että allekirjoittaneen kurkunpää on melko ahdas, ja kitalakipurje ja kitakieleke ovat poikkeuksellisen matalat. Onko se nyt sitten kansankielellä "silta".
Eli ei ihme, että on tuo klassinen laulu ollut haasteellista ja mulla se pään asento on ollut todella tarkalla, että ääni ylipäätään tulee oikein. Pään pienikin virheasento saa äänen heti vuotamaan.
Lisäksi nielurisaleikkaus on edessä. Toivon itse asiassa sitä ja mahd. pian.
Taukoa siis laulussa ollut muutaman päivän ja jossain vaiheessa lisää. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
