Muusikoiden.net
09.12.2016
 

Laulaminen »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Ääniala?
1 2 3 4 5 6 7
aalataur
12.11.2009 19:46:34
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Moro!
 
Minä en ole koskaan juurikaan laulanut musikaalisuudestani huolimatta, enkä tiedä äänialaani. Miten se määritetään helpoiten? Eli mitä ne ovat ne rajanuotit jos kitaran kaulalta ajatellaan? Ja millaisia äänialoja rock/metallilaulajilla yleensä on? Entäpä örinälaulajilla? Käsittääkseni ainakin clean vocaleissa melko korkeita? Minkälainen ääniala on esim. Metallican James Hetfieldillä? Entä Peter Steelellä? Ronnie James Diolla?
 
Entä miten on mahdollista että äänialat rajoittavat joitakin laulajia mutta jotkut kuten Freddie Mercury laulavat sujuvasti sekä todella matalalta että todella korkealta? Onko se treenikysymys, vai geenikysymys? Jos molempia niin missä suhteessa?
 
Ainakin jotkut tuntemani laulajat jotka laulavat väkisin rockia korkealta.. sen vaan kuulee että se on pakotettua ja ei soundaa niin hyvältä kuin keskirekisterissä. Eli onko sitä mahdollista kuitenkaan lopulta nostaa kauheesti kunnianhimolla? Jos ei ole luotu laulamaan korkealta, niin ei voi laulaa korkealta? Vai nou?
 
Kiitoksia erittäin paljon mahdollisille vastaajille jo etukäteen.
Santerus
12.11.2009 19:54:33
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Toisilla on luonnostaan korkeampi ääni kuin toisilla, mutta he eivät sitten pysty laulamaan yhtä matalalle. Korkeat nuotit ovat yleisesti treeni ja geenikysymys. :D Ei kannata kuitenkaan angstautua, jos nyt sattuu olemaan joku baritoni tai basso ja haluais korkeellekkin päästä, sillä se on treenillä täysin mahdollista. Kannattaa myös aina muistaa, että ääniala ei ole kaikki kaikessa. Ihmisten erilaiset äänialat johtuvat treenistä ja äänihuulien koosta (korjatkaa jos olen väärässä, korkeammalle pienemmillä huulilla, matalammalle suurilla).
 
Esimerkiksi itse olen jotakuinkin ääneltäni baritoni, eli tyypillisin miesääni. Ennen en päässyt kuin f1, mutta viime aikoina olen treenannut paljon, ja nyt pystyn jo a1. :D Joten kyllä sillä treenillä on merkitystä. Vielä minä sen korkean seen laulan. ;D
 
Mimako
12.11.2009 22:05:36
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Totta treenillä on merkitystä. Puoli vuotta sitten en päässyt kuin a1 ja nyt pääsen suhteellisen kevyesti c2. (Huomio minulla madaltuu ääni jatkuvasti :D)
 
T: 14v Laulaja kitaristi :D
 
Lataa... lataa... lataa.. Nyt! NOIN!!!
Icy-Sun
13.11.2009 01:47:18
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

aalataur: Moro!millaisia äänialoja rock/metallilaulajilla yleensä on?
 
Kyllä niitä on ihan laidasta laitaan. Rokkihommissa kuuluisimmat tahtovat omata oikeinpersoonallisen äänen ja usein ovat aika kiekujia. Raa,asti nämä jaotellaan matalimmasta korkeimpaan miehillä: basso, baritoni, tenori. Ja naisilla: altto, mezzosopraano, sopraano. http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84%C3%A4niala
 
Huom. aika makukysymys ja tyylisuunnasta kiinni miten nuo jaotellaan. Linkeistä klikkaamalla näkee erään käsityksen siitä miltä alalta mikin pystyy laulamaan. Rokkihommissa kuitenkaan ei äkkiä kunnon megabassoa tule minulla mieleen, mutta on niitä laulajia genrestä riippumatta aina monenlaisia.
 
Entäpä örinälaulajilla?
 
En kommentoi, koska itse en pidä örinää lauluna ja aika hankalahan tuosta on niitä säveltasoja alkaa kuuntelemaan, kun se on sitä örinää. Kaipa niilläkin täytyy olla tekniikka kohdallaan., ettei ääni meni kun muristaan.
 
Minkälainen ääniala on esim. James Hetfieldillä? Peter Greenillä? Ronnie James Diolla?
 
Sanoisin että baritoneja, mutta Dio tenori. Korjatkaa toki, jos menee metsään.
 
Entä miten on mahdollista että äänialat rajoittavat joitakin laulajia mutta jotkut kuten Freddie Mercury laulavat sujuvasti sekä todella matalalta että todella korkealta? Onko se treenikysymys, vai geenikysymys?
 
Mercury ainakin käytti falsettilaulua todella korkeissa äänissä, joka on taas sitten eräänlainen äänenmuodostustekniikka. Sinänsä outo kysymys, että eihän sitä periaatteessa voi laulaa oman alansa yli. Toki sitä laulua voi treenata ja treenillä monesti ala kasvaa. Mutta hox: "Lauluäänen yhteydessä rekisteri on tarkemmin äänialan osa, joka tuotetaan yhdellä laulutekniikalla." Ja siis Mercurylla oli todella laaja ääniala muutenkin. Ei siinä ole kyse mistään, että hän olisi rikkonut jotain pakolla määrättyjä rajoja. Nuo wikipedian esimerkit ovat vain jonkun tahon määrittelemiä yleistyksiä ja laaja-alaiset laulajat saavatkin usein vedettyä noiden esimerkkien "yli".
 
Ainakin jotkut tuntemani laulajat jotka laulavat väkisin rockia korkealta.. sen vaan kuulee että se on pakotettua ja ei soundaa niin hyvältä kuin keskirekisterissä.
 
Minusta hyvä ohje on, että kannattaa laulaa niin miten se tuntuu hyvälle. Jos niitä hevikiekumisia pakottaa kurkku kipeänä väkisin, se ei varmasti kuulosta hyvälle ja äänikin menee ennen pitkää.
 
Eli onko sitä mahdollista kuitenkaan lopulta nostaa kauheesti kunnianhimolla? Jos ei ole luotu laulamaan korkealta, niin ei voi laulaa korkealta? Vai nou?
 
Treenillä saa kyllä jotakin aikaan. Jos ei ole ennen ollut käsitystä laulutekniikasta yhtään ja sellaista pääsee oppimaan, usein tulee huomattua, että sitä pystyykin paljon enempään kuin ennen.
 
Ja älkää kovin sitten minunkaan postiani ruoskiko. Rokkimies olen itsekin ja mehän emme tunnetustikaan ole teoriapuolella pätevimpiä, kun on laulusta kyse. Korjata saa toki.
aalataur
13.11.2009 02:18:30 (muokattu 13.11.2009 02:19:39)
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kiitoksia paljon näistä. Peter Steelellä tarkoitin siis todellakin tuota Type O Negativen vokalistia, en Fletwood Mac -hemmoa. Steele kun laulaa mielestäni suht matalalta. Eli ei ollut typo. :)
Morus Bassanus
13.11.2009 09:08:22 (muokattu 13.11.2009 13:13:47)
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Ensinäkin, kyllähän se ääniala tosiaan reenillä saadaan laajenemaan, ja yleensä enemmän ylös kuin alaspäin.
 
Ja tuosta pop/rock/heavy -laulajien äänialan mittaamisesta: se on melko hankalaa. Oikeastihan ääniala periaatteessa tarkoittaisi sitä alaa, jolta pystyy LAULAMAAN hyvällä soinnilla. Siis ilman falsettia, murinaa tai kiljumista. Tällöin tosin puhutaan usein täyden äänen alasta.
 
Yritän nyt oman äänialani avulla selventää asian:
 
- Katsotaan nyt tarkka äänialani alhaalta ylöspäin rekistereittäin (mennään ulkomaanelävien numeroilla):
 
- huokailemalla yms. pääsen alas johonkin H1:sen tienoille (=pari oktaavia keski-C:n alapuolella)
- rintarekisteri kestää kauniisti tuonne E4:sen paikkeille
- siitä sitten lisää vähän volumea tai vaihtaa osittain tai kokonaan pää-äänelle ja alaa riittää sinne H4:seen asti.
- falsetti on multa muuttunut lähes tarpeettomaksi suppean alansa ja pää-äänen hallinnan johdosta, mutta sen ala on joku E4-C#5
- sitten on vielä tämä ns. huiluääni. En tiedä mikä tämän "ylemmän falsetin" virallinen nimi miehellä on, mutta tiedän kyllä mikä on falsetti ja mikä ei. Sillä pystyn siis kyllä laulamaan ihan melodioitakin. Tämän rekkarin ala venyy hyvänä päivänä H5:seen asti, ja siitä ei sitten päästäkään enää mihinkään. ;)
 
Eli, tästä kun joku laskisi äänialani, saisi tulokseksi täyden neljä oktaavia. Ja periaatteessahan asia on näin, sillä pystyn tuottamaan kaikki äänet kyseiseltä alalta. Mm. Youtuben "vocal range of ian gillan" yms. videot perustuvat tähän laskumenetelmään.
 
Mutta jos joku kysyisi omaa äänialaani, en todellakaan vastaisi neljä oktaavia, vaan luultavasti jotain 2-2,5 oktaavia. Sillä todellisuudesse on tietyllä tapaa aika huijausta laskea sellaisia ääniä mukaan, joita käytetään musiikissa ainoastaan studiokikkana tai yksittäisenä kiljaisuna. Tästä voidaan tietty olla montaa mieltä, mutta tämä on oma näkemykseni asiasta.
 
Kun laulan klassista, äänialakseni voisi laskea F2-F4, eli ihan tyypillinen baritoni. Rokkitouhuissa laskisin ehkä D2-A4, koska siltä alalta yli tai ali menevät nuotit vaativat hyvän päivän tai jotenkin erityisen tekniikan, eivätkä todella soundaa enää niin hyvältä.
 
Tällaisia pointteja itseltä tuli mieleen.
 
Ps. Kai se ääniala on vähän kuin peniksen mitta: tulos riippuu menetelmästä ja mittaajasta. Ja myöskin - ei se ole se koko, vaan se miten sitä käyttää. Pätee molemmissa tapauksissa. ;) Antoisia lauluhetkiä kaikille!
 
"It's better to burn out than fade away." -Kurt Cobain
Simo78
13.11.2009 10:14:55
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Voihan sitä väkisin yrittää itsensä pakottaa laulaa vaikka mistä. Mä oon aina inhonnut korkealta laulamista, eli diggaan sellaisesta äijä soundista kun olekin "äijä" kokoa lähes sata kiloinenkin:-D Mutta uudelle EP:lle tuli vedeltyä aika hurjan korkealta, ainakin yksi laini http://www.myspace.com/comafaction robert johnson biisin korkea stemma noin 2:00minsassa--> nauhoittaja sanoi että aika pelottavan korkealle pääsen:-D. Ihan lennosta vedetty. Jotenkin muutenkin mulle tuntuu nykyään luontevalta vetää vähän korkeemmalta, tosin vain stemmoja laulan koska leadeissä mun ääni on aika helvetin ponnettoman kuuloinen...
 
18is9
13.11.2009 11:12:12
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Entä miten on mahdollista että äänialat rajoittavat joitakin laulajia mutta jotkut kuten Freddie Mercury laulavat sujuvasti sekä todella matalalta että todella korkealta? Onko se treenikysymys, vai geenikysymys? Jos molempia niin missä suhteessa?
 
Sanoisin että tämä on treenikysymys eikä geenikysymys, mutta jotkut tietysti saattavat jo alun alkaen osata tehdä asioita toisin kuin muut. Selvää on että Mercury ei laula yhdellä ja samalla tekniikalla sekä korkealta että matalalta, vaan hän on joko hionut äänensä siten tai on jo luontojaan hoksannut sellaiset tavat että eri tekniikoilla lauletut äänet saadaan kuulostamaan sen verran samanlaisilta että tavis ei huomaa että hei nythän se tekee jotain kummallista.
 
Esimerkkinä tästä käynee Bohemian Rhapsodyn alkupuolella kohta jossa pimputellaan pianoa ja lauletaan että "Mama, just killed a man...". Levyllä siinä kohdassa jossa mennään korkealle ("life has juuuust begun") Freddie "vaihtaa neutraalille" tai "menee pää-äänelle" tai ihan miten vaan sen nyt haluaa ilmaista. Kuitenkin, livenä samassa kohdassa hän joskus valitsee toisen tekniikan ja vetää tylysti ylös "overdrivella" tai "puskee rintarekkaria". Joten jos meikäläinen ei hallitse kuin tuon jälkimmäisen tekniikan niin koskaan ei laulu kuulosta ylhäältä keveältä ja pakottomalta kun ei se sillä tekniikalla kuulosta Freddielläkään kovin iisiltä :).
 
Levyversio, aika 1:13
http://www.youtube.com/watch?v=irp8CNj9qBI&feature=related
 
Liveversio, aika 0:35
http://www.youtube.com/watch?v=JszN7h84TXs
 
"I listened hard but could not see" - YES, And You and I
Jokapaikanapina
13.11.2009 12:21:30
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kannattaa muistaa myös että levylle saa vedettyy vaikka mitä. Queenikin on muutamaan otteeseen muokannu Freddien laulukorkeutta ja livenähän se muutti melodioita tosi paljon.
 
Tässä toinen oiva esimerkki miten Ian Gillan (mikä lie "neljän ja puolen oktaavin mies") vetää studiossa ja livenä. Ja vaikka se pystyiskin kiljuun lähes kitaran suohon niin ei se sillä luontaisella äänellään pysty niiiin kovin korkeelta vetään.
 
http://www.youtube.com/watch?v=x2zFlu9Uh1E Studio
http://www.youtube.com/watch?v=tbYj71g1QQQ Live vuodelta 71 tai 72, laulu lähtee kohassa 2:00
 
18is9
13.11.2009 12:55:45
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jokapaikanapina: Kannattaa muistaa myös että levylle saa vedettyy vaikka mitä.
 
Minä näkisin nämä esimerkit ennemmin niin että laulajat tietämättään (tai tahallaan) laulavat eri tekniikalla studiossa kuin livenä. Kun lavalla on liikaa äänenpainetta ja mikään ei tahdo kuulua kunnolla on kiusaus lisätä omaa kuuluvuutta laulamalla lujempaa ja yllättäen sitten ei pääsekään joihinkin nuotteihin enää niin vaivatta ja se taas ei ole mitään studiotekniikkaa tai kikkailua vaan ihan fysiologinen fakta että äänijänteet toimivat tietyllä tavalla. Jos mercury laulaisi tuon live-esimerkin hiljempaa niin kyllä se sen pystyisi vetämään keveästi niin kuin levylläkin. Se vain ei halua tehdä niin. Gillanilla on ihan sama ongelma, se laulaa paikka paikoin aika munattomasti levyllä ja sitten livenä koettaa laulaa samaa hommaa samalla tekniikalla mutta hurjan paljon kovempaa ja eihän se niin toimi. Dickinsonilla on sama ongelma jonkun Number of the Beastin aikaisen matskun kanssa.
 
Päinvastaisia esimerkkejä tulee mieleen myös, esim Dio tuntuu laulavan sekä levyllä että livenä aina samalla lailla, samaten Hietala vetää myös livenä hiljaiset jutut hiljaa ja pitää maksimivolan samalla tasolla kuin studiossakin. Nuo kaverit vissiin eivät luota niinkään siihen että miltä homma kuulostaa kuin että miltä se tuntuu laulaessa.
 
"I listened hard but could not see" - YES, And You and I
Simo78
13.11.2009 14:03:50 (muokattu 13.11.2009 14:04:49)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

18is9: Minä näkisin nämä esimerkit ennemmin niin että laulajat tietämättään (tai tahallaan) laulavat eri tekniikalla studiossa kuin livenä.
 
Tämä varmaan totta. Itselleni vaikuttaa aika paljon treeni/keikkatilanteessa kitaransoitto, siis laskee snadisti kumpaakin, pakko laulaa vaan niitä taustoja kun ei kukaan muu halua:-)
 
E: ja varmasti diolla ja hietalalla on enemmän taitoa, mutta yhtä varmasti myös paremmat kamat ja näin ollen kuulevat itseään paremmin.
 
Jokapaikanapina
13.11.2009 14:33:47
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

18is9: Minä näkisin nämä esimerkit ennemmin niin että laulajat tietämättään (tai tahallaan) laulavat eri tekniikalla studiossa kuin livenä.
 
Tottatotta, tarkotin kuitenkin enemmän sitä että studiossa on se mahdollisuus että voit yrittää uudelleen.
 
Kun lavalla on ... aikaisen matskun kanssa.
 
Loistavaa ++
 
Päinvastaisia esimerkkejä tulee mieleen myös, esim Dio tuntuu laulavan sekä levyllä että livenä aina samalla lailla, samaten Hietala vetää myös livenä hiljaiset jutut hiljaa ja pitää maksimivolan samalla tasolla kuin studiossakin. Nuo kaverit vissiin eivät luota niinkään siihen että miltä homma kuulostaa kuin että miltä se tuntuu laulaessa.
 
Dio kyllä vetää aika samalla tavalla, huikeena esimerkkinä vaikka Rainbown aikanen Kill The King jonka se veti ainakin pari vuotta sitten livenä! Mutta mua ärsyttää se että Dio "ärisee" liikaa livenä ja se ettei se käytä esim. kappaleissa Sign of the Southern Crossin alussa ja Die Youngin kertsissä sen hienoa falsettiääntä vaan laulaa ne kovempaa. Muutenkin mun mielestä Dion ääni oli parhaimmillaan 78, se käytti sitä sillon puhtaammin
 
Numb
13.11.2009 14:39:19
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Dio kyllä vetää aika samalla tavalla, huikeena esimerkkinä vaikka Rainbown aikanen Kill The King jonka se veti ainakin pari vuotta sitten livenä!
 
Long Live Rock 'n' Rollissa välillä pudottaa oktaavin kyl.
 
Kaihomielinen ja poissaoleva jahkailija, joka vetäytyy mieluusti musisoimaan.
18is9
13.11.2009 19:32:04
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jokapaikanapina: ...esim. kappaleissa Sign of the Southern Crossin alussa..
 
Joo, tuo on kyllä totta että Dio on pudottanut kaikki hiljaiset/kevyet pätkät pois nykysetistään. Myös Don't Talk to Strangers menee nykyään sillä perussoundilla ilman kevennystä.
 
"I listened hard but could not see" - YES, And You and I
Tonski
14.11.2009 12:17:54
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Icy-Sun:
En kommentoi, koska itse en pidä örinää lauluna ja aika hankalahan tuosta on niitä säveltasoja alkaa kuuntelemaan, kun se on sitä örinää. Kaipa niilläkin täytyy olla tekniikka kohdallaan., ettei ääni meni kun muristaan.

 
Ite en yhtyis näkemykseen, mutta jos kriteerit ovat niinkin yksiselitteiset kuin että laulussa kuuluu selvä melodia niin sittenhän tästä näkökulmasta asia on niin. Onhan näitä murinavokaalien opettelua monesti luonnehdittu lauluteknillisiksi seikoiksi, ja siellä on tosissaan niitä juttuja jotka on vaan pakko saada kuntoon ettei mene äänihuulet paskaksi -> pallean käyttö. Kuitenkin musta ehkä hieman turha vokalisti jos ei murinoiden lisäks osaa millään asteella (paino sanalla millään) puhtaita lauluja.
 
offtopik ja coat
 
ihku
Icy-Sun
14.11.2009 13:26:42
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Numb: Long Live Rock 'n' Rollissa välillä pudottaa oktaavin kyl.
 
Jeps, jos tarkoitat sitä osaa joka tulee ennen kertosäettä. Aivan saatanan korkea kohtahan se on ja en ole muistaakseni yhtään (vanhaakaan) livepätkää nähnyt, jossa se sen laulaisi kuin levyllä. En tässä moiti yhtään Dioa. Ihan hurjiin suorituksiin se pääsee nykyäänkin.
Viljoman
08.12.2009 08:24:37
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

- huokailemalla yms. pääsen alas johonkin H1:sen tienoille (=pari oktaavia keski-C:n alapuolella)
- rintarekisteri kestää kauniisti tuonne E4:sen paikkeille
- siitä sitten lisää vähän volumea tai vaihtaa osittain tai kokonaan pää-äänelle ja alaa riittää sinne H4:seen asti.
- falsetti on multa muuttunut lähes tarpeettomaksi suppean alansa ja pää-äänen hallinnan johdosta, mutta sen ala on joku E4-C#5
- sitten on vielä tämä ns. huiluääni. En tiedä mikä tämän "ylemmän falsetin" virallinen nimi miehellä on, mutta tiedän kyllä mikä on falsetti ja mikä ei. Sillä pystyn siis kyllä laulamaan ihan melodioitakin. Tämän rekkarin ala venyy hyvänä päivänä H5:seen asti, ja siitä ei sitten päästäkään enää mihinkään. ;)
 
Näköjäään taas auttauisi, jos olisi jokin peruskäsitys musiikin teoriasta... Anteeksi kaikille, jotka pitävät asiaa itsestään selvänä, mutta olisi kiinnostavaa tietää mitä sävelen nimi ja perässä oleva numero tarkoittavat, jos katsotaan akustisen kitarani kaulaa. Tarkoittaako sävelen perässä oleva numero oktaavia? Mitä suurempi numero sitä korkeampi ääni? Jos painan kitaraani A-kieleltä kolmannelta nauhalta, kitarasta kajahtaa c-sävel. Mikähän tämän kyseisen c:n numero mahtaa olla?
 
Morus Bassanus
08.12.2009 11:47:51 (muokattu 09.12.2009 08:54:13)
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Näköjäään taas auttauisi, jos olisi jokin peruskäsitys musiikin teoriasta... Anteeksi kaikille, jotka pitävät asiaa itsestään selvänä, mutta olisi kiinnostavaa tietää mitä sävelen nimi ja perässä oleva numero tarkoittavat, jos katsotaan akustisen kitarani kaulaa. Tarkoittaako sävelen perässä oleva numero oktaavia? Mitä suurempi numero sitä korkeampi ääni? Jos painan kitaraani A-kieleltä kolmannelta nauhalta, kitarasta kajahtaa c-sävel. Mikähän tämän kyseisen c:n numero mahtaa olla?
 
Mitä suurempi numero, sitä korkeampi ääni. Tuo käyttämäni numeroluokitus on siis käytössä ulkomailla, Suomessa käytetään yleensä erilaista järjestelmää. Käytin nyt tuota vain siksi, etteivät isot ja pienet kirjaimet sekoita pakkaa entisestään. ;)
 
Ja tuo kitaran matalin C, jonka mainitsit on siis tuon luokitukseni mukaan C3. Eli teoreettisesti oktaavin keski-C:n alapuolella. HUOM. laulettaessa tämä C3 (kitaran A-kieli, 3. väli) on siis MIEHEN KESKI-C. Teoreettinen keski-C (H-kieli, 1. väli) onkin jo ylä-C miehelle. Toivottavasi olet vielä kärryillä?
 
Eli siis kitaralla ajateltuna (niin sanottu) äänialani olisi:
 
- matalalta (H1): asteikko loppuu, eli 2,5 sävelaskelta matalan E-kielen alapuolella. Eli jos olisi seiskakielinen, niin sitten se matala H-kieli vapaana.
- korkealta (H5): korkean E-kielen 19. väli.
 

Reenaamaton miesääni on tavallisesti välillä G2-D4 (E-kielen 3. väli - H-kielen 3. väli). Tuon yleensä kestää kaikkien ääni, ainakin jotenkin. Jos pystyy tuon vetämään helposti tai pääsee yli/ali, niin on aina plussaa. Mutta kyllä monet iskelmälaulajat tuolla tekevät jo hienosti keikkaa/levyjä/rahaa. =)
 
Ääniala on yksilöllinen juttu. Toisilla menee elinikä saavuttaa 2,5 oktaavia - toiset vetelevät jopa lähemmäs kolmea melkein reenaamatta. Mutta laulaminen, tai musiikki yleensäkään, ei ole onneksi korkeushyppyä tai syvyyssukellusta. Tärkeintä on se, miten omaa, persoonallista ääntään käyttää. =)
 
"It's better to burn out than fade away." -Kurt Cobain
Viljoman
08.12.2009 19:58:17
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kiitos tosi paljon selkeästä ja kannustavasta vastauksestasi! Jännä, että kuvaillessasi harjaantumattoman laulajan äänialan osuit melkein yksi yhteen oman ääni alani kanssa -> harjaantumaton laulaja :) Mut kiitos paljon, selkeytti kovasti ja tiedän taas vähän mistä täällä puhutaan.
 
Santerus
09.12.2009 19:06:10
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Alkaa itselläni pikkuhiljaa lähennellä kahta ja puolta oktaavia. Eilen meni ekan kerran hyvällä saundilla B4. Eli nyt äänialaa E2-B4. :) Tavoite olis että pääsisin E5 niin sit olis kolme oktaavii. ;) Ja se päivähän vielä tulee, uskokaa tai älkää.
 
Ja ylläolevaanhan ei tietenkään laskettu mitään falsettia. Mielenkiintoista sinänsä että falsetissa en osaa laulaa yhtään, kun lähestytään korkeata seetä, saundi vaan hajoaa ja ilmaa tulee rajattomasti ulos. Paljon helpompaa itselleni laulaa Curbingissä.
 
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2 3 4 5 6 7

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

» Kirjaudu sisään

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «

Copyright ©1999-2016, Muusikoiden Net ry. Kaikki oikeudet pidätetään.
Palaute | Käyttöehdot | Rekisteriseloste | Netiketti | Mediakortti